Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Becoming a scholar : The dynamic interaction between the doctoral student and the scholarly community

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
Becoming.pdf 3.928Mb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-6867-6
Vie RefWorksiin
Title: Becoming a scholar : The dynamic interaction between the doctoral student and the scholarly community
Author: Stubb, Jenni Katarina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This dissertation focused on exploring doctoral students conceptions of the scholarly community and research, and further, on analysing the relation between these conceptions and well-being as well as study persistence in the doctoral process. The first two studies concentrated on analysing students conceptions of the scholarly community and their meaning with respect to one s own thesis process. The last two studies focused on students conceptions of the personal meaning of the thesis work and conceptions of research in the context of their own doctoral journeys. The data were collected by surveys and interviews. Altogether 669 students from different disciplines participated in the surveys and 32 in the interviews. The analysis was conducted by combining both qualitative and quantitative methods.

Study I examined how doctoral students perceived their own role in the scholarly community and their experiences of their learning environment. The relation between their experienced role in the community and well-being as well as study persistence was also analysed. The results indicated that the experienced role in the community varied from a sense of belonging to feeling like an outsider and perceiving one s own role as incoherent or contradictory. Students who experienced a sense of being part of the academic community also reported experiencing their learning environment in a more positive way. These students also reported less stress, anxiety, and exhaustion and greater interest in their own doctoral projects. Moreover, students who felt themselves to be part of the community had considered interrupting their studies less often than others. Their conceptions were also related to the faculties in question. Study II took a more in-depth look at students experienced socio-psychological well-being by focusing on how they saw the scholarly community in terms of one s own doctoral process. The results suggested that experiences of the community varied from perceiving it as empowering to experiencing it as a burden. Seeing one s own scholarly community as empowering was related to lower levels of reported stress, anxiety, and exhaustion and higher levels of interest in one s own doctoral project. The students who experienced empowerment had also considered interrupting their studies less often.

Study III explored the thesis work s personal meaning for the doctoral students and its relation to the experienced well-being as well as study persistence. The relations between the personal meaning of the thesis work and discipline were also looked at. The results suggested that personal meaning varied between emphasizing the process, the product, or both. Highlighting the meaning of the process was related to lower levels of reported stress, anxiety, and exhaustion, but to higher levels of interest. Students who emphasized the meaning of the process had considered interrupting their doctoral studies less often than other students. Differences were also apparent between faculties: students in medicine emphasized the meaning of the end-product more often than students in other faculties.

Study IV analysed doctoral students conceptions of research and whether these were discipline-related. The results indicated that research was most often seen as a personal journey. Rather typical was also seeing it as a job to do , as answering certain demands. Research was also seen as a means to qualify oneself or as making a difference by contributing to the discipline or to society. The students conceptions were found to be related to the discipline: students in medicine most often described research as a job to do while those in natural science and behavioural sciences emphasized research as a personal journey.

The results suggested that doctoral students experienced the meaning of research and the academic community very differently. Their conceptions were related to well-being and study persistence during the Ph.D. process, and were found to be discipline-related. The results encourage viewing the doctoral process not only as a cognitive effort but also as a process that is mediated by experiencing a sense of belonging and meaningfulness.Tässä väitöskirjassa tutkittiin tohtoriopiskelijoiden käsityksiä tiedeyhteisöstä ja tutkimuksen tekemisestä sekä selvitettiin näiden käsitysten yhteyttä opiskelijoiden kokemaan jaksamiseen ja sitoutumiseen väitöskirjaprosessissa. Kaksi ensimmäistä osatutkimusta käsittelivät opiskelijoiden kokemuksia tiedeyhteisöstä ja sen merkityksestä ja kaksi jälkimmäistä osatutkimusta tarkastelivat opiskelijoiden käsityksiä tutkimuksen tekemisestä sekä erityisesti heidän väitöskirjatyölle antamaansa merkitystä. Aineisto kerättiin sekä kyselylomakkein että haastatteluin. Kyselyyn osallistui 669 (lääketieteellisestä, humanistisesta ja käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta) ja haastatteluun 32 (luonnontieteistä, lääketieteestä ja käyttäytymistieteistä) eri tieteenalojen tohtoriopiskelijaa. Analyysissa yhdistettiin sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä.

