SYKE-hankkeiden julkaisuja

 

Recent Submissions

  • Myllymaa, Tuuli; Savolahti, Hanna; Karppinen, Tiina; Pitkänen, Kati; Salmenperä, Hanna; Alhola, Katriina; Vierikko, Kati; Silvonen, Essi; Seppälä, Jyri (Suomen ympäristökeskus, Circwaste-hanke, 2022)
    Ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö valmistelivat Suomen kiertotalouden strategista ohjelmaa laajan sidosryhmäjoukon tukemana keväällä 2020. Valmistelutyö toteutettiin teemakohtaisissa alaryhmissä, joista yksi keskittyi kuntia ja alueita koskevien tavoitteiden valmisteluun. Suomen ympäristökeskus osallistui kunnat ja alueet -teemaryhmän työhön tuottamalla tausta-aineistoa työn tueksi. Tämä raportti perustuu tähän vuonna 2020 tuotettuun taustamateriaaliin. Työssä arvioitiin kiertotalouden nykytilaa ja kehittämistarpeita kunnissa ja tehtiin toimenpide-ehdotuksia kunnille ja hallinnolle yleisesti. Tietoja ja esimerkkejä kerättiin useista eri hankkeista ja kuntien itse raportoimista kokemuksista. Suomessa on paljon kuntia, jotka ovat omissa strategioissaan ja sitoumuksissaan edistämässä siirtymistä kestävämpään tulevaisuuteen. Kiertotalous on nähty tässä muutoksessa välttämättömänä keinona, jolla tuotetaan taloudellista hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa ja vähennetään luonnonvarojen käyttöä. Kiertotalouspolitiikkaa voidaan kuvata laajaksi kokonaisuudeksi monenlaisia politiikkatoimia, joiden tavoitteena on ratkaista hyvin moniulotteisia kestävyysongelmia. Kiertotalouspolitiikan myötä jo käynnissä oleva siirtyminen kiertotalouteen ja sen myötä kierrätysmateriaalien käyttö, materiaalien arvon säilyttäminen ja luonnonvarojen käytön vähentäminen voivat synnyttää paikallisia selviytymiskeinoja. Globaalien tuotantoketjujen häiriintyessä lyhyemmät, paikalliset tuotantoketjut voivat rakentua paikkaamaan esim. energiantarvetta uusiutuvalla energialla, maatalouden lannoitepulaa viljelykierrolla ja kierrätyslannoitteilla ja kehittää kierrätysmateriaalien markkinoita. Työssä tunnistettiin merkittävät toiminta-alueet, joissa kunnilla on mahdollisuus edistää kiertotaloutta. Nämä löytyvät kuntien strategisessa johtamisessa, jakamistalouden ratkaisujen edistämisessä, investointien ja julkisten hankintojen toteutuksessa, kuntien koordinoimissa rakennushankkeissa, maankäytön suunnittelussa ja jäte- ja energiahuollon ratkaisuissa. Merkittävää potentiaalia löydettiin myös elinkeino- ja innovaatiopolitiikan puolelta - yritysyhteistyöstä ja tutkimus- ja kokeiluhankkeista. Lisäksi kuntalaisten todettiin olevan kiertotalouden edistämisen suuri mahdollisuus: uudelleenkäytön lisääminen kierrätyskeskustoiminnan laajentamisen myötä, hävikkiruokapalveluiden tarjoaminen, kestävät liikkumismuodot ja luontosuhteen vahvistaminen voivat sopivan informaatio-ohjauksen ja oikein valitun seurantatiedon tuottamisen ohella olla vaikuttavia ja pysyviä ajureita kohti pysyvästi kestävää kiertotalousyhteiskuntaa. Kunnille ja alueille muotoiltiin neljä ydinviestiä kiertotalouden strategiseksi edistämiseksi: 1. Kiertotalous osaksi strategista johtamista: poikkihallinnollisuus, ennakoiva alue- ja taloussuunnittelu, vaikuttaminen omistajaohjauksessa ja riittävä resursointi kunnassa edistämään kiertotaloutta; 2. Kunnasta kiertotalouden alueellinen kokeilualusta: alueellisten verkostojen luominen ja ylläpito, kokeilukulttuurin vahvistaminen, esimerkkinä ja mahdollistajana toimiminen, yritysyhteistyö ja asukkaiden aktivointi; 3. Kiertotalousratkaisut osaksi hankintoja ja investointeja: Suunnitteluvaiheessa ja kilpailutuksessa huomioidaan kiertotalous. Hankintojen ja investointien vaikutuksia arvioidaan koko elinkaaren ajalta. Huomiota kiinnitetään erityisesti infra- ja talonrakentamisen kiertotalousratkaisuihin niiden luonnonvaranintensiivisyyden vuoksi sekä aleuiden käytön ennakoivaan suunnitteluun. 4. Kiertotalouden alueellinen mittaus ja seuranta: Konkreettisten kiertotaloustavoitteiden asettaminen luonnonvarojen käytön vähentämiseksi, huolellinen ja ennakoiva systeeminen suunnittelu, toteutumisen mittaaminen ja onnistumisen arviointi, korjaavat toimet ja toimenpiteiden toteutuksen vastuuttaminen.
