Publication series

Recent Submissions

  • Teatterikorkeakoulu / Teaterhögskolan / Theatre Academy Helsinki; Monni, Kirsi; Törmi, Kirsi (2019)
    2000-luvulla taiteilijoiden ammattikuvat ovat laajentuneet samaan aikaan, kun taiteen käsite ja rooli ovat saaneet uusia ulottuvuuksia erilaisissa toimintaympäristöissä ja työyhteisöissä. Tämä verkkojulkaisu esittelee suomalaisen yhteisötaiteen kenttää, sen moninaisia toimijoita, menetelmiä ja lähestymistapoja sekä kuvaa, millaisilla tavoilla ja millaisissa projekteissa taiteilijat ja taidepedagogit ovat toimineet yhteisöllisen taiteen parissa. Enemmän kuin kysymys taiteen autonomiasta tai taiteen välineellistä käytöstä yhteisötaidetta tuntuu määrittävän kysymys taiteellisen prosessin luonteesta. Yhteisötaiteessa taiteelliset kysymykset eivät ole vain taiteilijoiden asettamia vaan ne pyritään määrittelemään osapuolien kanssa yhdessä ja asettamaan taiteilijan ja yhteisön väliin. Tällöin prosessi on yhteinen ja työtä tehdään erityisissä luottamussuhteissa ja väliaikaisissa ilmaisuyhteisöissä. Julkaisun aluksi käsitellään yhteisötaiteen historiaa ja kehitysvaiheita ja kartoitetaan muuttuvan työelämän tarjoamia mahdollisuuksia sekä taiteilijoiden yrittäjyyttä ja sen vaihtoehtoisia malleja. Toisen luvun tapauskuvauksissa keskitytään esittelemään taidelähtöisten prosessien ja menetelmien kehittymistä ja käyttöä erilaisissa sosiaalisissa ja institutionaalisissa viitekehyksissä. Päätösluvun teksteissä pohditaan laajemmin yhteisön käsitettä sekä yhteiskunnan ja taiteen välisiä suhteita ja aiheina ovat muun muassa julkinen taide, poliittinen taide, kulttuuriset törmäykset, tasa-arvon ja inkluusion kysymykset sekä taidelähtöiset menetelmät yhteisöllisissä hankkeissa.
  • Kinnunen, Maarit; Koivisto, Juha; Luonila, Mervi (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2019)
  • Teatterikorkeakoulu / Teaterhögskolan / Theatre Academy Helsinki; Midgelow, Vida L; Bacon, Jane; Kramer, Paula; Hilton, Rebecca (2019)
  • Haapala, Sami Henrik (2019)
    On this page you can access a short video trailer which summarizes the workshop of The Real Health Center which was realized in August 2017 in a public space in Helsinki. The clip aims to give a short, but broad view of the whole workshop. The other videos in this exposition highlight other resonant aspects of the research. This exposition exposes the second artistic part of an artistic doctoral thesis. The research questions are: Main research question: How can a performer co-create meaning together with the participant in participatory and immersive performances? Research question for this artistic part: How can we train a performer for participatory and immersive performances in which they will have to work with the unpredictable impulses of unknown audiences? This research exposition shows a distinctive approach to performer training that uses play testing with an unknown audience as a training method. This training method was developed in order to train performers in participatory and immersive performances to the specific kind of unpredictable impulses that arise from performing with unknown audience members. The exposition aims to reveal the method by transposing discursive knowledge gained from/in/by research in these kinds of performances to an online exposition that in its form and manner of presentation would resonate with some of the qualities associated with participatory and immersive performances.
