Relative validity of an interactive 24-hour recall to assess the intake of energy and nutrients among 15-month old Malawian children

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507211905
Title: Relative validity of an interactive 24-hour recall to assess the intake of energy and nutrients among 15-month old Malawian children
Author: Saloheimo, Taru
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Food and Environmental Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2012
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507211905
http://hdl.handle.net/10138/32846
Thesis level: master's thesis
Discipline: Näringslära
Nutrition
Ravitsemustiede
Abstract: The aim of this study was to assess the relative validity of an interactive 24-hour recall used in a large randomized controlled trial among 15-month-old Malawian children. Relative validity studies should always be done when a dietary method is applied to a new population. The interactive 24-hour recall is a modified version of the traditional 24-hour recall. It was developed in 1995 in order to improve the validity of 24-hour recall in measuring nutrient intake in poor rural areas in Africa. The modifications of the interactive 24-hour recall are designed to make remembering food items and estimating portion sizes easier for the respondent. In the interactive 24-hour recall, the day before the recall interview the respondents are asked to use standard sized bowls and cups when eating, and to mark off each eaten food item on a picture chart containing pictures of local foods. The picture chart is intended to reduce memory lapses, and the use of cups and bowls is intended to facilitate estimating quantities of consumed foods. In this study, the relative validity of the interactive 24-hour recall was assessed among 44 children aged 15 months. The subjects were healthy children living in rural villages in Mangochi district, southern Malawi. To mimic the trial conditions, an intervention was included in this study. Half of the children were randomly assigned to receive a lipid-based nutrient supplement and the other half were assigned to follow their usual diet. The relative validity of the interactive 24-hour recall was assessed against a more accurate method of dietary assessment, the weighed food record (reference method). Intakes of energy, protein, fat, iron, zinc and vitamin A were measured by the two methods. Statistical analyses were done to assess the relative validity of the interactive 24-hour recall at both the population and the individual level. Food level data were analyzed to describe memory lapses and inaccuracies in portion size estimates as sources of measurement error. Furthermore, a description of differential measurement error was calculated to see whether such a bias might exist between the two study groups. Correction values developed in an earlier study in Malawi were tested to see whether they can be successfully used for adjusting values obtained by the interactive 24-hour recall. The relative validity of the interactive 24-hour recall was good at the group level, and moderate in estimating the intake of individuals. Memory lapses and portion size estimates introduced some errors to measurement. The interactive 24-hour recall performed well in assessing the intake of staple foods. Notable differential measurement error between the study groups did not exist. The correction values did not improve the results. Together, the results of the present investigation suggest that the interactive 24-hour recall is a relatively valid method for estimating the average energy and nutrient intakes of rural 15-month old Malawian children at the group level, and it is an acceptable method to be used to estimate selected individual nutrient intakes.Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida suuressa interventiotutkimuksessa käytettävän vuorovaikutteisen 24-tunnin ruoankäyttöhaastattelun suhteellista luotettavuutta (engl. relative validity). Tutkimus tehtiin Malawissa 15-kuukauden ikäisillä lapsilla. Ruoankäytön tutkimusmenetelmien suhteellista luotettavuutta on tarpeen tutkia, kun menetelmiä käytetään uusissa väestöryhmissä. Vuorovaikutteinen 24-tunnin ruoankäyttöhaastattelu on perinteisestä 24-tunnin ruoankäyttöhaastattelusta muokattu versio. Menetelmä kehitettiin vuonna 1995, kun haluttiin parantaa 24-tunnin ruoankäyttöhaastattelun suhteellista luotettavuutta ravintoaineiden mittaamisessa köyhillä maalaisalueilla Afrikassa. Vuorovaikutteiseen 24-tunnin ruoankäyttöhaastatteluun sisällytettyjen muutosten tarkoitus on helpottaa vastaajia muistamaan kaikki syömänsä ruoat ja arvioimaan syötyjen ruokien määrät. Vuorovaikutteisessa 24-tunnin ruoankäyttöhaastattelussa tutkittavia pyydetään haastattelua edeltävänä päivänä täyttämään lomaketta, jossa on kuvia paikallisista ruoista. Tutkittavat merkitsevät syödyt ruoat lomakkeeseen ruksein ja käyttävät ruokailtaessa tutkimuksen antamia kulhoja ja mukeja. Kuvia sisältävän lomakkeen tarkoituksena on vähentää unohdusten määrää ja yhdenmukaisten kulhojen ja mukien tarkoitus on helpottaa annoskokojen arviointia. Vuorovaikutteisen 24-tunnin ruoankäyttöhaastattelun suhteellista luotettavuutta arvioitiin 44:llä malawilaislapsella. Lapset olivat terveitä ja 15 kuukauden ikäisiä, maalaiskylistä Mangochin alueelta Etelä-Malawista. Interventiotutkimuksen asetelman jäljittelemiseksi osallistujat satunnaistettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä sai maapähkinä-pohjaista ravintolisää ja toinen ryhmä noudatti tavanomaista ruokavaliota. Vuorovaikutteisen 24-tunnin ruoankäyttöhaastattelun luotettavuutta arvioitiin suhteessa punnittuun ruokakirjanpitoon. Molemmilla menetelmillä mitattiin lasten energian, proteiinin, rasvan, raudan, sinkin ja A-vitamiinin saannit. Tilastolliset analyysit tehtiin sekä ryhmä- että yksilötasoilla. Ruokatason analyysien avulla selvitettiin ruoankäyttöhaastatteluissa tapahtuneet ruokien unohdukset ja lisäykset. Lisäksi arvioitiin annoskoko-arvioiden tarkkuutta ja mittausvirheen suuruutta tutkimusryhmittäin. Aiemmassa Malawilaistutkimuksessa kehitettyjen korjauskertoimen toimivuutta testattiin tutkimusaineistossa. Vuorovaikutteisen 24-tunnin ruoankäyttöhaastattelun suhteellinen luotattavuus oli hyvä ryhmätasolla ja kohtalainen yksilötasolla. Virhelähteitä olivat muistivirheet ja epätarkat annoskoko-arviot. Vuorovaikutteisella 24-tunnin ruoankäyttöhaastattelulla saatiin hyvä arvio peruselintarvikkeiden käytöstä. Tutkimusryhmien välillä ei ollut eroa mittausvirheen suuruudessa. Korjauskertoimista ei ollut tutkimuksessa hyötyä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vuorovaikutteinen 24-tunnin ruoankäytönhaastattelu on suhteellisen luotettava menetelmä mittaamaan 15-kuukauden ikäisten malawilaislasten energian ja ravintoaineiden saantia ryhmätasolla ja kohtuullisen luotettava yksilötasolla.
Subject: interactive 24-hour recall
weighed food record
relative validity
infants and young children
vuorovaikutteinen 24-tunnin ruoankäyttöhaastattelu
punnittu ruokakirjanpito
suhteellinen luotettavuus
alle 2-vuotiaat lapset


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Masters thesis, Saloheimo Taru, 24-01-2012.pdf 1.695Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record