Osatutkimuksessa I selvitettiin tohtoriopiskelijoiden kokemusta omasta roolistaan tiedeyhteisössä sekä heidän kokemuksiaan omasta oppimisympäristöstään. Tutkimuksessa analysoitiin myös osallisuuden kokemuksen yhteyttä koettuun hyvinvointiin ja sitoutumiseen väitöskirjaprosessissa. Tulokset osoittivat, että tohtoriopiskelijoiden kokemukset omasta roolistaan tiedeyhteisössä vaihtelivat osallisuudesta aina ulkopuolisuuteen ja oman roolin kokemiseen jäsentymättömäksi tai ristiriitaiseksi. Opiskelijat, jotka kokivat itsensä osaksi tiedeyhteisöä, kokivat myös oman oppimisympäristönsä mielekkäämpänä kuin muut. He raportoivat myös vähemmän stressiä, uupumusta ja ahdistusta ja ilmaisivat kokevansa enemmän kiinnostusta omaa väitöskirjatyötään kohtaan ja harkinneensa muita harvemmin opintojen keskeyttämistä.

Osatutkimuksessa II syvennyttiin tarkemmin tarkastelemaan jatko-opiskelijoiden sosio-psykologista hyvinvointia eri tiedeyhteisöissä. Tulokset osoittivat, että jatko-opiskelijoiden kokemukset oman tiedeyhteisönsä merkityksestä vaihtelivat voimauttavasta aina kuormittavaan. Voimauttava ja kannustava kokemus omasta tiedeyhteisöstä oli yhteydessä alhaisempaan stressiin, ahdistukseen ja uupumukseen. Voimautumista kokevat opiskelijat raportoivat myös olevansa kiinnostuneempia omasta tutkimuksestaan ja he olivat harkinneet opintojen keskeyttämistä harvemmin kuin muut opiskelijat.

Osatutkimuksessa III analysoitiin tohtoriopiskelijoiden väitöskirjatutkimukselleen antamaa henkilökohtaista merkitystä ja sen yhteyttä hyvinvointiin ja opintoihin sitoutumiseen sekä tieteenalaan. Tulokset osoittivat, että opiskelijoiden työlleen antama merkitys vaihteli sen mukaan painottivatko he lopputuotosta, prosessia vai molempia. Prosessin painottaminen oli yhteydessä alhaisempaan stressiin, ahdistukseen ja uupumukseen sekä korkeampaan kiinnostukseen. Lisäksi prosessin merkitystä painottaneet olivat harvemmin harkinneet opintojen keskeyttämistä. Tieteenalojen välillä havaittiin eroja: lääketieteellisen tiedekunnan tohtoriopiskelijat painottivat useammin pelkän lopputuloksen merkitystä kuin muut opiskelijat.

Osatutkimuksessa IV puolestaan analysoitiin kolmen eri tieteenalan tohtoriopiskelijoiden käsitystä tutkimuksen tekemisestä. Tulokset osoittivat, että useimmiten tutkimus nähtiin henkilökohtaisena oppimisprosessina. Melko tyypillisiä olivat myös kuvaukset tutkimuksesta erilaisiin vaateisiin ja odotuksiin vastaamisena. Jonkin verran opiskelijat kertoivat myös näkevänsä tutkimuksen tekemisen henkilökohtaisten meriittien hankkimisena ja toisaalta kontribuution tekemisenä tieteenalalle. Näissä erilaisissa kuvauksissa painottui erilailla prosessi vs. produkti ja edelleen yksilöllisyys vs. yhteisön merkitys. Käsitykset olivat yhteydessä tieteenalaan: Lääketieteen tohtoriopiskelijat kuvasivat tutkimustyötä useammin erilaisiin vaatimuksiin vastaamisena kuin muut. Luonnontieteilijöiden ja käyttäytymistieteilijöiden kuvauksissa korostui puolestaan tutkimuksen näkeminen henkilökohtaisena oppimispolkuna.

Neljän osatutkimuksen tulokset osoittivat, että opiskelijat kokevat sekä oman roolinsa tiedeyhteisössä että tutkimustyön merkityksen hyvin eri tavoin. Sekä kokemus tiedeyhteisöstä että tutkimustyöstä oli yhteydessä opiskelijoiden jaksamiseen ja väitöskirjaprosessiin sitoutumiseen. Kokemusten havaittiin olevan yhteydessä myös tieteenalaan. Tutkimustulokset kannustavat pohtimaan väitöskirjaa ei ainoastaan älyllisenä ponnisteluna vaan myös prosessina, jonka onnistumiseen ovat yhteydessä kokemukset yhteisöstä, oman toiminnan merkityksellisyydestä ja hyvinvoinnista.
URI: URN:ISBN:978-952-10-6867-6
http://hdl.handle.net/10138/32807
Date: 2012-05-11
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account