Publication series

Recent Submissions

  • Pogoževa, Tatjana (Taideyliopisto, Sibelius-Akatemia, 2019)
  • Parviainen, Pessi (2020)
    Sellainen taiteellinen toiminta, jota voidaan nimittää sekä musiikiksi että ei-musiikiksi, osoittaa ongelman kielenkäytössä. Emme saata kunnolla puhua tällaisista tapauksista, koska 'musiikki' ei ole siihen sopiva sana. Väitöskirja esittelee joukon esimerkkitapauksia, epätavallisista soittimista ja esittämistavoista sävellettyyn teatteriin, sisältäen esimerkkejä Parviaisen omasta toiminnasta. Ongelman tarkastelu lähtee liikkeelle musiikki-sanan alkuperästä. Tästä edetään käsitehistorialliseen tarkasteluun, joka tapahtuu poikkeuksellisesti keskittyen musiikki-sanaan ja edeten menneisyydestä kohti nykyaikaa, eikä päinvastoin niin kuin yleensä on tehty. Tällä tavoin tulee ilmi musiikki-sanan ja käsitteen dogmaattisuus, joka on yllättävän vakava eettinen ongelma – ongelma, joka näkyy kautta historian, jopa nykyäänkin. Luciano Berio ja Jean-Jacques Nattiez ovat huomauttaneet että musiikki on vain sitä, mitä kutsumme musiikiksi. Tämä huomio on linjassa musiikki-sanan uskonnollisten ja dogmaattisten juurten kanssa. Mutta entäpä jos emme nimittäisikään mitään musiikiksi? Miten sellainen muutos vaikuttaisi käsityksiimme ja toimintaamme? Lera Boroditsky ja eräät muut ovat tuoneet esille päivitettyjä todisteita lingvistisen relativismin puolesta: kieli vaikuttaa kognitioon, joskus yllättävin tavoin. Osin näihin tukeutuen, käsillä oleva tutkimus esittää että taiteellista toimintaa koskeva diskurssi hyötyisi suuresti jos siinä vältettäisiin tyystin dogmaattisten käsitteiden, kuten musiikin, käyttö. Ei-dogmaattinen kielenkäyttö olisi paremmin linjassa käytännön kanssa. Erilaiset luovuuden alueet toimisivat paremmin yhteen, kun keinotekoiset esteet olisivat poissa. Tällöin avautuu myös mahdollisuuksia ennennäkemättömään yhteispeliin kulttuurin ja yhteiskunnan osa-alueiden välillä laajemminkin. Väitöstyön taiteellinen osio on essee-elokuva, joka esittää Töölönlahden vertauskuvallisena maisemana. Kaikki aluetta varten tehdyt kokonaissuunnitelmat ovat epäonnistuneet. Elokuva esittää neljä soittajaa suhtautumassa tähän maisemaan omilla tavoillaan, pienessä mittakaavassa. Elokuva on tarkoitettu ilmaisemaan kirjallisen osion teemoja omasta näkökulmastaan käsin.
  • Hug, Joa (2020)
    Tässä kirjallisessa työssä esitellään kirjoittajan väitöskirjatutkimuksen tulokset ja tutkimusprosessin kulku, ja se toimii samalla tohtorintutkinnon tutkintovaatimusten viimeisenä, kirjallisena osana – kommentaarina. Tutkimus on tehty Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksessa, ja se pureutuu kehollisen ja käsitteellisen reflektion välillä yleisesti tehtyyn jaotteluun – käytäntöön, joka muodostuu merkittäväksi haasteeksi esiintyjäkoulutusta käsittelevässä tutkimuksessa. Väitöskirjatutkimus perustuu pitkälti Body Weather esityskoulutukseen, ja siinä tarkastellaan manipulaatioiksi kutsuttujen, kosketukseen perustuvien kehollisten käytäntöjen episteemistä potentiaalia. Näistä käytännöistä kootaan taiteellisen tutkimuksen väline—tutkimus-score—josta muodostuu sekä tärkein tutkimuksessa käytetty menetelmä että sen merkittävin tutkimustulos. Tutkimus-score esitellään kommentaarissa tapana, joka edistää keskeneräisiä ajatusprosesseja ja tekee turhaksi jaottelun fyysisen toiminnan ja käsitteellisen reflektion välillä. Score mahdollistaa myös representaationaalisten tietomallien korvaamisen posthumanistisilla, performatiivisilla malleilla. Keskeneräistä ajattelua ei pidetä työssä yksittäisen, intentionaalisen ja agentiivisen subjektin ominaisuutena, vaan se nousee esiin kehonvälisten suhteiden laajennetusta verkostosta: siinä ilmaistaan ajatuksia tavalla, jossa kieltä ei eroteta sen affektiivisista sävyistä, ja näin ollen sitä on vaikea tarkoin määritellä. Kommentaarissa käsitellään kattavasti kehollisuutta, materiaalisuutta, (kehollista) tietoa, tekniikkaa ja reflektiota eri teoreettisista näkökulmista, ja tällä tavoin se muodostuu osaksi taiteentutkimuksen epistemologista ja metodologista keskustelua. Tieteellisen kirjoittamisen analyyttiset ja kuvailevat muodot yhdistyvät kommentaarissa kokeellisen kirjoittamisen esittäviin tapoihin. Työ monipuolistaa täten akateemisen väitöskirjan toteuttamistapoja ja tarjoaa uutta tietoa tanssin (tanssintutkimuksen), esityksen (esityksen tutkimuksen), esiintyjäkoulutuksen ja taiteentutkimuksen aloilta.