  • Kellokumpu, Simo (2019)
    My doctoral artistic research project examines choreography as reading practice. In the research, the notion of choreography operates simultaneously as an analytical device, problem to be examined, and an artistic outcome. The primary method for the research is choreographic experimental practice that delves into the process of dynamic place-taking in which the human body couples with surrounding movements, from microscopic to telescopic and beyond, without the aim of mastering the movement. This experimental process examines and develops understanding of how choreographic practice can be understood as an embodied (hyper-)reading practice, which materializes, de- and recodes movements of the situated and contextual transformative circumstances that choreograph my body. Here, choreographic practice processes simultaneous, incoherent multiplicity, which is formed by the relations, interconnectedness, and reciprocity of movement, surrounding material and kinetic condition, human corporeality and embodiment, place, space, and context. The research practice delves into the conditions of movement and choreography through the following transformations: from choreographer to choreoreader, from choreographing to choreoreading, from grounded embodied choreographic construction to astroembodied choreostruction, from human vessel to human atmospheric organism. In the framework of choreography studies, the research contributes to the shift and expansion from the historical notion of choreography as writing practice, in which the human body masters the movements to a choreoreading practice. Choreoreading explores the reciprocal lived and conceptual relations, inter-dependencies, transactions, and critical perspectives of the movements of a performance environment. This research project also contributes to the genealogies of site-specific and context-responsive practices, extending the notion of site to outer space. In order to bring out choreography as reading practice as art for the viewer, there are various means at hand, which are processed and developed from the fields of performing and visual arts.
  • Savijoki, Jukka (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia DocMus-tohtorikoulu, 2019)
  • Hostikka, Maria (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2019)
    Kaikuja peilisalista: Barokkitanssin perusteita esittelee länsimaisia barokin ajan näyttämötansseja 1600-1700 -lukujen vaihteesta. Kyseessä on ensimmäinen suomenkielinen opaskirja barokkitanssin harrastajille joka sisältää seitsemän tanssin alkuperäiset notaatiot ohjeineen sekä teosta varten sovitetun nuottiliitteen. Teoksen johdantoluku esittelee tanssin merkitystä ja kehitystä ranskalaisessa hovikulttuurissa sekä historiallisten tanssien harrastusta ja opetusta Suomessa. Kaikuja peilisalista kuvastaa sosiaalisen ja esittävän tanssin uutta tilannetta 1600–1700-lukujen vaihteessa, jolloin viimein pystyttiin abstraktin notaation avulla kätevästi merkitsemään muistiin aikakauden seura- ja näyttämötansseja. Notaatio luotiin nimenomaan barokin ajan tansseille, eikä sitä voitu käyttää enää tanssityylin ja tanssillisen ilmaisun muututtua. Barokkitanssien notaation ansiosta tietomme näistä tansseista ovat huomattavasti yksityiskohtaisemmat kuin minkään edeltävän tai myöhemmän aikakauden tansseista.
  • Konttori-Gustafsson, Annikka; Rahkonen, Margit; Kuikka, Markus (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia DocMus-tohtorikoulu, 2019)
  • Vuori, Hilkka-Liisa; Räsänen, Marika; Heikkinen, Seppo (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia DocMus-tohtorikoulu, 2019)
  • Paavolainen, Pentti (2019)
    Finlands teaterhistoria är ett webbläromedel som rymmer en rätt omfattande och detaljerad beskrivning av teaterkonsten i Finland inklusive besläktade konstarter. Materialet är sammanställt för studier på universitetsnivå.
  • Teatterikorkeakoulu / Teaterhögskolan / Theatre Academy Helsinki; Humalisto, Tomi; Karjunen, Kimmo; Kilpeläinen, Raisa (2019)
    The Theatre Academy Helsinki began teaching lighting design in 1986. Since that time, instruction in the degree programme has focused on artistic and technical competence in its mission of helping students form an independent artistic identity. A bold move in its day, the establishment of the lighting design programme has had a profound impact on the Finnish performing arts, as artistic teams have been enriched by a new class of practitioners - artists, thinkers, designers, executors - whose contributions are integral to creating total works of art. Three decades later, lighting design has become established as an artistic field in its own right in the Finnish performing arts; lighting-centred thinking and the use of light have also made strong inroads in other fields, including the fine arts and architecture. The work of lighting designers has left a critical, concrete imprint in the form of both powerful works and collective learning. Despite this, research and articles on the field are rarely published in Finland. This collection, 360 Degrees: Focus on Lighting Design, aims at stimulating conversation about the profession and its history through a diversity of phenomena and perspectives. The hope is that deeper self-understanding will spur further evolution within the field, while making lighting design visible as one art among others. Contributors responded to an open call for submissions, and their writings fall under three broad themes. The first section of this book covers the history of lighting design and its instruction in Finland. In the second, lighting designers reflect on their approach to their work and professional identity as designers and artists. The third and final section delves into questions of visual perception, conceptions of transparency, and the relationship between designer and technology. Originally published in Finnish in 2017, this volume was commissioned to celebrate the 30th anniversary of the lighting design programme at the Theatre Academy of the University of the Arts Helsinki.
