Preimplantation genetic testing legislation and accessibility in the Nordic countries
Permalink
Citation
Hreinsson , J , Lundin , K , Iwarsson , E , Hausken , J , Einarsson , S , Grøndahl , M L , Hydén-Granskog , C & Ingerslev , H J 2020 , ' Preimplantation genetic testing legislation and accessibility in the Nordic countries ' , Acta Obstetricia et Gynecologica Scandinavica , vol. 99 , no. 6 , pp. 716-721 . https://doi.org/10.1111/aogs.13831
| Title: | Preimplantation genetic testing legislation and accessibility in the Nordic countries |
| Author: | Hreinsson, Julius; Lundin, Kersti; Iwarsson, Erik; Hausken, Jon; Einarsson, Snorri; Grøndahl, Marie Louise; Hydén-Granskog, Christel; Ingerslev, Hans Jakob |
| Contributor organization: | HUS Helsinki and Uusimaa Hospital District Clinicum |
| Date: | 2020-06 |
| Language: | eng |
| Number of pages: | 6 |
| Belongs to series: | Acta Obstetricia et Gynecologica Scandinavica |
| ISSN: | 0001-6349 |
| DOI: | https://doi.org/10.1111/aogs.13831 |
| URI: | http://hdl.handle.net/10138/327100 |
| Abstract: | Abstract Introduction Assisted Reproduction Technologies are in rapid development and implementation of preimplantation genetic testing (PGT) has allowed patients with genetic disorders to initiate pregnancies while minimizing or eliminating the risk of transmitting these disorders to their offspring. Testing for numeric chromosomal anomalies has been proposed as a way to increase efficacy in assisted reproduction, however this remains disputed. Legislation is lagging behind the rapid developments in this field. Material and methods We conducted a structured online survey of legislation and accessibility to Preimplantation Genetic Testing in the Nordic countries to compare the regulation and uptake of this technique. The survey was designed and answered by the authors. Results Key elements in regulation of preimplantation testing for monogenic disorders and structural rearrangements are similar in the Nordic countries although accessibility varies since only Denmark, Finland and Sweden have national clinics offering treatment. In addition, Denmark and Finland have private clinics offering PGT. Regulation is most stringent in Norway where a national board evaluates all couples seeking treatment. Treatment volumes vary between the Nordic countries with Norway and Finland having lowest treatment numbers. Preimplantation genetic testing for aneuploidy in the embryo varies between the Nordic countries where Finland and Iceland are allowed to offer this form of treatment, Denmark and Sweden only in the form of a research protocol while this form of testing is not allowed at all in Norway. Therefore the number of treatment cycles involving testing for embryo aneuploidy are lower in the Nordic countries compared to other countries where this treatment option is more common. Conclusions Science needs to inform politics regarding the rapidly evolving field of reproductive medicine and we recommend harmonization of legislation and accessibility between the Nordic countries. |
| Subject: |
aneuploidies
assisted reproductive technologies Legislation in ART monogenic disorders Nordic PGT legislation preimplantation genetic testing structural rearrangements DIAGNOSIS preimplantation genetic testing legislation legislation in assisted reproductive technologies ANEUPLOIDY DNA AGE 3123 Gynaecology and paediatrics |
| Peer reviewed: | Yes |
| Rights: | unspecified |
| Usage restriction: | openAccess |
| Self-archived version: | acceptedVersion |
Files in this item
Total number of downloads: Loading...
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Hreinsson_et_al ... ecologica_Scandinavica.pdf | 7.827Mb |
View/ |
This item appears in the following Collection(s)
-
Articles from TUHAT CRIS [52341]
Related items
Showing items related by title, author, creator and subject.
