Publication series

Recent Submissions

  • Westerinen, Justiina (2017)
    Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun tanssinopettajan ja teatteriopettajan maisteriohjelmat ovat 20 vuoden ajan kouluttaneet esittävän taiteen opettajia, joilla on valmiudet sekä ihmisten kohtaamiseen että taiteen vaalimiseen. Koulutus on synnyttänyt erityistä taiteellista ominaislaatua ja uudenlaista taiteellista toimintaa, joka voi vastata tulevaisuuden moniin haasteisiin ehdottamalla toisenlaisia havaitsemisen, ajattelemisen ja yhdessä olemisen tapoja ja reagoimalla herkästi todellisuuteen. 20 vuodessa ohjelmista on valmistunut 97 tanssinopettajaa ja 85 teatteriopettajaa. Neljä valmistunutta on suorittanut myös alansa tohtorintutkinnon. Lisäksi yhteensä 32 tanssi- tai teatterialan maisteria on suorittanut erilliset opettajan pedagogiset opinnot. Valmistuneita toimii erityisesti taiteen perusopetuksessa, vapaan sivistystyön oppilaitoksissa, ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa, mutta myös peruskouluissa ja lukioissa. Maisteriohjelmien koulutussuunnittelijana on lähes koko niiden olemassaolon ajan toiminut FM Justiina Westerinen, joka on koonnut yksiin kansiin tanssi-ja teatteripedagogiikan koulutusalojen syntyhistoriaa ja nykypäivää. Aineistona hänellä on ollut oman kokemuksensa ohella monipuolista materiaalia pöytäkirjoista opiskelijapalautteisiin. Kirjassa on runsas kuvitus.
  • Porkola, Pilvi (2017)
    The aim of this book is to offer perspectives on performance art practice with a focus on teaching. This subject has been rarely approached in the literature and this book gives insights and inspiration for all those teaching performance art as well as to anyone else interested in this art form. The first part of the book comprises articles by five performance artist, scholars and teachers: professor Ray Langenbach, Dr Annette Arlander, Dr Hanna Järvinen, Dr Tero Nauha and professor Pilvi Porkola. Each article gives different perspectives on performance art. But as we know, performance does not happen in words but in action, so the second part of the book is a collection of performance art exercises from 44 artists functioning here as calls to act.Julkaistu myös verkkoaineistona.
  • Humalisto, Tomi; Karjunen, Kimmo; Kilpeläinen, Raisa (2017)
    Valosuunnittelun koulutus aloitettiin Teatterikorkeakoulussa vuonna 1986. Siitä asti teatteritaiteen maisterin tutkintoon johtavan koulutusohjelman opetus on ollut sekä taiteelliseen että tekniseen osaamiseen keskittyvää ja opiskelijoiden taiteilijaidentiteettiä tukevaa. Aikansa rohkea avaus vaikutti syvästi suomalaiseen esittävien taiteiden kenttään; taiteelliset työryhmät ovat saaneet uudenlaisia osaajia - taiteilijoita, ajattelijoita, suunnittelijoita ja toteuttajia, jotka osallistuvat kokonaistaideteosten luomiseen. Kirjoituskokoelma Avauskulmia – Kirjoituksia valosuunnittelusta valottaa valosuunnittelun tai sen koulutuksen historiaa sekä valosuunnittelijoiden työskentelyä, identiteettiä ja siihen liittyviä tekijyyden määrittelyitä. Lisäksi pureudutaan visuaalisen havainnon, läpinäkyvyyden käsitteen ja teknologiasuhteen kysymyksiin. Kirjoituskokoelma juhlistaa osaltaan Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun valosuunnittelun koulutuksen 30-vuotista taivalta.
  • Bredenberg, Mikko (2017)
    Taiteellisen väitöstutkimukseni aiheena on näyttämöllinen kuvittelu. Olen taiteellis-tutkimuksellisia esityksiä tekemällä ja taiteellis-tutkimuksellisiin työprosesseihin liittyviä kokemuksiani tarkastelemalla pyrkinyt ymmärtämään näyttämölliseksi mielikuvaksi ja näyttämölliseksi kuvitteluksi kutsumieni ilmiöiden luonnetta. Tutkimukseni koostuu kahdesta esityksestä ja niihin liittyvistä työprosesseista sekä kirjallisesta osasta. Tutkimukseni ensimmäinen taiteellinen osa oli vuonna 2010 ensi-iltansa saanut Meille jäävät salaisuudet -esitys. Esityksen jälkeen työstin tutkimukseni kirjallista osaa ja tein taiteellis-tutkimuksellisia esityskokeiluita, jotka muodostivat osioita viimeiseen tutkimusesitykseeni. Viimeinen tutkimusesitykseni Taideyliopiston Teatterikorkeakoululla joulukuussa 2016 näyttämöllisti taiteellisen tutkimukseni johtopäätökset. Tutkimusprosessissani tämä kirja sijoittuu väitöstutkimukseni ensimmäisenä taiteellisena osana tarkastetun Meille jäävät salaisuudet -esityksen ja tutkimukseni johtopäätökset näyttämöllistäneen tutkimusesityksen väliin. Tarkastelen tutkimuksessani näyttämölliseksi kuvitteluksi kutsumani kuvittelemisen tavan ruumiillisuutta. Kuvittelun tarkastelu tapahtuu näyttelijäntyöllä. Kuvaan tutkimukseni kirjallisessa osassa, miten näyttelijäntyöni ja näyttämöllisen