Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Ruoka-allergiaa sairastavan lapsen hoito, koettu kuormitus ja perheen elämänlaatu äitien arvioimana

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
ruokaall.pdf 905.4Kb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201204183222
Vie RefWorksiin
Title: Ruoka-allergiaa sairastavan lapsen hoito, koettu kuormitus ja perheen elämänlaatu äitien arvioimana
Author: Komulainen, Kati
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Thesis level: Licentiate thesis
Abstract: A small child s food allergy is a general chronic condition with many practical challenges. The purpose of this Licentiate thesis is to describe and clarify the estimates of the precautions that mothers of children of less than four years of age with food allergies take, as well as their experience of this burden and the quality of life of the family. The research material (N = 104) was collected in 2007 from public, private and third-sector sources. Highly educated mothers born in the 1980s with a good socio-economic station volunteered for the study. At the time of the research, the children were under four years of age and had been diagnosed with a food allergy. The mothers dealt with the food allergy by not allowing it into the diet.

According to the results of the first portion of the publication (I), the child's food allergy is connected to the family s quality of life in terms of load experienced, allergy management, psychosocial welfare and the interaction between the family members. A good quality of life for the families is promoted by a realistic and positive attitude, an adequate supply of information, support from other individuals and general allergy knowledge. The lack of common sense of outsiders, defective specifications, lack of information, anaphylactic reactions and a severe food allergies were found to weaken the quality of life for the families.

According to the results of the second portion of the publication (II), the degree of satisfaction with the care of the child's food allergies is manifested in the mothers feelings of control and quality of life. Dissatisfaction with the child's care leads to uncertainty and a decreased quality of life. According to the results, 57.7% of mothers experienced a delay in the beginning of care for their child's allergies. This experience of delay was connected to the experienced load (r = 0.343, p = 0.001).

According to the results of the third portion of the publication (III), the child's food allergy was connected to the emotional load experienced by the mothers. The emotional load was connected to feelings of sorrow, to the fear of allergic reactions and to worry that the allergies would not improve. Cooking questions related to the child's health and nutrition, as well as the potential for the allergy to cause problems in the child s social life, were also noted. Mothers experienced the least worry with respect to whether or not the child would grow normally. The experienced load was connected to the emotionality of the child, sleep difficulties and stomach symptoms. Additionally, the age of allergy onset as well as the number of the foods required to be avoided were linked to the load experienced.

Based on the results, the connection of the child's food allergy to the psychosocial welfare of the family in small children's families is important. Good care can be used to promote family quality of life and to prevent social withdrawal. Furthermore, reducing the experience of the load will be useful for helping mothers as well as for ensuring the family s welfare.Pienten lasten ruoka-allergia on yleinen pitkäaikaissairaus, jonka hoitamiseen liittyy käytännöllisiä haasteita. Tämän lisensiaatintutkielman tarkoituksena on kuvata ja selvittää alle 4- vuotiaiden ruoka-allergisten lasten äitien arvioita ruoka-allergisen lapsen hoitamisesta, koetusta kuormituksesta ja perheen elämänlaadusta. Tutkimusaineisto (N = 104) kerättiin vuonna 2007 julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Tyypillisesti tutkimukseen vastasi korkeasti koulutettu, 1970- luvulla syntynyt äiti, jonka sosioekonominen asema oli hyvä. Tutkimushetkellä lapset olivat alle 4- vuotiaita ja heillä oli diagnosoitu ruoka-allergia sekä he noudattivat välttämisruokavaliota.

Ensimmäisen osajulkaisun (I) tulosten mukaan lapsen ruoka-allergia on yhteydessä perheen elämänlaatuun koetun kuormituksen, selviytymisen, psykososiaalisen hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen näkökulmista. Hyvää perheen elämänlaatua edistävät realistinen ja positiivinen asenne, tiedon saanti, tuki eri tahoilta sekä yleinen allergiatietous. Ulkopuolisten ymmärtämättömyys, puutteelliset tuoteselosteet, tiedon puute, anafylaktinen reaktio ja laaja-alainen ruoka-allergia voivat heikentää perheen elämänlaatua.

Toisen osajulkaisun (II) tulosten mukaan tyytyväisyys lapsen ruoka-allergioiden hoitoon ilmenee hallinnan ja elämänlaadun tunteina. Tyytymättömyys lapsen hoitoon muodostaa kokemuksen epävarmuudesta ja elämänlaadun heikentymisestä. Tulosten mukaan äideistä 57.7 % oli kokenut viivettä lapsen allergioiden hoidon aloituksessa. Koettu viive oli yhteydessä koettuun kuormitukseen (r = 0.343, p = 0.001).

Kolmannen osajulkaisun (III) tulosten mukaan lapsen ruoka-allergia on yhteydessä äitien kokemaan emotionaaliseen kuormitukseen. Emotionaalinen kuormitus liittyi surun tuntemuksiin, pelkoon allergisista reaktioista ja huoleen siitä, ettei lapsi paranisi allergioista. Huolta aiheuttavat ruoanvalmistus, lapsen terveydentilaan ja ravitsemukseen liittyvät kysymykset sekä sosiaalisen elämän vaikeutuminen ja muuttuminen. Vähiten äidit kokivat huolta siitä, ettei lapsi saisi allergioiden vuoksi normaalia kasvatusta. Koettu kuormitus oli yhteydessä lapsen itkuisuuteen, univaikeuksiin ja vatsaoireisiin. Myös oireiden varhainen alku ja vältettävien ruoka-aineiden lukumäärä olivat yhteydessä koettuun kuormitukseen.

Tulosten perusteella tulee tärkeäksi tarkastella lapsen ruoka-allergian yhteyksiä perheen psykososiaaliseen hyvinvointiin pienten lasten perheissä. Hyvän hoidon avulla voidaan edistää perheen elämänlaatua ja ehkäistä sosiaalista eristäytymistä. Lisäksi kuormituksen kokemisen vähentäminen lienee yhteydessä äitien jaksamiseen ja perheen sisäiseen hyvinvointiin.
URI: URN:NBN:fi-fe201204183222
http://hdl.handle.net/10138/32817
Date: 2011-09-06
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account