  • Norros, Veera; Laamanen, Tiina; Meissner, Kristian; Vihervaara, Petteri (Suomen ympäristökeskus, 2022)
  • Hurskainen, Pekka; Salminen, Jani; Bálazs, András; Johansson, Annika; Kangas, Annika; Karppinen, Tiina K. M.; Laturi, Jani; Mäyrä, Janne; Pohjola, Johanna; Savolainen, Hannu; Tuominen, Sakari; Vihervaara, Petteri; Virkkunen, Henri (Finnish Environment Institute; Natural Resources Institute Finland; ENVECO-hanke, 2021)
  • Peltonen, Lasse; Kotilainen, Juha; Faehnle, Maija; & Työryhmä (Suomen ympäristökeskus, Core-hanke, 2022)
  • Belinskij, A.; Gamarena Gómez, T.; Kostamo, K.; Lähteenmäki-Uutela, A.; Piiparinen, A.; Spilling, K. (Finnish Environment Institute, GRASS-hanke, 2021)
    GRASS Policy Brief 2
  • Lähteenmäki-Uutela, A.; Camarena Gómez, T.; Kostamo, K.; Belinskij, A.; Piiparinen, J.; Spilling, K.; Arvaniti, E. (Finnish Environment Institute, GRASS-hanke, 2021)
    GRASS Policy Brief 1
  • Lähteenmäki-Uutela, Anu; Camarena Gómez, Teresa; Kostamo, Kirsi; Belinskij, Antti; Piiparinen, Jonna; Spilling, Kristian; Arvaniti, Efthalia (Suomen ympäristökeskus, GRASS-hanke, 2021)
    GRASS Policy Brief 1
  • Belinskij, Antti; Heiskanen, Anna-Stiina; Kuosa, Harri; Laine, Christine; Lukkarinen, Jani; Malve, Olli; Ollikainen, Markku; Similä, Jukka; Soininen, Niko (Suomen ympäristökeskus, BlueAdapt-hanke, 2021)
    BlueAdapt Policy Brief
  • Pyykkönen, Sonja; Grönroos, Juha (Suomen ympäristökeskus, MYTVAS-hanke, 2004)
  • Pyykkönen, Sonja; Grönroos, Juha (Suomen ympäristökeskus, MYTVAS-hanke, 2004)
  • Pyykkönen, Sonja; Grönroos, Juha (Suomen ympäristökeskus, MYTVAS-hanke, 2004)
  • Pyykkönen, Sonja; Grönroos, Juha (Suomen ympäristökeskus, MYTVAS-hanke, 2004)
  • Peltonen, Lasse; Faehnle, Maija; Saarikoski, Heli; Hannonen, Piritta; Kotilainen, Juha; Litmanen, Tapio; Luoma, Emma; Peltola, Taru (Suomen ympäristökeskus, CORE-hanke, 2021)
    Kimurantteja ongelmia kukaan ei pysty ratkaisemaan yksin. Esimerkiksi ilmastonmuutos, luontokato, väestöryhmien eriytyminen ja kaupunkien maankäyttöpaineet vaativat erilaisten tavoitteiden yhteensovittamista ja yhteistyötä eri toimijoiden, kuten kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, viranomaisten ja yritysten välillä. Oletko ongelmanratkaisuprosessin koollekutsuja? Julkaisu auttaa suunnittelemaan näiden prosessien kehittämistä yhteistoiminnallisiksi. Oletko ongelmanratkaisun muu osapuoli tai yhteistoiminnan edistämisestä kiinnostunut? Julkaisu antaa ajatuksia siihen, miten voit itse ja miten organisaatiosi tai yhteisösi voi toimia suhteessa yhteisen ongelmanratkaisun prosesseihin.
