Kaikenlaiselle toiminnalle tilaa riittää, kaikenlaisille seurakuntalaisille paikkoja on : monitoimikirkkoarkkitehtuuri Helsingin seudulla 1900-1960-luvuilla

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7150-4
Title: Kaikenlaiselle toiminnalle tilaa riittää, kaikenlaisille seurakuntalaisille paikkoja on : monitoimikirkkoarkkitehtuuri Helsingin seudulla 1900-1960-luvuilla
Author: Ortiz-Nieminen, Oscar
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts
Doctoral Programme in History and Cultural Heritage
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021-05-07
Language: fi
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7150-4
http://hdl.handle.net/10138/328652
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: This dissertation examines changes in the perceptions and practices of architectural space in the context of the Lutheran sacral building in Finland from the 1900s to the mid-1960s. The topic was approached by studying multifunctional churches completed in Helsinki and its surrounding areas. In addition to a chapel, these hybrid buildings also contain other types of facilities, such as parish halls, club rooms, gyms, offices and employees' apartments. Nearly 40 Lutheran multifunctional churches were built in the Helsinki metropolitan area between 1900 and 1965. Both the temporal evolution and the development efforts associated with the building type have been examined in the light of six main case studies: the Betania (‘Bethany’) City Mission House (now known as the Betania Community Center) in Punavuori and the Kallio evangelical meeting house (now known as the Chapel of the Sacred Heart), both completed in the early 1900s; the Töölö Parish Hall (nowadays Church) and Saint Paul’s Church in Vallila, both built in the early 1930s; and the parish centers of Munkkivuori and Tapiola, both erected by the mid-1960s. The methodology used in this study is based on a close comparative reading of various research materials, such as buildings, drawings, written documents, newspaper clippings, memoirs and photographs. The research method was harnessed to closely reconstruct contemporary perspectives on the definition, design, execution, and everyday use of multifunctional church buildings. Theoretically, the dissertation relies on French theories of space, where the societal dimensions of spatial production are emphasized. Thus, space is defined as a physically, mentally, and socially conceived process. The analysis highlights the interconnections of the functional-structural goals of the multipurpose church building and categories of gender, class, age and language group. One of the key concepts used in the dissertation is that of heterotopia, developed by Michel Foucault. With this term, Foucault refers to a lived utopia, a special site or place where the prevailing social orders are reflected either directly or inversely. From the point of view of the Evangelical Lutheran Church of Finland, the multifunctional church building became a transformative instrument of internal renewal denoting the ability of Christianity to adapt to the ideological challenges and utilitarian requirements of the modern world. From the users’ perspective, the building type expanded and diversified the spectrum of religious practice. Architects, who relied on modernist design principals that emphasized the functional separation of spaces, were generally resistant to the concept of the multipurpose church building.Tässä̈ väitöskirjassa on tutkittu luterilaista kirkkorakennusta, -tilaa, ja -arkkitehtuuria koskevien käsitysten sekä̈ niihin liittyvien sosiaalisten käytänteiden muutoksia 1900–1960-luvuilla. Aihepiiriä̈ on lähestytty tarkastelemalla Helsinkiin ja sen lähialueille valmistuneita monitoimikirkkoja eli hybridisiä̈ sakraalirakennuksia, joihin jumalanpalvelushuoneen lisäksi sisältyy muitakin tilakokonaisuuksia, kuten seurakunta- ja liikuntasaleja, kerho- ja kansliahuoneistoja sekä työntekijöiden asuntoja. Pääkaupunkiseudulle toteutettiin vajaat 40 luterilaista monitoimikirkkoa 1900–1965-välisenä aikana. Rakennustyypin ajallista muotoutumista ja siihen liittyneitä kehittelypyrkimyksiä̈ on tarkasteltu ensisijaisesti kuuden pääesimerkkitapauksen valossa. Ne ovat: 1900-luvun alussa valmistuneet Kaupunkilähetyksen Betania-talo (nyttemmin Helsingin kaupungin asukastalo Betania) Punavuoressa ja Kallion evankelinen rukoushuone (nyttemmin Pyhän sydämen kappeli); 1920- ja 1930-lukujen taitteessa toteutetut Töölön seurakuntatalo (nyttemmin kirkko) ja Paavalinkirkko Vallilassa; sekä̈ 1960- luvun puolivälissä pystytetyt Munkkivuoren ja Tapiolan kirkot niihin kuuluvine arkihuoneistoineen. Tutkimuksessa hyödynnetyssä̈ ja vertailuun perustuvassa metodologiassa on keskitytty erilaisten aineistojen, kuten rakennusten, piirustusten, asiakirjojen, lehtikirjoittelun, muistelmien sekä̈ valokuvien lähi- ja ristiinluentaan. Menetelmä̈ on valjastettu aikalaisperspektiivin rekonstruoimiseksi, kun tarkastelussa on ollut uudenlaisen sakraalirakennustyypin määrittelemiseen, suunnittelemiseen, toteuttamiseen ja käyttämiseen liittyvät näkökohdat. Teoreettisesti väitöstutkimuksessa on nojauduttu ranskalaiseen tilan teoriaan, jossa tilan tuottamisen yhteiskunnalliset ulottuvuudet ovat korostuneessa asemassa. Tila hahmottuu prosessina, joka määrittyy fyysisesti, mentaalisesti ja sosiaalisesti. Analyysissä on nostettu esiin monitoimikirkkorakentamiseen liitettyjä̈ toiminnallisia päämääriä sekä̈ eritelty niihin kuuluvien huoneistorakenteiden kytköksiä̈ sukupuolen, luokan, iän ja kielitaustan kategorioihin. Tutkimuksen keskeisimpiä̈ käsitteitä̈ on Michel Foucault’n heterotopia. Sillä hän on viitannut sellaiseen erityislaatuiseen tilaan tai paikkaan, jossa yhteiskunnan vallitseva järjestys heijastuu joko täydellisenä utopiana tai kumouksellisena dystopiana. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kannalta monitoimikirkkorakennus muodostui sisäisen uudistumisen välineeksi, jolla osoitettiin kristinuskon kyky sopeutua modernisoituvan maailman asettamiin ideologisiin haasteisiin ja toiminnallisiin vaatimuksiin. Käyttäjänäkökulmasta tarkasteltuna rakennustyyppi laajensi ja monipuolisti uskonnollisten toimijuuksien kirjoa. Tilojen toiminnallista eriyttämistä̈ korostaviin modernistisiin suunnitteluidealeihin nojautuneet arkkitehdit suhtautuivat monitoimikirkkoihin yleisesti ottaen varauksella.
Subject: taidehistoria
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
ortiz-nieminen_oscar_väitöskirja_2021.pdf 55.82Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record