  • Roumagnac, Vincent (2020)
    From the perspective of mise-en-scène (staging), and correlatively that of the place and the practice of the metteur-en-scène (theatre director), this artistic research project addresses, examines and experiments on the question of the scenic/scenographic representation of a postnatural world, in climate transition, affected by global warming and moved by abstract data-flows, in a tangled web of storms, information, and algorithms. While lived and conceptual "time", no longer telically given as linear and chronological, is being anthropodecentered and, therefore, diffracted into an open plurality, the Reacclimating the Stage (Skenomorphoses) artistic research project takes the earlier notion of time as a raw material to reexamine, from an eco-scenic and research perspective, in order to transform the theatrical practice of its author and to trigger the latter’s specific contribution to artistic research milieu. By obliquely playing on one hand with memories of theatrical history of scenic internal modi operandi, architecture, and literature, and on the other hand with institutional requirements for doctoral research appearance, the project aims at repositioning the director's practice in a movement of transition of scenic thinking and imaginary through a series of artistic and research experiments, whose enactments and resonant redistribution are poetically at interpretative play in this exposition.
  • Esittävien taiteiden tutkimuskeskus (Tutke) / Forskningscentrum för teater, dans och performance / Performing Arts Research Centre; Rouhiainen, Leena (2020)
    The proceedings documents the contents of several of the presentations held at the Artistic Research Performs and Transforms: Bridging Practices, Contexts, Traditions & Futures CARPA6 international conference at Kiasma Theatre in Helsinki on 28–30 August 2019.
  • Kettunen, Katriina; Hejazi, Harold; Ocampo, Yuan Mor’O; Spyropoulou, Olga; Pascual, Daniela; Stylianou, Nicolina (2019)
    Episodi is a series published by the Live Art and Performance Studies (LAPS) programme in Theatre Academy of the Uniarts Helsinki. This sixth volume of Episodi, ’Signatures’ consists of six online expositions by the MA students of the LAPS programme, Harold Hejazi, Katriina Kettunen, Yuan Mor’O Ocampo, Daniela Pascual Esparza, Olga Spyropoulou and Nicolina Stylianou, where these are reflections on the LAPSody festival that commenced on February 21-23, 2019, or individual research. For the first time, Episodi will be published in an online format using the Research Catalogue (RC) publishing platform.
