Cost-effectiveness of unilateral cancellations of emission allowances in the context of Finnish coal ban

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry en
dc.contributor Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten sv
dc.contributor.author Takamäki, Saana
dc.date.accessioned 2021-04-07T07:57:10Z
dc.date.available 2021-04-07T07:57:10Z
dc.date.issued 2021
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202104071841
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/328785
dc.description.abstract Ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasupitoisuudet ilmakehässä ovat nousseet hälyttävän korkeiksi viime vuosisadan aikana, jonka vuoksi ilmastokriisin torjumiseksi tarvitaan kustannustehokkaita ilmastotoimia kiireellisesti. Euroopan unionin päästökauppajärjestelmä (EU ETS) on tärkein markkinainstrumentti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kustannustehokkaasti Euroopan unionissa. Lisäksi EU:n jäsenvaltiot toteuttavat täydentäviä ja osittain päällekkäisiä politiikkatoimia EU:n päästökauppajärjestelmän kanssa. Tällaiset kysyntää vähentävät politiikkatoimet eivät vaikuta päästöjen kokonaismäärään EU-tasolla, kun päästökatto on sitova johtuen ”vesisänky-efektistä”. Päällekkäisten kysyntää vähentävien politiikkatoimien vaikuttavuus on kuitenkin muuttunut markkinavakausvarannon käyttöönoton myötä, joka siirtää päästöoikeuksia varantoon samalla muuttaen päästökaton endogeeniseksi. Markkinatoimijat voivat lisäksi mitätöidä päästöoikeuksia markkinoilta yksipuolisesti päästökaton kiristämiseksi. Suomi on sitoutunut luopumaan kivihiilen energiakäytöstä vuoteen 2029 mennessä kansallisen energiajärjestelmän hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Ei ole kuitenkaan täyttä varmuutta siitä, missä määrin Suomen kivihiilikielto tulee vähentämään kokonaispäästöjä EU-tasolla. Tämän tutkielman tavoitteena on siten kvantifioida Suomen kivihiilikiellon kumulatiivinen vaikutus ja sen tehokkuus päästöjen vähentämisessä EU:n tasolla. Tutkielmassa määritellään, minkä verran päästöoikeuksia tulisi yksipuolisesti mitätöidä eri vuosina sen varmistamiseksi, että kivihiilikielto vähentäisi EU-tason päästöjä täysimääräisesti. Skenaarioanalyysin ja mallintamisen avulla tutkielmassa arvioidaan, kuinka kivihiilikiellon tehokkuus voitaisiin maksimoida samalla minimoiden yksipuoliseen mitätöintiin liittyviä kustannuksia. Tämä tutkielma lisää ymmärrystä päästöoikeuksien yksipuolisesta mitätöinnistä keinona vahvistaa päästöoikeuksien kysyntää vähentävien päällekkäisten politiikkatoimien tehokkuutta EU:n päästökauppajärjestelmässä. Tulokset osoittavat, että yksipuolinen mitätöinti on kustannustehokas, kun se toteutetaan vasta kun MSR on lopettanut päästöoikeuksien siirtämisen markkinoilta markkinavakausvarantoon. Tätä ennen yksipuoliset päästöoikeuksien mitätöinnit ovat kustannustehokkuudeltaan huomattavasti heikompia. Lisäksi mitä aikaisemmin kivihiilikielto toteutetaan, sitä korkeampi on kivihiilikiellon vaikuttavuus johtuen merkittävimmistä synergiaeduista markkinavakausvarannon ja kysyntää vähentävien politiikkatoimien välillä. fi
dc.description.abstract Anthropogenic greenhouse gas concentrations have raised alarmingly high in the atmosphere during the last century and there is an urgent need for cost-effective climate policies to tackle climate crisis. European Union’s Emission Trading System (EU ETS) is the major market instrument for decreasing the emitted greenhouse gas emissions cost-effectively in the European Union. In addition, EU member states apply complementary and partly overlapping policies with EU ETS. Such demand-reducing policies do not affect the total amount of emissions at the EU level when the emission cap is binding because of the observed “waterbed effect”. However, the effectiveness of overlapping demand-reducing policies has changed due to the implemented Market Stability Reserve, which absorbs allowances from the market while endogenizing the emission cap. Furthermore, market agents can unilaterally cancel emission allowances from the market to tighten the emission cap. Previously Finnish Government committed to phase-out coal by 2029 in order to decarbonize the national energy system. However, there is no full certainty regarding to what extent does the Finnish coal ban reduce total emission at the EU level. Thus, the aim of this thesis is to quantify the cumulative impact of Finnish coal ban and its effectiveness to reduce emission at the EU level. This thesis determines how many allowances shall be unilaterally cancelled at different years to guarantee that the coal ban has a full effect on the total emissions at the EU level. A scenario analysis is conducted through model simulations to showcase how the effectiveness of coal ban could be maximized while minimizing the costs related to unilateral cancellation. This thesis contributes to the limited literature on unilateral cancellations as an instrument to strengthen the effectiveness of overlapping demand-reducing policies within the EU ETS. The results show that the unilateral cancellation is more cost-effective when implemented after the MSR has stopped absorbing allowances from the market because until then, the unilateral cancellation policies are rather low in cost-effectiveness. In addition, earlier the coal phase-out policies are implemented the higher is the effectiveness of the coal ban due to the higher synergies between Market Stability Reserve and demand-reducing policies. en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject EU ETS
dc.subject Emission Trading System
dc.subject Energy policy
dc.subject Climate Policy
dc.subject Market Stability Reserve
dc.subject Coal Ban
dc.subject Unilateral cancellation of Emission Allowances
dc.subject EU ETS phase 4
dc.subject Dynamic Modelling
dc.subject Hotelling’s rule
dc.title Cost-effectiveness of unilateral cancellations of emission allowances in the context of Finnish coal ban en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202104071841
dc.subject.specialization Maatalous-, ympäristö- ja luonnonvaraekonomian opintosuunta fi
dc.subject.specialization Agricultural, Environmental and Resource Economics en
dc.subject.specialization Lantbruks-, miljö- och naturresursekonomi sv
dc.subject.degreeprogram Maatalous-, ympäristö- ja luonnonvaraekonomian maisteriohjelma fi
dc.subject.degreeprogram Master's Programme in Agricultural, Environmental and Rescource Economics en
dc.subject.degreeprogram Magisterprogrammet i lantbruks-, miljö- och naturresursekonomi sv

Files in this item

Files Size Format View
Takamaki_Saana_tutkielma_2021.pdf 809.9Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record