Kouluampumiset moraalisena toimintana Helsingin Sanomien kantaa ottavissa kirjoituksissa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201204103209
Title: Kouluampumiset moraalisena toimintana Helsingin Sanomien kantaa ottavissa kirjoituksissa
Author: Pelkonen, Taina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Theology, Department of Systematic Theology
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2012
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201204103209
http://hdl.handle.net/10138/32693
Thesis level: master's thesis
Abstract: Konkreettiset pahat tapahtumat, Jokelan kouluampumiset marraskuussa 2007 ja Kauhajoen kouluampumiset syyskuussa 2008, järkyttivät Suomea ja synnyttivät laajan mediakeskustelun. Tutkimuksessa selvitetään, millaiselta moraaliselta toiminnalta kouluampumiset näyttävät Helsingin Sanomien (HS) kantaa ottavissa kirjoituksissa analysoimalla niissä käytettyä moraalikieltä. Moraalikielen käsitteet jaotellaan G. H. von Wrightia mukaillen psykologisiin eli tekoon ja toimintaan liittyviin, arvottaviin eli hyvään ja pahaan sekä normittaviin eli vastuuseen ja velvollisuuteen. Analyysissa vertaillaan aineiston moraalikieltä käsitteiden moraalifilosofiassa saamiin merkityksiin. Lisäksi tutkitaan, miten käytetty moraalikieli vaikuttaa kouluampujien ja yhteiskunnallisten toimijoiden moraaliseen toimijuuteen. Aineistona on painetussa HS:ssa julkaistut kouluampumisia käsittelevät pääkirjoitukset, vieraskynät, kolumnit, analyysit ja laajemmat artikkelit sekä yleisönosaston kirjoitukset vuosilta 2007 ja 2008 sekä joitakin tekstejä vuosilta 2009, 2010 ja 2011. Kouluampumisia käsitellään aineistossa tapahtumina, tekoina tai toimintana. Tapahtumina ampumiset esitetään yhteiskunnallisista syistä johtuvaksi ilmiöksi, jossa on keskeistä kansalaisten uhriuden kokemus. Tekoina ampumiset käsitetään henkirikoksina ja väkivaltana. Toimintana ampumiset ovat aineistossa vihan motivoimaa toimintaa, jossa verkossa esittäytyminen ja joukkomurha mielletään tekijöiden keinoiksi saavuttaa julkisuus-tavoite. Tekijät esitetään sekä aktiivista toimijuutta että passiivista uhriutta korostavissa rooleissa. Vaikka tekijät kuvataan aktiivisina toimijoina, vapaata toimijuutta sidotaan joko mielen sisäisiin tai ulkopuolelta tuleviin voimiin, jotka vaikuttivat tekojen tekemiseen. Kun tekijät kuvattiin passiivisissa uhrin rooleissa, toimijuus ja vastuu siirrettiin tekijöiden ulkopuolelle. Muillekin kuin kuolonuhreille ja tekijöille annettu uhriasema heikentää uhriasemaan asetetun toimijuutta. Hyvää ja pahaa analysoitiin tutkimuksessa jaottelemalla aineistossa esiintyvät tavoiteltavat hyvät ja vältettävät pahat neljään luokkaan: tehtyyn, rakenteelliseen, koettuun ja olemukselliseen. Tehdyn hyvän ja pahan luokassa liitytään moralistiseen perinteeseen, jossa hyvä ja paha sidotaan ihmisten tekoihin ja toimintaan. Rakenteellisena hyvänä tavoitellaan ja pahana vältetään yhteiskunnallisia seikkoja niiden kansalaisiin kohdistuvan vaikutuksen mukaan. Rakenteellinen paha on välineellistä, sillä se mahdollistaa pahan tapahtumisen, tekemisen tai kokemisen. Hyvä ja paha esitettiin yleisimmin koettuna tunteena, kuten välittämisenä tai kärsimyksenä. Olemuksellisen hyvän ja pahan luokassa hyvyys ja pahuus mielletään todellisiksi voimiksi tai ihmisen olemuksen osiksi. Pahuuden kuvataan valtaavan alaa silloin, kun kulttuurin henkiset tai hengelliset vastavoimat eivät hillitse sitä. Kirjoituksissa tavoitellaan tehdyn, rakenteellisen ja koetun pahan siivoamista pois. Olemuksellisen pahuuden poistamista ei tavoitella, vaan tavoitellaan ainoastaan sen hillitsemistä. Vastuun vaatimus suunnataan aineistossa menneeseen ja tulevaan. Vastuu tapahtuneista kouluampumisista merkitsee kirjoituksissa syyllisyyden tunnustamista. Koska tekijät eivät olleet vastaamassa syytöksiin, tätä vaadittiin yhteiskunnallisilta vaikuttajilta. Vastuukysymyksissä oleellista ei ole vastuun kantaminen tehdyistä teoista ja niiden seurauksista, vaan se, ettei koettu järkytys toistu. Ennakoiva vastuu tulevien kouluampumisten ehkäisemisestä merkitsee aineistossa joko jokaiselta ihmiseltä vaadittavaa vastuuntuntoa tai normittavaa velvollisuutta toimia vaatimusten mukaan. Vastuuseen vaatimalla ja eri tahoja velvoittavilla normeilla halutaan saada aikaan yhteiskunnassa välttämättömäksi koettu muutos, jonka avulla tulevat kouluampumiset voidaan estää. Analysoidun moraalikielen perusteella kouluampumiset olivat yhteiskunnallisessa keskustelussa ennen kaikkea jotakin koettua pahaa. Velvoittavilla vaatimuksilla tavoitellaan turvallisuuden tunnetta lisääviä hyviä kuten luottamusta siihen, että järjestys palautuu. Koetuille tapahtumille pyritään löytämään selityksiä, mutta annettuja selityksiä myös vastustetaan. Koska aineistossa kysytään, miksi kouluampumiset tapahtuivat, eikä miksi niitä tehdään, yhtä ymmärrettävää vastausta ei löydy. Tutkimalla kouluampumistoimintaa tekijän näkökulmasta, sitä voidaan ymmärtää ja estää.
Discipline: Theological Ethics and Social Ethics (Social Ethics)
Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (sosiaalietiikka)
Teologisk etik och socialetik (socialetik)
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
kouluamp.pdf 870.5Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record