Antavatko pesimä- ja muutonaikaiset linnustonseurannat samansuuntaisia tuloksia lajien kannankehityksistä?

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202104071861
Title: Antavatko pesimä- ja muutonaikaiset linnustonseurannat samansuuntaisia tuloksia lajien kannankehityksistä?
Alternative title: Do nesting bird and migratory bird censuses provide similar results on species´ population trends?
Author: Haapalainen, Samuli
Other contributor: Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences
Helsingfors universitet, Bio- och miljövetenskapliga fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202104071861
http://hdl.handle.net/10138/328810
Thesis level: master's thesis
Degree program: Ekologian ja evoluutiobiologian maisteriohjelma
Master's Programme in Ecology and Evolutionary Biology
Magisterprogrammet i ekologi och evolutionsbiologi
Specialisation: ei opintosuuntaa
no specialization
ingen studieinriktning
Abstract: Luonnon monimuotoisuus on laskussa maailmanlaajuisesti ihmistoiminnan vuoksi. Elinympäristöjen ja monimuotoisuuden tilan ajantasainen seuranta on kuitenkin paikoin haastavaa. Yksi hyödyllinen keino näiden tutkimiseen on käyttää paremmin tunnettuja lajeja indikaattoreina elinympäristöjen ja monimuotoisuuden tilasta. Yksi käytetty eliöryhmä ovat linnut. Ne ovat helposti havaittavia ja ovat erikoistuneet lähes kaikkiin ekosysteemeihin. Eri lintulajien populaatiokokojen muutokset voivat kuvastaa eri elinympäristöjen ja niiden monimuotoisuuden muutoksia. Siksi on olennaista, että eri linnustonseurantamenetelmät tuottavat luotettavia, toisiinsa vertautuvia tuloksia. Vertailin tutkielmassani kahta suomalaista, eri menetelmillä tuotettua linnustonseuranta-aineistoa: kansallista pesimälinnustonseuranta- ja Hangon lintuaseman muuttolinnustonseuranta-aineistoa. Molemmat aineistot tarjoavat tietoa Suomen lintulajien populaatioiden kannanmuutoksista. Seurantamenetelmien erilaisuuden vuoksi aineistot saattavat poiketa toisistaan eri lajien kohdalla. Vertailin aineistoja käyttäen samojen lajien kannanmuutosindeksejä. Testasin myös erilaisten lajikohtaisten muuttujien mahdollisia vaikutuksia aineistojen vertautuvuuteen. Muuttujat olivat eri lajien keskimääräinen ruumiinkoko, muuttokäyttäytyminen, eri lajien suosimat elinympäristöt ja lajikohtaiset havaintomäärät. Loin mallit kaikille muuttujien yhdistelmille. Käytin analyysiin yleistettyä lineaarista mallia. Vertailin malleja käyttämällä Akaiken informaatiokriteeriä (AIC) korjattuna pienellä näytekoolla (AICc). Tutkimukseni osoitti, että pesimä- ja muuttoaineisto kuvaavat kannanmuutoksia merkitsevästi samansuuntaisesti. Testatuista muuttujista vain muuttokäytöksellä oli vaikutusta aineistojen vertautuvuuteen. Aineistojen vertautuvuus oli korkea pitkän ja lyhyen matkan muuttajilla. Paikkalinnuilla vertautuvuus oli heikompi. Syynä on todennäköisesti se, että muuttoaineistoon kertyy havaintoja etenkin paikallisista, Hankoniemen alueen, paikkalintujen populaatioista. Paikalliset kannanmuutostrendit voivat poiketa Suomen sisällä ja siten valtakunnalliset pesimälinnustoaineistot voivat antaa erilaisen kuvan kuin pienemmän alueen paikallismuutokset. Tuloksistani ilmeni myös, että runsaslukuiset lintulajit ovat voimakkaammin taantuvia kuin harvalukuiset. Tämä on huolestuttava ilmiö, koska se viittaa laajamittaiseen elinympäristöjen laadun heikentymiseen ja monimuotoisuuden laskuun. Myös suo- ja tunturilajien populaatiotrendit olivat selkeästi taantuvia suhteessa muiden elinympäristöjen lajeihin. Tämä voi selittyä suo- ja tunturiympäristöjen uhanalaistumisella tai niitä suosivien lintulajien korkeammalla herkkyydellä elinympäristön muutoksille. Voimakkaampi taantuminen voi myös johtua muutoksista näiden lajien talvehtimisalueilla. Suomen pesimä- ja Hangon lintuaseman muuttoaineistojen seurantamenetelmillä saadaan yleisesti toisiaan vastaavaa tietoa lintulajien populaatiotrendeistä. Niitä voidaan käyttää täydentämään toisiaan ja lisätä lintujen populaatiotrendien luotettavuutta. Laadukkaiden lintuaineistojen tuottaminen on ensiarvoisen tärkeää monimuotoisuuden tilan seurannassa ja suojelutoimista päätettäessä. Aineistot antavat tukea moneen Suomen ja Euroopan elinympäristöjen tilan ja monimuotoisuuden tutkimukseen.Biodiversity is decreasing globally due to human activity. At times, on-time monitoring of the state of habitats and biodiversity is challenging. One useful way to study these is to use certain species as indicators for the state of habitats and biodiversity. One group that are often used, are birds. They are easy to detect and they have specialized to most terrestrial ecosystems. Changes in the population sizes of different bird species can reflect changes in different habitats and their biodiversity. Therefore, it is essential that different bird monitoring practices produce reliable and comparable results. I compared datasets produced by two different Finnish bird census programs in my thesis. The census programs were national breeding bird survey program and Hanko Bird Observatory´s migratory bird census program. Both programs produce data on population abundances and changes in population sizes. Because methods between these programs differ greatly, their data may differ for some species. I compared the datasets by comparing population change indexes of the same species. I also tested whether species traits would be associated with the comparability of the datasets. These traits were mean body size, migratory behavior, favored habitats, and number of sightings for each species. I made models for all combinations of traits. I used a generalized linear model in my analysis. I compared the models by using Akaike´s information criterion (AIC) with correction for small sample sizes (AICc). My results showed that both national breeding bird survey program and Hanko Bird Observatory´s migratory bird census program produce parallel population trends for species. From the tested species traits, only migratory behavior was associated with comparability of the datasets. The datasets were highly comparable for long- and short-distance migratory birds but only moderately comparable for resident birds. This is likely due to migratory bird census program recording the local population dynamics of resident birds of Hanko peninsula. These local population trends may differ from the national trends of the same species. The breeding bird survey program should better reflect the national population trends. My results also showed that more numerous common bird species are declining faster than uncommon species. This is an alarming scenario because it points at extensive habitat degradation and biodiversity loss. Also, population trends of species favoring mires and mountains were clearly declining compared to species favoring other environments. This may be due to endangering of mire and mountain habitats due to climate change and human land use such as peatland drainage. Strong declines of species may also be explained by changes in the wintering areas of these species. Finnish breeding bird survey program and Hanko Bird Observatory´s migratory bird census program both produce overall comparable data on population trends of birds. They could be used to complement one another and to provide supporting evidence on the validity of bird population trends. Producing quality bird census data is highly important in tracking the state of biodiversity and when deciding on conservation acts. The data on the census programs provide support for the research on state of Finnish and European habitats and biodiversity.
Subject: linnut
linjalaskenta
lintujen muutto


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Haapalainen_Samuli_maisterintutkielma_2021.pdf 454.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record