Making Sense of the News Under an Electoral Authoritarian Regime : Russian TV Viewers and the Russia-Ukraine Conflict

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7232-7
Title: Making Sense of the News Under an Electoral Authoritarian Regime : Russian TV Viewers and the Russia-Ukraine Conflict
Author: Alyukov, Maxim
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Faculty of Arts
Doctoral Programme in Political, Societal and Regional Changes
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021-05-17
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7232-7
http://hdl.handle.net/10138/328823
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: This dissertation focuses on how Russian TV viewers make sense of the news in the context of the Russia-Ukraine conflict. It is based on focus groups with TV viewers and borrows the conceptual apparatus of political communication, psychology, and political science to analyze three separate domains of news processing under an electoral authoritarian regime: the formation of political opinions based on television news, the use of heuristics to evaluate the credibility of TV news, and the use of a range of information sources, both offline and online, in a high-choice media environment. Based on the existing literature, this study relies on the premise that citizens under authoritarian regimes lack incentives, cognitive tools, and opportunities to substantively process news and investigates how these three features are reflected in the political psychology and news processing of TV viewers. First, this study contributes to the literature on news processing under electoral authoritarian regimes. While scholars have identified numerous factors which affect how citizens (dis)trust news in authoritarian contexts, the role of political engagement in news processing is rarely taken into account in the analysis of electoral authoritarian regimes. My findings suggest that crucially affects how citizens make sense of the news. I find that a minority of focus group participants are politically engaged and rely on consistent political schemas to make sense of the news and demonstrate signs of consistency bias. Most participants are politically disengaged. They rely on the ideas which are more accessible in memory, contain both criticism and approval of state policies, and support the authoritarian equilibrium by being unable to articulate consistent opinions. Second, this study contributes to a better understanding of the functioning of low-information rationality under an electoral authoritarian regime. Scholars assume that in dealing with the news and political information, TV viewers rely on a wide variety of heuristics which are drawn from both daily life and the political environment. However, the literature on how citizens use heuristics outside democratic contexts is limited. I find that in dealing with the news, TV viewers prefer to rely on common sense and cultural stereotypes because political and media institutions under an electoral authoritarian regime are not seen as independent and authoritative. Finally, the study contributes to a better understanding of how the development of high-choice media environments affects news processing outside of democratic contexts. I find that politically engaged participants often find information which fits their pre-existing preferences demonstrating signs of selective exposure. Participants who are less politically engaged participants rely on TV news in combination with news aggregators to simplify information search. Since Russian news aggregators include information which is not different from TV news, this synchronization verifies the credibility of TV news. While the original concept of the personalized filter bubble is based on the complex interaction between individuals’ preferences and algorithms, I identify the orchestrated filter bubble effect which is based on the agenda of state-controlled television. Imposed in top-down fashion by the state, this filter bubble effect is used to reinforce the messages of the state-controlled television rather than citizens’ individual preferences under an electoral authoritarian regime.Tämä väitöskirjatutkimus tarkastelee venäläisten TV-uutisten vastaanottoa Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin kontekstissa. Tutkimusaineistoni koostuu fokusryhmähaastatteluista, joita analysoin poliittisen kommunikaation, psykologian ja politiikan tutkimuksen teorioita yhdistävän konseptuaalisen apparaatin avulla. Analyysini keskittyy kolmeen erilliseen vastaanoton