  • Väisänen, Sari; Lehtoranta, Virpi; Vesikko, Ljudmila (Suomen ympäristökeskus, SEVIRA-hanke, 2021)
    Tämä tutkimus on toteutettu osana kansainvälistä ”Vedet ja ihmiset kohtaavat - opi, toimi ja vaikuta ”SEVIRA-hanketta (2018–2022), jonka tavoitteena on edistää Suomen ja Venäjän välistä yhteistyötä Suomenlahden alueella. Rahoitus on saatu Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineestä (ENI CBC). SEVIRA-hankkeen toteuttavat Suomen ympäristökeskus SYKE, Kaakkois-Suomen ELY-keskus sekä Venäjän Tiedeakatemian Limnologinen Instituutti, kansalaisjärjestö Ecocentrum ja Luoteis Venäjän Hydrometeorologinen Monitorointikeskus. Hanke tähtää monin keinoin Suomenlahden tilan parantamiseen ja se kohdentuu kolmen Suomen ja Venäjän välisen raja-alueen jokiin. Hankkeen laajana tavoitteena on alan parhaiden asiantuntijoiden toimesta lisätä ihmisten tietoisuutta sekä kehittää veden virtaaman ja veden laadun seurantaa uusien laitteiden, mallintamisen, koulutuksen ja kansalaisseurannan parantamisen kautta Virojoen, Rakkolanjoen ja Sestrajoen alueella. SEVIRA-hankkeen tärkeänä tavoitteena on osallistaa kansalaisia alueensa vesien tilan parantamiseen. Suomessa toteutettiin taloudellisen arvottamisen menetelmin kaksi laajaa asukaskyselyä; vuodenvaihteessa 2020–2021 Virojoen ja alkuvuonna 2021 Rakkolanjoen vesistön alueilla. SEVIRA-hanke toi ajankohtaista tietoa alueen asukkaiden mielipiteistä ja osallistumishalukkuudesta alueen suunnittelijoille ja päättäjille, sillä samanaikaisesti kyselytutkimuksen ollessa käynnissä vesienhoitosuunnitelmat olivat alueella virallisesti esillä ja kommentoitavana. Asukaskyselyiden tuloksia esiteltiin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokouksessa 31.5.2021. Tässä raportissa kuvataan Rakkolanjoen vesistön alueelle tehdyn tutkimuksen tulokset. Virojoen vesistöalueella toteutettu tutkimus tuloksineen on esitetty omassa raportissaan (ks. Väisänen ym. 2021).
  • Väisänen, Sari; Lehtoranta, Virpi; Vesikko, Ljudmila (Suomen ympäristökeskus, SEVIRA-hanke, 2021)
    Tämä tutkimus on toteutettu osana kansainvälistä ”Vedet ja ihmiset kohtaavat - opi, toimi ja vaikuta” SEVIRA-hanketta (2018–22), jonka tavoitteena on edistää Suomen ja Venäjän välistä yhteistyötä Suomenlahden alueella. Rahoitus on saatu Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineestä (ENI CBC). SEVIRA-hankkeen toteuttavat Suomen ympäristökeskus SYKE, Kaakkois-Suomen ELY-keskus sekä Venäjän Tiedeakatemian Limnologinen Instituutti, kansalaisjärjestö Ecocentrum ja LuoteisVenäjän Hydrometeorologinen Monitorointikeskus. Hanke tähtää monin keinoin Suomenlahden tilan parantamiseen ja se kohdentuu kolmen Suomen ja Venäjän välisen raja-alueen jokiin. Hankkeen laajana tavoitteena on alan parhaiden asiantuntijoiden toimesta lisätä ihmisten tietoisuutta sekä kehittää veden virtaaman ja veden laadun seurantaa uusien laitteiden, mallintamisen, koulutuksen ja kansalaisseurannan parantamisen kautta Virojoen, Rakkolanjoen ja Sestrajoen alueella. SEVIRA-hankkeen tärkeänä tavoitteena on osallistaa kansalaisia alueensa vesien tilan parantamiseen. Suomessa toteutettiin taloudellisen arvottamisen menetelmin kaksi laajaa asukaskyselyä vuodenvaihteessa 2020–21 ja alkuvuonna 2021 Virojoen ja Rakkolanjoen vesistön alueilla. SEVIRA-hanke toi ajankohtaista tietoa alueen asukkaiden mielipiteistä ja osallistumishalukkuudesta alueen suunnittelijoille ja päättäjille, sillä samanaikaisesti kyselytutkimuksen ollessa käynnissä vesienhoidon suunnitelmat olivat alueella virallisesti esillä ja kommentoitavana. Arvottamistutkimusten tuloksia esiteltiin alueen vesienhoidon yhteistyöryhmässä toukokuun lopussa 2021.
  • Juvonen, Janne; Väisänen, Sari; Lehtoranta, Virpi (Suomen ympäristökeskus, 2019)
  • Väisänen, Sari; Ekholm-Peltonen, Maria; Hentilä, Hanna; Juvonen, Janne; Lehtoranta, Virpi; Nikula, Raisa; Viinikka, Kimmo (Suomen ympäristökeskus, 2017)
  • Väisänen, Sari; Hentilä, Hanna; Juvonen, Janne; Lehtoranta, Virpi (Suomen ympäristökeskus, 2015)
  • InnoForESt-hanke (2020)
  • InnoForESt-hanke (2020)

View more