"Riisiä, kanaa, lihaa, perunaa. Joka päivä!” : etnografinen tutkimus ruokailun arjesta ulkomaalaistaustaisissa lapsiperheissä Suomessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202104071839
Title: "Riisiä, kanaa, lihaa, perunaa. Joka päivä!” : etnografinen tutkimus ruokailun arjesta ulkomaalaistaustaisissa lapsiperheissä Suomessa
Author: Jussila, Henriikka
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202104071839
http://hdl.handle.net/10138/328769
Thesis level: master's thesis
Degree program: Ihmisen ravitsemuksen ja ruokakäyttäytymisen maisteriohjelma
Master's Programme in Human Nutrition and Food Behaviour
Magisterprogrammet i human nutrition och matbeteende
Specialisation: Ihmisen ravitsemus
Human Nutrition
Human nutrition
Abstract: Tausta: Maahanmuutto on yhteydessä ruokatottumusten muutoksiin. Tyypillisesti ilmenee ruokavalion akkulturaatiota eli henkilö omaksuu uuden maan tapoja syödä. Ruokavalion akkulturaation on havaittu heijastuvan ruokatottumusten ravitsemukselliseen laatuun epäedullisesti silloin, jos henkilö omaksuu uuden maan tapaa syödä prosessoituja ruokia, jotka korvaavat oman kulttuurin perinteisiä terveyttä edistäviä ruokia. Ilmiön on havaittu heijastuvan seuraaville sukupolville, sillä ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret syövät kantaväestöä enemmän makeisia ja virvoitusjuomia. Jotta ulkomaalaistaustaisten lapsiperheiden ruokatottumuksia voidaan edistää, tarvitaan syvempää ymmärrystä ruokatottumusten taustalla olevista tekijöistä. Etnografia tarjoaa mahdollisuuden lisätä ymmärrystä perheiden ruokailun arjesta ja tuottaa kuvailevaa aineistoa perinteisen ravitsemustutkimuksen rinnalle. Tavoitteet: Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli pyrkiä kuvaamaan ja ymmärtämään ruokailun arkea ulko-maalaistaustaisissa lapsiperheissä Suomessa. Tutkimuksen kohteena olivat ensimmäisen ja toisen polven ulkomaalaistaustaiset äidit, joiden taustat olivat eri maissa ja kulttuureissa. Menetelmät: Tutkimus oli asetelmaltaan kvalitatiivinen tutkimus, jossa käytettiin etnografista lähestymistapaa. Tutkimuksen kenttänä toimi avoin yhteisötila pääkaupunkiseudulla. Aineisto koostui etnografisista haastatteluista äitien (n=23) ja tilan työntekijöiden (n=2) kanssa sekä osallistuvasta havainnoinnista ja valokuvista. Aineisto analysoitiin koodaamalla ja teemoittelemalla. Tuloksia peilattiin Satia-Aboutan luomaan ruokavalion akkulturaation malliin sekä aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen. Tulokset: Äitien rooli perheiden ruokahuollossa oli keskeinen. Äidit tekivät jaottelua ”arkiruuan”, ”kulttuuriruuan” ja ”suomalaisen ruuan” välillä. Arkiruoka oli jotain helppoa ja nopeaa, kun taas kulttuuriruoka vaati aikaa ja osaamista. Osa valmisti kulttuuriruokaa myös arkena, sillä se oli keino ylläpitää kulttuuriperinnettä. Hedelmiä lukuun ottamatta kasviksilla ja kasvisruuilla oli äitien kertomuksissa pienempi rooli kuin eläinperäisillä (liha, kana, kala) ja hiilihydraattipitoisilla (riisi, pasta, peruna) ruuilla. Paikalliset etniset kaupat koettiin kattavina, mutta moni osti sieltä vain (halal-)lihaa. Äitien ruokatottumuksissa oli nähtävissä ruokavalion akkulturaatiota, sillä he olivat alkaneet valmistaa itselleen uusia ”suomalaisia ruokia” kuten perunamuusia ja lasagnea. Äideille oli tärkeää, että heidän lapsensa söivät hyvin ja syömättömyys nousi esille huolenaiheena. Äidit tasapainottelivat sen välillä, mistä ruuasta lapset pitivät ja minkä ruuan kokivat hyväksi lapselle. Ohjeita ja tietoa ruokaan liittyen oli etsitty internetistä ja saatu neuvolasta. Johtopäätökset: Tutkimus lisäsi ymmärrystä ruokailun arjesta ulkomaalaistaustaisissa lapsiperheissä Suomessa. Etnografinen lähestymistapa mahdollisti äitien näkökulmien kuvaamisen ja osoittautui toimivaksi tavaksi rekrytoida ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Lisää etnografista tutkimusta tarvitaan ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten näkökulmasta, jotta myös heidän äänensä saadaan kuuluviin.Background: Migration has found to be associated with changes in eating habits. Typically, dietary acculturation occurs which means that the person adopts host country’s ways of eating. Previous studies suggests that dietary acculturation can have negative effects on person’s diet if the person adopts the host country’s way of eating processed foods that replace the traditional healthy foods of their own culture. The phenomenon is also reflected in other generations, with children and young people with a foreign background being found to eat more sweets and soft drinks than other peers. To promote the eating habits of families with children with a foreign background, a deeper understanding is needed of the factors behind eating habits. Ethnography offers an opportunity to increase understanding of everyday eating and produces descriptive data to complement traditional nutrition research. Objectives: The aim of this MS's thesis was to draw a picture of everyday eating in families with children and with a foreign background in Finland. The study participants were mothers with first- and second-generation foreign backgrounds and with different ethnic backgrounds. Methods: This was a qualitative study using an ethnographic design. The field of research was an open community space in the Helsinki metropolitan area. The data consisted of ethnographic interviews with mothers (n=23) and field workers (n=2), as well as participatory observations and pictures. The data was analyzed by coding and theming. The results were compared with the model of dietary acculturation created by Satia-Abouta and with previous literature. Results: The role of mothers in the food supply of families was central. They made a distinction between “everyday food”, “cultural food” and “Finnish food”. Everyday food was something easy and fast, while cultural food required time and expertise. Some of them prepared cultural food as everyday food, as it was a means of maintaining cultural heritage. Except for fruits, vegetables and vegetarian dishes played a smaller role in mothers’ stories than animal-based products (meat, chicken, fish) and carbohydrate-containing products (rice, pasta, potatoes). Ethnic shops in the area were perceived as comprehensive, although many bought only (halal) meat there. The mothers' eating habits showed dietary acculturation, as they had begun to prepare “Finnish foods” such as mashed potato or lasagna that were new to them. It was important for the mothers that their children ate well, and children’s lack of eating emerged as a concern. The mothers balanced between what foods children liked and what they considered as good for the child. They had searched and received ideas and information regarding eating on the Internet and from a Finnish counseling center. Conclusions: This study brought understanding of everyday eating in families with children with a foreign background in Finland. The ethnographic approach made it possible to describe mothers’ own perspectives and was an effective way to recruit people with a foreign background. More ethnographic research is needed from the perspective of children and adolescents with foreign backgrounds to make their voices heard as well.
Subject: Ruokailun arki
ruokatottumukset
ulkomaalaistausta
maahanmuutto
lapsiperhe
äiti
etnografinen tutkimus


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Jussila_Henriikka_progradu_2021.pdf 917.8Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record