Sisun psykofysiologiasta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202104211936
Title: Sisun psykofysiologiasta
Alternative title: Of Psychophysiology of Sisu
Author: Kuutti, Leo
Other contributor: Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Medicine
Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202104211936
http://hdl.handle.net/10138/329249
Thesis level: master's thesis
Degree program: Psykologian maisteriohjelma
Master's Programme in Psychology
Magisterprogrammet i psykologi
Specialisation: ei opintosuuntaa
no specialization
ingen studieinriktning
Abstract: Tavoitteet: Resilienssi on yhteydessä parempaan terveyteen, mielenterveyteen ja työssäjaksamiseen. Näin ollen, on laadukkaalle resilienssin arviointimenetelmälle käyttöä, kun resilienssin tunnistaminen ja tuntemus voivat auttaa vahvuuksien löytämisessä ja heikkouksien kehittämisessä. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää kehitetyn Sisu-resilienssimittarin ja sen alakategorioiden yhteyksiä psykofysiologisiin muuttujiin, jotka mitattiin sinnikkyyden arviointiin kehitetyn laboratoriotutkimuksen aikana. Lisäksi tutkittiin mittarin yhteyttä osatehtäväsuoriutumisiin laboratoriotutkimuksessa sekä kaikkien edellä mainittujen yhteyttä kokonaissuoriutumiseen laboratoriotutkimuksessa. Laboratoriokoeasetelman uutuudesta johtuen eivät tarkkaan suunnatut hypoteesit olleet tutkielman keskiössä. Tutkielma on osa Sisu-kyselymittarin validointiprojektia ja laajemmin resilienssitutkimusta. Menetelmät: Koehenkilöitä laboratoriotutkimuksessa oli 54 (naisia 47). Koehenkilöt olivat keskimärin 26-vuotiaita yliopisto-opiskelijoita. Kokeessa oli kuusi erilaista sisukkuuden mittaamiseen tarkoitettua osatehtävää, joita koehenkilöt annettujen ohjeiden avulla suorittivat. Kokeen aikana mitatuista psykofysiologisista muuttujista tässä tutkielmassa käytettiin sympaattista aktivaatiota heijastavaa ihon sähkönjohtavuutta ja emotionaalista valenssia heijastelevia kasvonlihasaktivaatioita. Koehenkilöt olivat ennen laboratoriotutkimusta täyttäneet erilaisia persoonallisuutta ja terveyttä arvioivia kyselyjä sekä Sisu-kyselymittarin. Tulokset: Hyödyllisesti sisukkaiden ihon tooninen sähkönjohtavuus oli matalampaa vähemmän hyödyllisesti sisukkaisiin verrattuna. Hyödyllinen sisukkuus oli myös yhteydessä parempaan suoriutumisen puristustehtävässä. Haitallisesti sisukkaiden ihon sekä tooninen että faasinen sähköjohtavuus oli matalampaa vähemmän haitallisesti sisukkaisiin verrattuna, mutta haitallisen sisun yhteydet sähkönjohtavuuksiin keskittyivät vain sen ”haitta muille”-alakategorian ympärille. Hyödyllinen sisukkuus ei ollut orbicularis oculi -aktivaatiolla arvioituna yhteydessä positiiviseen emootion yhdenkään osatehtävän aikana. Johtopäätökset: Hyödyllisen sisun yhteys vähäisempään sympaattiseen aktivaatioon kertoo kyselyn tavoittavan jonkin hermoston tason ominaisuuden, ja olevan linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Erona haitalliseen sisuun, yksikään hyödyllisen sisun alakategorioista ei ollut yhteydessä ihon faasiseen sähkönjohtavuuteen, minkä voi tulkita kertovan haitallisen sisun itsenäisestä selitysvoimasta. Puristustehtävässä suoriutumisen yhteyden hyödylliseen sisuun voi tulkita kertovan hyödyllisesti sisukkaiden kyvystä hallita stressiä adaptiivisesti. Ottaen huomioon positiivisen emootion ja resilienssin laajalti tunnetun yhteyden, on yllättävää, ettei hyödyllinen sisukkuus ollut yhteydessä positiivisen emootion yhdenkään osatehtävän aikana.Abstract: Aims and objectives: Resilience is linked to better health, mental health and coping at work. Thus, there is use for a high-quality resilience assessment method, as better ways of assessing resilience and a better understanding of the phenomenon could help people to identify their strengths and to develop their weaknesses. This master’s thesis aimed to examine the relationships between the developed Sisu-resilience questionnaire and its subcategories, the psychophysiological variables measured during the laboratory study designed for perseverance assessment, performance in six tasks used in the laboratory study and overall performance in the laboratory study. Due to the novelty of the experimental design, precisely directed hypotheses were not at the epicentre of the thesis. This thesis is part of the Sisu-questionnaire validation project and in the general part of resilience research. Methods: There were 54 test subjects (47 women) in the laboratory phase of the study. The subjects were university students with a mean age of 26.0 years. The experiment consisted of six different tasks for measuring perseverance, which the subjects performed using the instructions given. Of all the psychophysiological variables measured during the experiment, measures of electrodermal activity and facial electromyography were used in this thesis. Electrodermal activity is considered to reflect sympathetic activation. Measures of facial electromyography are connected to emotional valence. Subjects had completed various personality and health assessment questionnaires and the Sisu-questionnaire before to the laboratory study. Results: During the laboratory study, tonic skin conductance of those with more beneficial sisu was lower vis-à-vis those with less beneficial sisu. Beneficial sisu was also associated with better performance in the handgrip endurance task. Tonic and phasic skin conductance of those with more harmful sisu were lower compared to those with less harmful sisu, but the links between harmful sisu and skin conductance were focused only around its “harm to others” subcategory. Beneficial sisu was not associated with positive emotion during the laboratory study. Positive emotion was assessed by orbicularis oculi -activation. Conclusion: The association between higher beneficial sisu and lower sympathetic activation indicates that the questionnaire reaches some property of the nervous system, and it is in line with previous research. Unlike harmful sisu, none of the subcategories of beneficial sisu were associated with phasic skin conductance, which can be interpreted to tell about the independent explanatory power of harmful sisu. The link between better performance in the handgrip task and more beneficial sisu could indicate more beneficial sisu leading to adaptive stress management. Given the widely-known connection between positive emotion and resilience, it is surprising that beneficial sisu was not associated with positive emotion during any subtasks.
Subject: psykologia
sisu
psykofysiologia
resilienssi
kehollisuus
tunteiden säätely
sinnikkyys
psychology
sisu
psychophysiology
resilience
embodiment
emotion regulation
perseverance


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record