kuvittelun fenomenologinen tarkastelu kietoutuvat toisiinsa ja muodostavat taiteellisen tutkimukseni tutkimusmenetelmän. Esittelemäni tutkimusmenetelmä itsessään onkin tutkimukseni yksi keskeinen tutkimustulos. Lisäksi kohdistan huomioni taiteellisen työskentelyni kannalta siihen, miten työskentelyni näyttelijänä etenee, kun työskentelyni lähtökohta näyttelijänä on näyttämöllinen mielikuva, jonka perustalta alan tehdä esitystilaa koskevia materiaalisia ratkaisuja. Kiinnostukseni kohdistuu siihen, miten näyttelijäntyöni hahmottuu, kun taiteellisen työskentelyni kohteena on näyttämö, roolin valmistamisen ja roolihenkilön rakentamisen sijaan. Tutkimuksessani näyttelijästä tulee "näyttämöllepanija" ja tässä mielessä myös ohjaaja. Tällä taiteellisessa työskentelyssäni tarkastelemallani siirtymällä on merkitystä näyttelijäntaiteen käsittämisen kannalta ja sillä on nähdäkseni vaikutusta siihen, miten työskentelytavat teattereissa voisivat tulevaisuudessa muotoutua. Tarkastelen myös sitä, miten toimin näyttelijänä eräänlaisena yleisön johdattelijana ja ohjaajana. Taiteellisen tutkimukseni kirjallisessa osassa avaamani lähestymistapa näyttämöllisen kuvittelun tarkasteluun ja esitysten rakentamiseen ei ole pelkästään erityisen näyttelijäntekniikan kuvaus. Esiin tuomistani näyttämöllisten mielikuvien tarkastelutavoista hyötyvät nähdäkseni teatterintekijät ammatinkuvaan katsomatta. Uskon myös tarjoavani näköaloja ylipäätään kuvittelun fenomenologiasta ja kuvittelun filosofiasta kiinnostuneille.
  • Pohjannoro, Ulla; Pesonen, Mirka (Sibelius-Akatemia, 2010)
  • Muukkonen, Minna; Pesonen, Mirka; Pohjannoro, Ulla (Sibelius-Akatemia, 2011)
  • Tolvanen, Hannu (Sibelius-Akatemia, 2012)
  • Condit, Outi; Jaakonaho, Liisa (2017)
    How do form and sense come to play in artistic research? How to approach writing in a way that reflects and benefits the processes of artistic research? How does research become artistic and artistic practice become research? How can a work of art be composed/presented as research? How do ways of knowing and forms of research exposition interact and feed into each other in artistic research? The eight expositions of Nivel 08 'Poetics of Form' online publication explore these, and other related questions through different approaches to writing, video, audio, photography, and interactive media. The theme of the publication emerged originally from collegial discussions in the Performing Arts Research Centre around the questions of research exposition. Within the diverse field of artistic research, what is common is that the research often takes processual forms; researchers find their questions, methodologies, ways of knowing and communicating through artistic or artistic-pedagogic practices that are ephemeral, corporeal, material, relational, and affective. Making, thinking, documenting, writing, and reflecting are intertwined, and redefined through the specificity of each research process. Therefore, the questions of exposition - and more broadly, questions of form call for special attention
  • Kinnunen, Maarit; Luonila, Mervi; Koivisto, Juha (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2017)
  • Unknown author (Sibelius Academy Kuopio Department, 2010)
  • Bach, Carl Philipp Emanuel; Soinne, Paavo (Sibelius-Akatemia, 1995)
  • Kokkonen, Tuija (2017)
    Mikä on esitystaiteen merkitys, ja mitkä ovat sen mahdollisuudet ekokriisien aikakaudella? Mitä merkitsee esitykselle ja subjektiviteetille, jos laajennamme esityksen toimijuuden ja sosiaalisen alueen ihmisen ulkopuolelle? Väitöstutkimuksessaan Tuija Kokkonen tutkii suhdettamme ei-inhimilliseen esitystapahtumassa. Vajavainen kykymme ymmärtää toimintamme ajallisia seurauksia on synnyttänyt uuden aikakauden, jossa ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolla vertautuvat geologiseen voimaan. Kokkonen tutkii, miten esityksessä voi laajentaa aikaperspektiiviä ja keston kokemusta ei-inhimillisten toimijoiden ja niiden kestojen kautta. Väitöstutkimuksen perusta on esityssarja Muistioita ajasta - esityksiä ei-ihmisten kanssa ja ei-ihmisille (2006–), jossa Kokkonen on työskennellyt eläinten, kasvien ja sään kanssa kehittäen lajienvälisen esityksen käytäntöä ja teoriaa. Kokkonen esittää ajatuksen (ihmisten) heikosta toiminnasta, joka mahdollistaa ei-ihmisten toimijuuden ja määrittää uudelleen esityksen tekijyyden, esittäjyyden ja katsojuuden. Esitys käsitetään lajienvälisenä kokoontumisena, jossa heikkojen toimijoiden ja ei-inhimillisten toimijoiden kanssakäyminen sekä vieraanvaraisuuden etiikka mahdollistavat uudenlaisen poliksen synnyn.
  • Unknown author (Sibelius-Akatemia, 2016)