The ‘Queens of the Arabs’ During the Neo-Assyrian Period

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7192-4
Title: The ‘Queens of the Arabs’ During the Neo-Assyrian Period
Author: Bennett, Eleanor
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts
Doctoral Programme in History and Cultural Heritage
Centre of Excellence Ancient Near Eastern Empires, University of Helsinki
University of Birmingham, UK.
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021-04-19
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7192-4
http://hdl.handle.net/10138/328402
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: During the Neo-Assyrian period (approximately 934-612 BCE, based in modern Iraq) the annals and royal inscriptions of several kings mention women with a curious title: ‘Queen of the Arabs’. These women have been included in previous discussions regarding Assyrian interaction with the ‘Arabs’, but a full investigation into their roles as rulers has been lacking. This is what this dissertation seeks to answer: what were the roles of the ‘Queens of the Arabs’ during the Neo-Assyrian period? The reason for no prior traditional Assyriological research into these women is due to a very small number of texts. As Assyriology has traditionally been a text-based discipline, a corpus of just twenty-eight texts has not been seen as ‘worthy’ of a full investigation. This dissertation goes beyond the traditional approach, by incorporating gender theory and comparative methodology. A key heuristic tool in this dissertation is Michael Mann’s ‘IEMP’ model of power. This has identified three key areas where we can clealy see the roles of the ‘Queens of the Arabs’: military, economic, and religious roles. The most important finding was that the process of researching about ‘Arabs’ meant contending with two layers of misinterpretation. The first of which is the misunderstandings of modern scholars allowing modern stereotypes influence how they write about ‘Arabs’. The second is that the ancient sources themselves do not seem to know who or what they refer to when they discuss the ‘Arabs’. This has resulted in a discussion based on these women as individuals, not as a group. We do not know if they all ruled the same population group, and so they may have all been rulers of different cultures. We see Samsi, Teʾelḫunu, and Adiye in positions of military leadership, and Samsi was potentially even present on the battlefield. Zabibê, Samsi, and Tabūʾa all exhibited the ability to control either resources or access to the networks that transported these resources. And finally, Teʾelḫunu likely had a religious role of some sort as part of her leadership duties, but we do not know what that was. None of these women appear in all of the chapters, and as such should be discussed as individuals.Tämä väitöstutkimus käsittelee ”arabien kuningattariksi” kutsuttuja naisia, jotka mainitaan useiden kuninkaiden annaaleissa ja kuninkaallisissa piirtokirjoituksissa Neo-Assyrian aikakaudella (nykyisen Irakin alueella noin vuosina 934–612 eaa.). Naisista on mainintoja arabien ja Assyrian yhteyksiä käsittelevässä aikaisemmassa tutkimuksessa, mutta heidän rooliaan hallitsijoina ei ole laajemmin tutkittu. Tässä väitöstutkimuksessa tavoitteenani on vastata kysymykseen Millaisissa rooleissa ”arabien kuningattaret” toimivat Neo-Assyrian aikakaudella? Assyriologian tutkimus on perinteisesti perustunut suuriin tekstimassoihin. ”Arabien kuningattarista” on kuitenkin mainintoja vain suhteellisen suppeassa 28 tekstin korpuksessa, eikä näin pientä korpusta ole ilmeisesti nähty tarpeeksi merkittävänä laajan tutkimuksen kohteeksi. Väitöstutkimuksessani hyödynnän perinteisten assyriologian menetelmien lisäksi sukupuolentutkimusta sekä vertailevaa metodologiaa. Heuristisena apuvälineenä sovellan tutkimuksessani Michael Mannin IEMP-valtateoriaa. Tätä teoreettista mallia käyttäen voidaan erottaa kolme osa-aluetta, joilla ”arabien kuningattaret” ovat toimineet: sotilaallinen toiminta, elinkeinoelämä ja uskonnollinen elämä. Merkittävin havainton väitöstutkimusta tehdessäni oli, että tutkiessani ”arabeja” törmäsin kahdenlaisiin väärinymmärryksiin. Ensinnäkin nykypäivän tutkijat antavat nykyisten stereotypioiden vaikuttaa siihen, miten he kirjoittavat arabeista. Toiseksi muinaiset lähteet itsessään eivät näytä tietävän keihin tai mihin viitataan, kun puhutaan ”arabeista”. Edellisten havaintojen pohjalta olenkin päätynyt käsittelemään arabien kuningattaria yksilöinä, ei ryhmänä. Nykytietämyksen valossa on näet mahdotonta sanoa, hallitsivatko he yhtä ja samaa ryhmää vai olivatko kyseessä eri ryhmien hallitsijat eri kulttuuritaustoista. Yksikään naisista ei myöskään esiinny kaikissa korpuksen luvuissa, mikä tukee näkemystä, että heitä tulee käsitellä yksilöinä eikä ryhmänä. Lähteet osoittavat, että Samsi, Teʾelḫunu and Adiye olivat sotilaallisia johtajia, ja Samsi osallistui mahdollisesti myös taisteluihin. Zabiba, Samsi ja Tabū’a osoittivat voivansa hallita johtamilleen ryhmille tärkeitä resursseja sekä pääsyä verkostoihin, jotka toimittivat näitä resursseja. Te’elhunulla oli hallitsijana hyvin todennäköisesti myös jonkinlainen uskonnollinen rooli, mutta tarkempaa tietoa tämän toiminnan luonteesta ei ole.
Subject: assyriology
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
bennett_eleanor_dissertation_2021.pdf 6.533Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record