alueeseen, jotka ovat 1) poliittisen mielipiteen muodostuminen TV-uutisten pohjalta, 2) heuristiset mallit TV-uutisten uskottavuuden arvioinnissa ja 3) eri tietolähteiden käyttö, käsittäen sekä internetin että perinteisen median, mediaympäristössä, jota määrittää valittavissa olevien uutislähteiden suuri määrä. Aiempaan tutkimukseen perustuen työn lähtöolettama on, että autoritäärinen poliittinen järjestelmä ei tarjoa kansalaisille kannustimia, mahdollisuuksia tai tue heidän kognitiivisia kykyjään prosessoida uutisia kriittisesti. Tätä lähtöolettamaa vasten väitöskirjani tutkii, kuinka yllä mainitut kolme uutisten vastaanoton aluetta heijastuvat venäläisten TV:n katsojien poliittiseen psykologiaan ja sitä kautta uutisten vastaanottoon Venäjällä. Työni edistää ensinnäkin uutisten vastaanottoa autoritaarisissa yhteiskunnissa käsittelevää tutkimuskirjallisuutta. Vaikka aiemmat tutkimukset ovat tunnistaneet useita autoritaariseen poliittiseen järjestelmään liittyviä tekijöitä, jotka määrittävät kansalaisten uutisia kohtaan kokemaa (epä)luottamusta, otetaan poliittisen aktiivisuuden (engagement) rooli uutisten prosessoinnissa harvoin huomioon. Tutkimukseni kuitenkin osoittaa, että poliittisella aktiivisuudella (onko katsoja poliittisesti tiedostava vai ei) on merkittävä rooli siinä, kuinka TV:n katsojat Venäjällä muodostavat merkityksiä TV-uutisten perusteella. Tutkimuksessani vähemmistö fokusryhmiin osallistuneista henkilöistä on poliittisesti tiedostavia, ja he turvautuvat yhdenmukaisiin poliittisiin skeemoihin tulkitessaan TV-uutisten sisältöä ja näin ollen antavat merkkejä nk. yhdenmukaisuuden periaatteesta (consistency bias) eli taipumuksesta tulkita informaatiota omien uskomusten mukaisesti. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista fokusryhmähaastateltavista on poliittisesti passiivisia. Uutisen vastaanotossa he tukeutuvat muistinvaraisiin ideoihin, jotka sisältävät niin valtion politiikkaa tukevia kuin vastustavia näkökantoja. Heidän kykenemättömyytensä artikuloida johdonmukaisia mielipiteitä ylläpitää autoritaarista järjestelmää. Toiseksi tutkimukseni lisää ymmärrystä siitä, kuinka matalan informaation rationaliteetti (low-information rationality), eli taipumus prosessoida tietoa oikopolkujen ja yksinkertaistusten kautta, toimii autoritaarisessa järjestelmässä. Aiempi tutkimus olettaa, että käsitellessään uutisia ja poliittista informaatiota TV:n katsojat tukeutuvat laajaan valikoimaan heuristisia malleja eli informaation prosessointia nopeuttavia mentaalisia strategioita, jotka voivat liittyä niin arkielämään kuin myös ympäröivään poliittiseen todellisuuteen. Sitä, kuinka kansalaiset näitä erilaisia heuristisia malleja käyttävät ei kuitenkaan ole tutkittu laajasti demokratioiden ulkopuolella. Tutkimukseni osoittaa, että uutisten vastaanotossa venäläiset televisionkatsojat suosivat arkipäättelyä ja kulttuurisia stereotypioita, koska autoritaarisessa yhteiskunnassa media- ja poliittisia instituutioita ei pidetä riippumattomina tai luotettavina toimijoina. Lopuksi tutkimukseni lisää ymmärrystä siitä, kuinka valittavissa olevien tietolähteiden suuri määrä vaikuttaa uutisten vastaanottoon demokraattisten järjestelmien ulkopuolella. Tutkimukseni osoittaa, että poliittisesti aktiiviset haastateltavat löytävät mieltymyksiään vastaavaa informaatiota, mikä on merkki selektiivisestä altistumisesta. Ne tutkimukseen osallistuneet henkilöt, jotka eivät olleet poliittisesti aktiivisia yhdistelevät TV-uutisiin uutisaggregaattien kautta saamaansa informaatiota yksinkertaistaakseen informaation etsintää. Koska venäläisten uutisaggregaattien tarjoama informaatio ei eroa TV-uutisten tarjonnasta, vahvistavat ne TV-uutisten uskottavuutta televisionkatsojien silmissä muodostaen omanlaisensa informaatiokuplan. Vaikka yleisesti ottaen personoidun informaatiokuplan ajatus perustuu internetin käyttäjien henkilökohtaisten mieltymysten ja automatisoitujen algoritmien vuorovaikutukselle esittelen tässä tutkimuksessa paremmin autoritaarisen regiimin kontekstiin sopivan ”orkestroidun informaatiokuplaefektin” (orchestrated information bubble effect), joka perustuu valtion kontrolloiman television uutisagendaan. Koska tämä informaatiokuplaefekti toimii valtion säätelemänä ja ylhäältä annettuna suhteessa mediankuluttajiin, on sen tarkoitus vahvistaa ja uusintaa valtion kontrolloiman television välittämiä viestejä kansalaisten omien mieltymysten sijaan.
Subject: political communication
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
alyukov_maxim_dissertation_2021.pdf 1.724Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record