  • Rusi-Pyykönen, Mari (2020)
    Osallistava teatteri alkoi levitä Suomeen 1960–70-lukujen vaihteessa. Tällöin osallistavia käytäntöjä luonnehti yhteisöllisyys ja yhteiskunnallisesti aktivistinen asennoituminen. Onko tämä historiallinen perspektiivi tullut toimintakentässä läpinäkymättömäksi? Väitöstutkimuksessaan Mari Rusi-Pyykönen pyrkii kirkastamaan osallistavan teatterin käytäntöjen historiallista muotoutumista nykytilanteen vakiintuneiden toimintamuotojen näkökulmasta. Keskeisen osan väitöstutkimusta muodostaa Käsillä-esineprojekti. Esinelähtöisellä käsillä tekemisen metodilla Rusi-Pyykönen hakee materiaalista ilmaisua tutkimustehtävään liittyville ajatuksille tutkimusprosessin ymmärtämiseksi ja ohjaamiseksi. Metodin ja monilajisen tutkimusmateriaalin kautta rakentuu tutkimuksen tuloksena eettis-poliittinen sommitelma. Se tarjoaa uudenlaisen tarkastelunäkökulman osallistavaan teatteriin sekä uudenlaista otetta työtapoihin. Tutkimuksen tarkoitus on omalta osaltaan tukea näkemystä osallistavan teatterin monimuotoisuudesta ja sen asemasta ennalta määrittelemättömästi kehittyvien käytäntöjen heterogeenisena toimintakenttänä. Tämän motivoimana Rusi-Pyykösen tutkimus osallistuu moniääniseen, eettis-poliittiseen keskusteluun osallistavan teatterin toiminnan suuntaviivoista. Suomesta tämä kriittinen keskustelu on puuttunut ja puuttuu edelleen.
  • Teatterikorkeakoulu / Teaterhögskolan / Theatre Academy Helsinki; Nauha, Tero; Arlander, Annette; Järvinen, Hanna; Porkola, Pilvi (2020)
    Performanssifilosofiaa: esitysten, esiintymisten ja performanssien filosofiasta performanssiajatteluun on ensimmäinen suomenkielinen teos uudelta performanssifilosofian alalta. Performanssifilosofia kysyy, kuinka esitys ajattelee, kuinka esitys, esiintyminen tai performanssi ovat ajattelua ja toimintaa, eivätkä ainoastaan filosofisten kysymysten kuvittamista. Se on siten tutkimusalue ja taiteellinen toimintakenttä, joka tuo yhteen taiteilijoita, tutkijoita ja filosofeja, ja kritisoi taiteen alisteista suhdetta filosofian suhteen. Performanssifilosofia on kehittynyt 2000-luvulla omaksi taiteellisen tutkimuksen alaksi, erottautuen esitystutkimuksesta ja teatterintutkimuksesta. Tämä kehitys on tapahtunut samanaikaisesti uusien posthumanististen avausten kuten uusmaterialistisen ja dekolonialistisen kriittisen ajattelun kanssa. Kirja avaa näitä ajattelun, vallankäytön sekä inhimillisen ja ei-inhimillisen välisiä kehiä, kuten materian ja merkityksen yhteen kietoutumia. Esitykseen oleellisesti kietoutunut näyttämö ja sen ymmärrys voidaan nähdä perustavanlaatuisesti inhimillisenä tai esittäminen voidaan toisaalta käsittää epätavanomaisen ajattelun laajennettuna muotona. Tämä kokoelma sisältää yhtäältä artikkeleita performanssifilosofian luonteesta ja toisaalta artikkeleita, joissa esitetty ajattelu rinnastuu performanssifilosofian kysymyksiin kielen ja esittämisen suhteista sekä ajattelijan positiosta. Kokonaisuus ei pyri määrittelemään performanssifilosofian kenttää vaan tarjoaa ehdotuksia performanssiajattelulle. Teoksen artikkeleja yhdistävät kysymykset ajattelusta, performanssiajattelusta ja esityksellä ajattelusta. Siten se tarjoaa uusia avauksia myös esityksellisyyden merkityksestä ajattelulle ja esityksen ajattelulle. Kokoelma tuo esiin monen kaltaisia ajatteluja, jotka voidaan nähdä esittämisinä ja performansseina.