-
(Suomen ympäristökeskus, 2022)Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4/2022Maatalouden aiheuttaman vesien rehevöitymisongelman ratkaisemisessa tarvitaan tehokasta maatalouden ympäristösääntelyä. Tätä sääntelyä uudistetaan parhaillaan. Nykyiset rajoitukset lannoitetypen käytölle täydentyvät lannoitelainsäädäntöön tuotavilla, kaikkia viljelijöitä koskevilla säännöksillä fosforilannoituksen enimmäismääristä. Samalla vapaaehtoisen maatalouden ympäristökorvauksen ehdoksi asetetut lannoitusrajat poistuvat. Tämä raportti käsittelee lannoituksen ja maatilan viljelytoimien suunnittelua sekä enimmäislannoitusmäärien valvontaa tukevan peltolohkokohtaisen ravinnetietovarannon tarvetta ja tietosisältöä. Tällaiseen viranomaiskäyttöön tarkoitettuun digitaaliseen ravinnetietovarantoon kerättäisiin kaikkien Suomen peltolohkojen ravinne-, viljely- ja satotiedot. Ravinnetietovarantoa ylläpitäisi Ruokavirasto. Tällä hetkellä lannoitusta ja lannan levitystä valvotaan maatiloilta kerättävien peltolohkokohtaisten muistiinpanojen avulla. Lohkokohtaiset muistiinpanot saadaan viranomaisten käyttöön vuosittain vain pientä osaa tiloista koskevien valvontojen yhteydessä, eikä niitä kerätä tai välitetä järjestelmällisesti viranomaisten käyttöön. Näin ollen tilojen keräämää aineistoa hyödynnetään viranomaistoiminnassa vain vähän. Ravinnetietovarantoon kaikilta peltolohkoilta kerättäväksi suunnitellut viljavuus-, viljely- ja satotiedot tehostaisivat ravinteiden käytön valvontaa ja auttaisivat muodostamaan kokonaiskuvan Suomen peltolohkojen viljavuuden muutoksesta ja ravinnehuuhtoumapotentiaalista. Maanviljelijöiden haastattelut osoittavat, että joillekin viljelijöille lohkokirjanpito on hyvän tilanhoidon työkalu, kun taas toisille se edustaa perusteetonta kontrollia ja tilan toimintaan puuttumista. Fosforirajoihin suhtaudutaan eri tavoin. Tämä osaltaan korostaa valvonnan merkitystä. Jos pelisäännöt ovat selvät ja niiden noudattamista seurataan, ovat säännöt kaikille samat. Osa haastatelluista viljelijöistä epäilee, että näin ei tällä hetkellä ole. Maatalouden ravinnetietovarannon käyttöönotto vaatii viljelijöiltä lisätoimia lähinnä niillä tiloilla, jotka eivät tällä hetkellä tee lohkokohtaisia muistiinpanoja nykyisen ympäristökorvauksen edellyttämässä laajuudessa sekä niillä tiloilla, joilla lohkomuistiinpanoja ei tallenneta digitaalisesti. Muut merkittävimmät käytännön muutostarpeet koskevat viljavuustutkimusten maanäytteiden oton luotettavuuden lisäämistä, kasvirekisterien yhdenmukaistamista sekä reaaliaikaisen lannoitevalmisterekisterin perustamista. Ravinnetietovarannon perustaminen edellyttää uutta lainsäädäntöä. Kaikille viljelijöille tulee säätää velvollisuus pitää ja raportoida viranomaiselle nykyisen ympäristökorvausjärjestelmän tasoista lohkokirjanpitoa tavalla, joka mahdollistaa enimmäislannoitusmäärien valvonnan. Vaikka ravinnetietovaranto on tarkoitettu ensisijaisesti viranomaistarkoituksiin, sen sisältämät tiedot ovat pääosin julkista ympäristötietoa, jonka saatavuuden rajoittamiselle ei ole perusteita. Tietojen luovuttamisesta on kuitenkin säädettävä erikseen joko yleisesti ympäristötietoja koskevalla julkisuuslain muutoksella tai sisällyttämällä ravinnevarantoon sisältyvien ympäristötietojen luovuttamista koskevat säännökset ravinnekuormituksen rajoittamista koskevaan erityislainsäädäntöön.
-
(2020)Invasive alien species (IAS) are an important threat to forests. One of the best ways to manage potential IAS is through early detection and rapid response (EDRR) strategies. However, when dealing with IAS in forests, EU regulations are divided between phytosanitary regulations and IAS regulations. A version of EDRR for the former has been in place in the EU for more than 15 years while the latter is still in the process of being implemented. During 2019, a workshop was held to gather international experts on different plant health pests and IAS. The purpose of this workshop was to identify the opportunities and difficulties in applying the EDRR system in the EU phytosanitary and IAS legislation to four species for providing suggestions to improve the EDRR system. The model species are well known and come from different trophic levels. These species were the American pokeweed (Phytolacca americana), the grey squirrel (Sciurus carolinensis); and the plant health pests Geosmithia morbida and Emerald ash borer (Agrilus planipennis). We identified the similarities in the challenges of early detection, rapid response and communication of these species. For all species, difficulties in species identification, knowledge gaps on the pathways of spread, a lack of resources and uncertainty over which national government service was the competent authority were identified as the main challenges. Other challenges like public perception for the grey squirrel or methodological problems were species-specific. Regarding the rapid response: public perception, determination of the eradication area, sufficient scientific capacity and the lack of resources were common challenges for all species. Therefore, collaboration between institutes dealing with plant health pests and IAS can lead to better control of both groups of unwanted organisms in forests.
-
(2021)Market implementation of active and intelligent packaging (AIP) technologies specifically for fiber-based food packaging can be hindered by various factors. This paper highlights those from a social, economic, environmental, and legislative point of view, and elaborates upon the following aspects mainly related to interactions among food packaging value chain stakeholders: (i) market drivers that affect developments, (ii) the gap between science and industry, (iii) the gap between legislation and practice, (iv) cooperation between the producing stakeholders within the value chain, and (v) the gap between the industry and consumers. We perceive these as the most influential aspects in successful market implementation at a socioeconomic level. The findings are supported by results from quantitative studies analyzing consumer buying expectations about active and intelligent packaging (value perception of packaging functions, intentions to purchase AIP, and willingness to pay more) executed in 16 European countries. Finally, in this paper, we discuss approaches that could direct future activities in the field towards industrial implementation.