  • Esittävien taiteiden tutkimuskeskus (Tutke) / Forskningscentrum för teater, dans och performance / Performing Arts Research Centre (2018)
    This proceedings documents the contents of several of the presentations held at the Perilous Experience? – Extending Experience Through Artistic Research CARPA 5 conference that was held between 31 August and 2 September 2017 at the Theatre Academy of the University of the Arts Helsinki.
  • Svenungsson, Jan (2007)
  • Jalkanen, Tiina (2018)
    Tiina Jalkasen taiteellis-pedagogisen väitöstutkimuksen aiheena on tyttöyden rakentuminen ja ilmeneminen kehollisuudessa ja siitä syntyvä pedagoginen tieto. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, miten tyttöyttä voidaan ymmärtää nykytanssin näkökulmasta ja sen suuntaamana. Jalkanen analysoi aineistoaan kehollisuudesta käsin kirjoittamalla ja tulkitsemalla kinesteettisen empatian herättämiä aistimuksia ja ajatuksia kirjoitusprosessin aikana. Opetus ja esitykset, samoin kuin tyttöjen haastatteluissa esiin nousseet teemat, kytkeytyvät tutkimuksessa moninaisiin teorioihin. Tarkempaan lähilukuun Jalkanen käyttää havainnointimenetelmää, matkan varrella kehittämäänsä "viisikehokkaan" analyysimenetelmää, jonka avulla hän havainnoi tyttöjen liikkumista ja tanssia. Tutkimuksen aineiston perustan muodostaa kolme nuorten tyttöoppilaiden kanssa toteutettua tanssiteosta, jotka muodostavat tyttötrilogiaksi nimetyn teossarjan. Tyttötrilogian osat Pink kapina (2001), InExit (2003) ja Voimapiste (2005) saivat ensi-iltansa vantaalaisissa esitystiloissa. Tutkimusaineisto muodostuu kokonaisuudessaan tyttötrilogian 19 videotaltioinnin koosteesta ja yhdeksän tytön haastatteluaineistosta. Tiina Jalkanen on tanssin "moniottelija". Tanssin kentällä hän on toiminut tanssijana, koreografina, opettajana ja tutkijana.
  • Siukonen, Jyrki (2018)
    Time of Roses (Ruusujen aika) is a rare flower in the history of Finnish cinema. On its release in February 1969, the urban science fiction film set in the year 2012 was an oddity in a Nordic semi-urban society lacking any tradition in speculative fiction. Fifty years on, as local literature has slowly caught up with the 21st century, Time of Roses still remains the only representative example of serious science fiction film in Finland. This small book is the first study dedicated to the film and its basic ideas – at least in part. Rather than a survey devoted to the work of the director Risto Jarva (1934–1977), a leading Finnish filmmaker of his generation, the book in your hands is a conjecture about the intellectual and artistic background of Time of Roses.
  • Tuorila, Laura (2018)
    Laura Tuorilan kirjassa Paikan baletti - kokemuksellinen liike rakennetussa ympäristössä tarkastellaan kehon liikkeen ja tilan välistä suhdetta. Liikettä tarkastellaan ensin havaitsemisen tasolla ja sitten laajemmin henkilökohtaista ja sosiaalista tilaa rakentavana toimintana. Mielenkiinnon kohteena on julkinen kaupunkiympäristö ja ihmisen arjen toiminnoissa tapahtuva liike. Rakennetussa ympäristössä liikkumista on usein tarkasteltu liikenteenä. Toinen toistuva tapa lähestyä asiaa on ollut romantisoitu matka. Kirjassa asetutaan näiden tarkastelutasojen välille ja tutkitaan arjen liikkeeseen liittyviä henkilökohtaisia tekijöitä. Esitellystä teoriasta johdetaan periaatteet kehon liikettä monipuolisesti huomioivalle julkisen kaupunkiympäristön suunnittelulle. Kirjoittaja Laura Tuorila on tilasuunnittelija ja tanssija. Kirjassa eritelty ja artikuloitu kehollinen tieto perustuu Tuorilan tanssijakokemukseen koreografi Willi Dornerin teoksessa Bodies in Urban Spaces.
