Kaupungit politiikassa? Kolme teesiä ja seitsemän askelta tulevaisuuteen

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/326919

Citation

Vaattovaara , M K , Joutsiniemi , A , Airaksinen , J & Wilenius , M 2020 , Kaupungit politiikassa? Kolme teesiä ja seitsemän askelta tulevaisuuteen . Työ- ja elinkeinoministeriö . < https://tem.fi/tapahtumat/2021-01-26/webinaari-kaupunkien-ja-valtion-kumppanuus-hyhmaa-vai-teravapiirtoa- >

Title: Kaupungit politiikassa? Kolme teesiä ja seitsemän askelta tulevaisuuteen
Author: Vaattovaara, Mari Kaarina; Joutsiniemi, Anssi; Airaksinen, Jenni; Wilenius, Markku
Contributor: Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen osasto
Publisher: Työ- ja elinkeinoministeriö
Date: 2020-09-03
Number of pages: 24
URI: http://hdl.handle.net/10138/326919
Abstract: Lähtiessämme hahmottamaan kaupunkipolitiikan kysymyksiä ja muutostekijöitä huomasimme, että kaupunkien fyysisessä ja sosiaalisessa rakenteessa on tapahtunut nopeita ja varsin huonosti tunnistettuja sekä kuvattuja muutoksia. Kaupunkien kasvu monikeskuksiksi sekä väestön sosiaalinen ja kulttuurinen moninaistuminen ovat näistä muutoksista ehkä selkeimmin tunnistettavia. Kaupungin muuntuminen yhä useampien ilmiöidensä osalta globaalien verkostojen ja kehityskulkujen osaksi (rahoitusmarkkinat, verkkokauppa, matkustelu) on vasta hahmottamassa muotoaan. Tältä pohjalta on kuitenkin syytä kysyä Mike Battyn tavoin “what then is a city if its wealth is generated globally?” (Batty 2020) – mikä sitten on kaupunki, jos sen vauraus tuotetaan pääosin globaalisti? Kaupunki ohjauksen, hallinnan tai politiikan kohteena, on nyt toinen kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Jotta kaupunkipolitiikalle voidaan määrittää merkityksellistä sisältöä, tulisi meidän aivan ensimmäiseksi tunnistaa ja sopia siitä mikä on kaupunki. Kuvaamme seuraavassa tiivistetysti kaupunkipolitiikan määrittämisen lähtökohdiksi tunnistamamme kehityksen. Esitämme tiivistetysti huomiomme kaupunkien muutoksesta fyysisenä (esikaupungistuminen, uudet optimaaliset sijainnit, asuntotuotanto) sosiaalisena (väestönkasvu, maahanmuutto, segregaatio) ja hallinnollisena entiteettinä (kaupunkilaitoksen katoaminen). Tämän jälkeen osoitamme, kuinka kaupunkien määre Suomen laissa on epämääräinen, oikeastaan olematon. Vahvasti kaupungistuvassa maailmassa ilmoittautumisperiaatteeseen nojautuva kaupunki -nimityksen käyttö ilman erityisiä oikeuksia tai velvollisuuksia herättää nähdäksemme lukuisia perustavanlaatuisia kysymyksiä. Työmme tulemana päädymme osoittamaan, kuinka kaupunki on kadonnut niin fyysisenä, sosiaalisena, hallinnollisena kuin lainsäädännön kohteena. Se jauhautui olemattomiin hyvinvointivaltion sektoripolitiikkojen ja sitä toteuttamaan luodun yhtenäisen kuntamuodon tunteettomissa rattaissa. Pyrkimys tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen häivytti elintärkeitä eroavuuksia, joihin paikallinen identiteetti ja arkinen elämäntapa kulminoituvat. Kaikki tämä on tapahtunut vuosikymmenten saatossa, erillisten tapahtumien jatkumona – vaivihkaa, kenties jopa vahingossa. Emme siis esitä abstraktia ja periaatteellista yhteistyötä, emme yhteistyöelimiä ja työryhmiä, emmekä kumppaneita tai kavereita. Esitämme, että kaupunkipolitiikassa palautetaan ihminen, ihanan kaupungin ominaisuudet, viranhaltijat, virkamiehet ja yhteiskunta osalliseksi omista päätöksistään ja velvollisiksi asetettujen tavoitteiden seurantaan. Jaetun ja empiirisesti analyyttisen kokonaiskuvan ja selkeiden tavoitteiden puuttumisen vuoksi kansallisessa kaupunkikeskustelussa ylikorostuvat hallinnolliset ja poliittiset jaot, joiden keskinäiset suhteet ovat epäselviä ja muodostavat mielekkään hahmon sijaan institutionaalisen hyhmän. Kaupungistumisen jatkuminen edellyttää kansallista kehitystä tukevaa kaupunkipolitiikkaa, joka tuo mukanaan keskeisenä vaateena yhteiskunnan muutoksen tunnistamisen, kaupunkien erityisyyden ymmärtämisen sekä institutionalisoituneen nykytilanteen arvion. Tältä pohjalta koko suomalaisen yhteiskunnan kehitys ja yhteiskuntapoliittinen perinne antaa nähdäksemme hyvät lähtökohdat myös merkityksellisen kaupunkipolitiikan rakentamiselle. Esitämme tämän työn lähtökohdaksi kolme teesiä ja seitsemän askelta.
Subject: 519 Yhteiskuntamaantiede, talousmaantiede
Rights:


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Sparrauspaperi_Final_03092020_1_.pdf 2.026Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record