  • Miettinen, Jukka O. (2018)
    This vastly illustrated web-based material is an introduction to Asian theatre and dance traditions. It can be used as a virtual textbook for university students as well as a handbook for general readers. With its search-by-word facility it also serves as an encyclopaedia of names and terms related to the Asian performing arts. Twelve countries are included in the present, second edition of this on-line material (India, Sri Lanka, Myanmar, Thailand, Laos, Cambodia, Vietnam, Malaysia, Indonesia, China, Korea, and Japan). The focus is on the traditional forms of theatre and dance. The chapters that discuss the developments that have taken place in the 20th century in each country, however, include short descriptions of how the influx of Western theatrical aesthetics and conventions has influenced the traditional forms of theatrical arts of the country in question. The introductory chapter discusses those specific aspects of Asian traditions that differ from the Western ones, while the origins of theatrical traditions are also examined. Geographically, the material proceeds from west to east. Each chapter starts with a country profile and provides a map and essential information on population, ethnicities, languages, and religions. This profile is followed by a general introduction to the theatre and dance traditions of the particular country. Special attention is paid on the kind of information that early visual evidence, such as sculptures, gives about the early forms of Asian theatrical arts. The core chapters, dedicated to specific theatre and dance styles or traditions, describe what is known about their early developments as well as their present state. Altogether some 120 theatrical genres are introduced, each in its own chapter. Special attention is paid to the literary contents and acting techniques. Pop-up texts give further information about specific features, such as masks, costumes, and make-up conventions. Furthermore, synopses of important epics and dramas are provided in order to give the reader an overall view of the ideas the performances generate as well as the background to their cultural contexts. Additional articles give further in-depth information. The final article, "From East to West, from West to East" by Dr Anna Thuring focuses on the controversies in cultural exchanges between Asia and the Western world. Dozens of video clips and some 1200 photographs have been provided in order to visualise these colourful traditions with their intricate acting techniques and masks or make-up practices. Research and the compilation of information stretch back over three decades. I published my first book on Asian theatre in 1984 (Jumalia, sankareita, demoneja, Teak). Its section on Southeast Asia was further elaborated in my book published in 1992 (Classical Dance and Theatre in South-east Asia, Oxford University Press). The "forerunner" of this present material was the web-based material I compiled together with Mr. Veli Rosenberg in 1996 (Aasialaisen teatterin ja tanssin historia, Theatre Academy, Helsinki). My continual festival work in Finland and research abroad have also enabled me to study and document living Asian dance traditions further. My deepest thanks go to those numerous artists, colleagues, and photographers who have, through their various contributions, helped in creating this vast collection of material.
  • Bonsdorff, Lena von (Taideyliopisto, Sibelius-Akatemia, 2019)
  • Teatterikorkeakoulu / Teaterhögskolan / Theatre Academy Helsinki; Monni, Kirsi; Törmi, Kirsi (2019)
    2000-luvulla taiteilijoiden ammattikuvat ovat laajentuneet samaan aikaan, kun taiteen käsite ja rooli ovat saaneet uusia ulottuvuuksia erilaisissa toimintaympäristöissä ja työyhteisöissä. Tämä verkkojulkaisu esittelee suomalaisen yhteisötaiteen kenttää, sen moninaisia toimijoita, menetelmiä ja lähestymistapoja sekä kuvaa, millaisilla tavoilla ja millaisissa projekteissa taiteilijat ja taidepedagogit ovat toimineet yhteisöllisen taiteen parissa. Enemmän kuin kysymys taiteen autonomiasta tai taiteen välineellistä käytöstä yhteisötaidetta tuntuu määrittävän kysymys taiteellisen prosessin luonteesta. Yhteisötaiteessa taiteelliset kysymykset eivät ole vain taiteilijoiden asettamia vaan ne pyritään määrittelemään osapuolien kanssa yhdessä ja asettamaan taiteilijan ja yhteisön väliin. Tällöin prosessi on yhteinen ja työtä tehdään erityisissä luottamussuhteissa ja väliaikaisissa ilmaisuyhteisöissä. Julkaisun aluksi käsitellään yhteisötaiteen historiaa ja kehitysvaiheita ja kartoitetaan muuttuvan työelämän tarjoamia mahdollisuuksia sekä taiteilijoiden yrittäjyyttä ja sen vaihtoehtoisia malleja. Toisen luvun tapauskuvauksissa keskitytään esittelemään taidelähtöisten prosessien ja menetelmien kehittymistä ja käyttöä erilaisissa sosiaalisissa ja institutionaalisissa viitekehyksissä. Päätösluvun teksteissä pohditaan laajemmin yhteisön käsitettä sekä yhteiskunnan ja taiteen välisiä suhteita ja aiheina ovat muun muassa julkinen taide, poliittinen taide, kulttuuriset törmäykset, tasa-arvon ja inkluusion kysymykset sekä taidelähtöiset menetelmät yhteisöllisissä hankkeissa.