  • Teatterikorkeakoulu / Teaterhögskolan / Theatre Academy Helsinki; Numminen, Katariina; Kilpi, Maria; Hyrkkänen, Mari (2018)
    Dramaturgiakirja - Kaikki järjestyy aina avaa näkökulmia esittävissä taiteissa viime vuosikymmeninä tapahtuneisiin murroksiin. Teksti- ja tarinakeskeisten paradigmojen rinnalle on noussut esitystä ja esityksellisyyttä painottavia ajattelutapoja. Samalla perinteiset käsitykset katsojuudesta, tekijyydestä ja valmiista taideteoksesta on määritelty uudelleen. Dramaturgialla - osien välisten suhteiden taiteella - on keskeinen rooli näiden kysymysten näkyväksi tekemisessä, jäsentämisessä ja artikuloimisessa. Kirja johdattaa lukijan tämänhetkisen dramaturgiakeskustelun ytimeen. Artikkeleissa käsitellään muun muassa kirjoittamista, lukemista, dramaturgian filosofiaa, dramaturgian ja automatisaation suhdetta sekä näytelmää esityksellisen käänteen jälkeen. Teos sisältää paitsi kentällä syntynyttä tekijätietoa myös dramaturgisen sanaston, jossa avataan nykydramaturgian keskeiset käsitteet. 2000-luvulla on puhuttu teatterin ja muidenkin taiteenalojen eri ammattien dramaturgisoitumisesta. Dramaturginen kokoava, leikkaava ja organisoiva työ ei kuulu vain alan erityisosaajille. Kirja onkin kirjoitettu niin oppikirjaksi teatteri- ja taideopiskelijoille kuin inspiraatioksi kaikille taiteen mahdollisuuksista ja taiteen tekemisestä kiinnostuneille.
  • Teatterikorkeakoulu / Teaterhögskolan / Theatre Academy Helsinki; Kuuranne, Malla; Kumpulainen, Seppo (2018)
    Kesken, näyttelijänkoulutuksen rakentuminen opettajien kokemana on kokoelma Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen koulutusohjelman tämän hetkisten professorien ja lehtoreiden kirjoituksia omasta työstään. Kukin kirjoittaja on valinnut oman näkökulmansa ja tapansa pohtia opetustaan ja siihen liittyviä keskeisiä ajatuksia. Taideopettajuus haastaa opettajat jakamaan tietoaan ja kokemuksiaan taiteilijuudesta ja siihen kasvamisesta. Kukin opettaja sekä ehdottaa, kannustaa että houkuttelee opiskelijoita päivittäin uusien yllykkeiden vastaanottamiseen ja sitä kautta rakentamaan omaa taiteilijuuttaan niin tiedollisesti kuin taidollisesti. Haasteena kullekin on ollut ja on edelleen oman ammattitaidon koetteleminen, omien sisältöjen keskusteluttaminen ja jatkuva kyseenalaistaminen. Kullakin on ollut oma polkunsa, vaiherikaskin tie opettajuuteen, tukena kollegiaalinen 'koko kylä kasvattaa -periaate, koska varsinaista koulutusta taideopettajuuteen ei ole ollut tarjolla. Vankka oman erityisalueen peruskoulutus ja sen soveltaminen näyttelijänkoulutukseen onkin sekä koko opettajayhteisön että kunkin opettajan pohdinnan kohteena.
  • Lampela, Kalle (2015)
    Theodor W. Adornon mukaan runon kirjoittaminen Auschwitzin jälkeen oli barbaarista. Jäljelle jäi vain kärsimyksen muistoa kunnioittava kuvakielto, paradoksaalinen nonfiguratiivisen esittämisen mahdollisuus. Kalle Lampela tarttuu tähän mahdollisuuteen ja hahmottelee kuvakiellon utopiaa taiteilijan luovana impulssina. Ikonoklasmia sivuavien mediaspektaakkeleiden sijaan Lampela etsii Adornon viitoittaman mustan estetiikan vastineita kuvataiteesta. Hän ottaa matkakumppaneikseen Adornon ei-identtisen kuvakiellon estetiikan ja Ernst Blochin marxilaisen utopia-ajattelun. Matkalla Lampela kohtaa muiden muassa Rothko-kappelin kontemplatiivisen hiljaisuuden, Tehching Hsiehn vuoden pituiset performanssit ja Alfredo Jaarin Kuvien surun.

View more