Steering household consumption with carbon footprint data : a critical assessment

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7126-9
Title: Steering household consumption with carbon footprint data : a critical assessment
Author: Salo, Marja
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences
Doctoral Programme in Interdisciplinary Environmental Sciences
Suomen ympäristökeskus SYKE
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021-05-05
Language: en
Belongs to series: Dissertationes Schola Doctoralis Scientiae Circumiectalis, Alimentariae, Biologicae - URN:ISSN:2342-5431
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7126-9
http://hdl.handle.net/10138/327298
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This dissertation studies how consumption data and applications such as carbon footprint calculators are used in steering household consumption (food, housing, travel, consumption of other goods and services). In addition to statistical data and analysis showing aggregated figures over populations, data and applications which monitor, estimate and provide feedback have been developed by various types of organisations. The tailored data on consumption are intended to inform and guide people on their carbon footprint and energy consumption. The study aims to address the research gap between the optimism that data-based applications can steer consumption and the critique presented of this view. To this end, the thesis examines the data-based applications and their use in the context of sustainable consumption policies. It draws on five articles that focus on household consumption patterns and applications which measure and steer consumption and related carbon footprints. The studies suggest that using the data as soft, information-based measures to persuade people to change their consumption patterns and doings provides novel opportunities for steering. At the same time, challenges such as the lack of long-term engagement with the applications, as shown in the studies, should also be taken seriously when considering the role of voluntary data-based measures in the sustainable consumption policy mix. The findings demonstrate that consumption and carbon footprint data have persuasive potential when they are used to support the activities and processes of committed actors. This is particularly the case when participants invest resources, time and effort in developing skills or adjusting the material environment to support more sustainable consumption and practices. Nevertheless, integrating the tools into the everyday lives and doings of ordinary people in order to steer them presents challenges. A novel contribution of this dissertation is to apply practice theory to unfolding these challenges. Practice thinking reveals how tension about, and resistance to, using footprint calculators and similar tools, then changing one’s doings according to the tailored advice, arises not only from the characteristics of the applications and interactions of people and applications: current taken-for-granted patterns of doing, perceptions of normal standards of comfort and convenience, the interlinked nature of everyday activities and competing priorities also hinder actions and ambition levels. Based on the findings, the dissertation provides recommendations for future practical initiatives and research on data-based applications to steer consumption from an environmental sustainability perspective. The results call for recognition of the prevalent forms of doings and circumstances instead of leaving them out of analysis of data-based applications and steering. The dissertation comprises critical reflection and discussion of the role and expected impact of the mechanisms of data-based steering and policies.Tässä väitöskirjassa tutkitaan kulutustiedon ja -sovellusten kuten hiilijalanjälkilaskureiden käyttöä kotitalouksien kulutuksen (asuminen, liikkuminen, ruoka, muut tavarat ja palvelut) ohjauksessa. Laajojen, kulutusta koskevien aineistojen perusteella voidaan tarkastella kulutuksen yleiskuvaa ja kulutukseen vaikuttavia tekijöitä. Kulutuksen ympäristökuormituksen ratkomiseksi on kehitetty tietopohjaa ja sovelluksia arviointiin, seurantaan ja palautteen antamiseksi. Esimerkiksi hiilijalanjälkilaskureista voi saada räätälöityä tietoa jalanjäljen pienentämiseksi. Väitöskirja yhdistää kulutus-seurannan mahdollisuuksiin optimistisesti ja sen vaikutusmekanismeihin kriittisesti suhtautuvia tutkimusotteita. Kulutustietoa ja siihen pohjaavien sovellusten käyttöä tarkastellaan kestävän kulutuksen ohjauskeinojen näkökulmasta. Väitöskirja perustuu viiteen tutkimusartikkeliin kotitalouksien kulutuksesta, hiilijalanjäljistä ja kulutuksen ohjauksesta. Ne osoittavat kulutustiedon mahdollisuuksia tietoon ja vapaaehtoisuuteen perustuvina ohjauskeinoina. Samalla osatutkimuksista käy ilmi, että haasteet, kuten sitoutumattomuus toistuvaan käyttöön, tulisi ottaa vakavasti arvioitaessa tietoon perustuvien ohjauskeinojen mahdollisuuksia vaikuttaa kulutukseen. Havainnot osoittavat, että kulutuksen ja tuotannon rajapinnassa kulutus- ja hiilijalanjälkitiedolla voidaan tukea muutokseen sitoutuneiden toimia kulutuksen vaikutusten pienentämiseksi. Ajan ja resurssien käyttö tarvittavien taitojen kehittämiseksi ja muutokset arjen toimintaympäristössä tukevat kulutuksen muutosta ja kestävämpiä käytäntöjä. Toisaalta, kulutusseurannan juurtuminen osaksi arkea ja toimintatapoja ei aina toteudu. Väitöskirjassa sovelletaan käytäntöteoreettista lähestymistapaa kulutusseurannan ja -ohjauksen haasteiden tunnistamiseen. Käytäntö-lähtöinen tarkastelu paljastaa jännitteitä ja vastustusta, joita kulutuksen seuranta ja siihen perustuvat toimintaohjeet voivat nostaa esiin. Vaikka tieto kyseenalaistaisi vakiintuneeksi ja yleisesti hyväksytyksi koetun toiminnan, sitä saatetaan pitää välttämättömänä eikä toimintatavalle ei koeta olevan vaihtoehtoa. Tällöin kulutussovellusten mahdollisuudet vaikuttaa kulutukseen liittyvät osittain ympäröivän yhteiskunnan normeihin ja toimintaympäristöön. Vaikka osatutkimuksissa nousee esille kulutustietojen ja sovellusten kehitystarpeita, ne eivät yksin ratkaise kulutusseurannan ja -sovellusten vaikuttavuutta. Tulosten perusteella ehdotetaan toimia kulutuksen ohjaukseen ja sovelluskehitykseen, sekä jatkotutkimustarpeita. Kulutustieto ja -sovellukset ja niiden tavoitellut vaikutusmekanismit tulisi nähdä suhteessa yhteiskuntaan, vakiintuneisiin käytäntöihin ja toimintaympäristöön. Väitöskirjassa pohditaan kriittisesti kulutustiedon mahdollisia mekanismeja ja rooleja kestävän kulutuksen ohjauksessa.
Subject: ympäristömuutos ja -politiikka
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
salo_marja_dissertation_2021.pdf 663.9Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record