  • Kinnunen, Maarit; Koivisto, Juha; Luonila, Mervi (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2019)
  • Teatterikorkeakoulu / Teaterhögskolan / Theatre Academy Helsinki; Midgelow, Vida L; Bacon, Jane; Kramer, Paula; Hilton, Rebecca (2019)
  • Haapala, Sami Henrik (2019)
    On this page you can access a short video trailer which summarizes the workshop of The Real Health Center which was realized in August 2017 in a public space in Helsinki. The clip aims to give a short, but broad view of the whole workshop. The other videos in this exposition highlight other resonant aspects of the research. This exposition exposes the second artistic part of an artistic doctoral thesis. The research questions are: Main research question: How can a performer co-create meaning together with the participant in participatory and immersive performances? Research question for this artistic part: How can we train a performer for participatory and immersive performances in which they will have to work with the unpredictable impulses of unknown audiences? This research exposition shows a distinctive approach to performer training that uses play testing with an unknown audience as a training method. This training method was developed in order to train performers in participatory and immersive performances to the specific kind of unpredictable impulses that arise from performing with unknown audience members. The exposition aims to reveal the method by transposing discursive knowledge gained from/in/by research in these kinds of performances to an online exposition that in its form and manner of presentation would resonate with some of the qualities associated with participatory and immersive performances.
  • Kellokumpu, Simo (2019)
    My doctoral artistic research project (2013-2019) examines choreography as reading practice. In the research, the notion of choreography operates simultaneously as an analytical device, problem to be examined, and an artistic outcome. The primary method for the research is choreographic experimental practice that delves into the process of dynamic place-taking in which the human body couples with surrounding movements, from microscopic to telescopic, without the aim of mastering the movement. The research project contains two examined artistic parts; the first one consists of five choreographic projects and the second materializes choreoreading practice as performance with three performers. The research practice delves into the conditions of movement and choreography through the following transformations: from choreographer to choreoreader from choreographing to choreoreading from grounded embodied choreographic construction to astroembodied choreostruction from human vessel to human atmospheric organism In the framework of choreography studies, the research contributes to the shift and expansion from the historical notion of choreography as writing practice, in which the human body masters the movements to a choreoreading practice. The research project also contributes to the genealogies of site-specific and context-responsive practices, extending the notion of site to outer space. Errata On the cover page of the exposition, the peer review logo of The Federation of Finnish Learned Societes should be ignored as the publication has not undergone anonymous peer review. The logo was inserted by the publishers.
  • Savijoki, Jukka (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia DocMus-tohtorikoulu, 2019)
  • Hostikka, Maria (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2019)
    Kaikuja peilisalista: Barokkitanssin perusteita esittelee länsimaisia barokin ajan näyttämötansseja 1600-1700 -lukujen vaihteesta. Kyseessä on ensimmäinen suomenkielinen opaskirja barokkitanssin harrastajille joka sisältää seitsemän tanssin alkuperäiset notaatiot ohjeineen sekä teosta varten sovitetun nuottiliitteen. Teoksen johdantoluku esittelee tanssin merkitystä ja kehitystä ranskalaisessa hovikulttuurissa sekä historiallisten tanssien harrastusta ja opetusta Suomessa. Kaikuja peilisalista kuvastaa sosiaalisen ja esittävän tanssin uutta tilannetta 1600–1700-lukujen vaihteessa, jolloin viimein pystyttiin abstraktin notaation avulla kätevästi merkitsemään muistiin aikakauden seura- ja näyttämötansseja. Notaatio luotiin nimenomaan barokin ajan tansseille, eikä sitä voitu käyttää enää tanssityylin ja tanssillisen ilmaisun muututtua. Barokkitanssien notaation ansiosta tietomme näistä tansseista ovat huomattavasti yksityiskohtaisemmat kuin minkään edeltävän tai myöhemmän aikakauden tansseista.
  • Konttori-Gustafsson, Annikka; Rahkonen, Margit; Kuikka, Markus (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia DocMus-tohtorikoulu, 2019)
  • Vuori, Hilkka-Liisa; Räsänen, Marika; Heikkinen, Seppo (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia DocMus-tohtorikoulu, 2019)
  • Paavolainen, Pentti (2019)
    Finlands teaterhistoria är ett webbläromedel som rymmer en rätt omfattande och detaljerad beskrivning av teaterkonsten i Finland inklusive besläktade konstarter. Materialet är sammanställt för studier på universitetsnivå.

View more