(Toinen) nainen kansallisessa sotakertomuksessa : lukion oppikirjojen esitys naisesta osana itsenäisen Suomen sotahistoriaa 1984 – 2018

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202103301759
Julkaisun nimi: (Toinen) nainen kansallisessa sotakertomuksessa : lukion oppikirjojen esitys naisesta osana itsenäisen Suomen sotahistoriaa 1984 – 2018
Tekijä: Tolonen, Hilda
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Arts
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2021
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202103301759
http://hdl.handle.net/10138/328517
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Koulutusohjelma: Historian maisteriohjelma
Master's Programme in History
Magisterprogrammet i historia
Opintosuunta: Suomenkielinen opintosuunta
Study track in Finnish
Finskspråkig studieinriktning
Tiivistelmä: Oppikirjojen sisältöjä on tärkeää tutkia ja kyseenalaistaa, koska niillä on merkittävä vaikutus historian opetukseen ja sen kautta koko yhteiskunnan rakentumiseen. Tutkimusta naisista historian oppikirjoissa löytyy kuitenkin yllättävän vähän, vaikka sukupuolten tasa-arvo on ollut osa historiantutkimusta ja opetussuunnitelmaa jo useita vuosia. Maisterintutkielmassani tarkastelen naiskuvan rakentumista ja muutosta lukion historian oppikirjoissa itsenäisen Suomen sotien kontekstissa. Keskityn erityisesti itsenäisen Suomen sotahistoriaan, koska se on oleellinen osa suomalaisten identiteetin rakentumista. Lisäksi sodat ovat rakentaneet ja korostaneet sukupuolikäsityksiä. Tutkimusaineistokseni valitsin 17 oppikirjaa vuosilta 1984–2018. Oppikirjojen lisäksi käytän lähteinäni lukion opetussuunnitelman perusteita, jotka olivat käytössä tutkittavalla aikavälillä. Etsin tutkimuskysymyksiini vastausta sekä kvantitatiivisen että historialliskvalitatiivisen menetelmien avulla oppikirjojen teksteistä ja kuvista. Laskennalliset tulokset tukevat laadullisen analyysini luotettavuutta. Tutkimusmenetelmieni tukena hyödynnän sisällönanalyysin perusteoksia, sukupuolihistoriaa, uutta sotahistoriaa sekä tutkimuksia suomalaisten historiatietoisuudesta ja suomen kielen seksismistä. Tutkimuksessani selvisi, että oppikirjojen sisällöt alkavat monipuolistua sotahistorian osalta vuosituhannen vaihteessa. Kun 1980–1990-luvun oppikirjoissa nainen on lähes näkymätön, 2010-lukua lähestyttäessä on tämän sivuuttaminen käynyt yhä harvinaisemmaksi. Tästä huolimatta kehitys on hidasta ja nainen on edelleen toinen suhteessa mieheen oppikirjojen sotahistoriassa. Vaikka naisten määrä oppikirjoissa on kasvanut, on se edelleenkin häviävän pieni verrattuna mieheen. Naisten määrällinen lisääminen historiankirjoitukseen ei myöskään itsessään luo tasa-arvoista historiakuvaa. Ennen kaikkea naisen toiseus ilmenee oppikirjojen tavassa esittää nainen. Naiset eivät ole yksilöitä, vaan homogeeninen, kasvoton ja nimetön massa. Oppikirjat myös arvottavat miesten ja mieseliitin toimintaa selkeästi korkeammalle kuin naisten toimintaa. Naisten vähäinen näkyminen oppikirjoissa heijastelee toki osittain heidän vähyyttään lähteissä sekä menneisyyden yhteiskunnan epätasa-arvoisuutta. Näkymättömyys ja kasvottomuus oppikirjoissa aiheuttaa kuitenkin pahimmillaan kokemuksen siitä, ettei esimerkiksi nainen koe olevansa historian toimija.
Avainsanat: sotahistoria
sukupuoli
tasa-arvo
toiseus
historian oppikirjat
identiteetti
lukio
historiatieto
kielen seksismi


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Tolonen_Hilda_maisterintutkielma_2021.pdf 4.798MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot