Kuulovammaisten lasten epäsanatoiston ja fonologisen muistin yhteys kotona laulamiseen

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Medicine en
dc.contributor Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten sv
dc.contributor.author Huovinen, Anni
dc.date.issued 2021
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202104211938
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/329260
dc.description.abstract Tavoitteet. Epäsanatoistotaitojen on havaittu olevan yhteydessä lasten kielellisiin taitoihin, kuten fonologiseen tietoisuuteen ja lukutaitoon. Musiikin harrastaminen ja vanhempien laulaminen lapselle voi puolestaan nykytutkimuksen valossa kehittää lapsen kognitiivisia taitoja ja vaikuttaa myönteisesti myös kielellisten taitojen kehitykseen. Epäsanatoisto sekä epäsana-span ovat aiemmissa tutkimuksissa käytettyjä tehtävätyyppejä fonologisten taitojen ja työmuistin mittaamiseen. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko kuulovammaisten lasten kotona laulaminen yhteydessä heidän fonologisiin taitoihinsa tai työmuistiinsa mittaamalla heidän suoriutumistaan epäsanatoisto- ja epäsana-span-tehtävässä. Tarkoituksena oli myös selvittää, onko näissä kahdessa tehtävässä suoriutumisen välillä yhteyttä ja väheneekö vanhempien laulaminen lapselle lapsen kasvaessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin monitapaustutkimuksena, jonka osallistujat rekrytoitiin CIsumusa-puhemusiikkileikkikoulun osallistujista. Tutkimukseen osallistui yhdeksän 1–6-vuotiasta sisäkorvaistutetta, kuulokojetta tai molempia käyttävää kuulovammaista lasta, joiden äidinkieli oli puhuttu suomen kieli. Aineisto koottiin lasten suorittamista epäsanatoisto- ja epäsana-span-tehtävistä sekä vanhempien täyttämistä kyselylomakkeista. Kyselylomakevastausten perusteella lapsista muodostettiin neljä osin päällekkäistä ryhmää: 1) lapset, joille vanhemmat laulavat päivittäin, 2) lapset, joille vanhemmat laulavat harvemmin kuin päivittäin, 3) lapset, jotka laulavat päivittäin, 4) lapset, jotka laulavat harvemmin kuin päivittäin. Aineiston analysoinnissa käytettiin epäparametrisia tilastollisia menetelmiä (kuten Mann-Whitneyn U-testi). Tulokset ja johtopäätökset. Tässä tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja epäsanatoisto- ja epäsana-span-tehtävissä suoriutumisessa laulamisen määrän mukaan muodostettujen lapsiryhmien välillä. Epäsanatoistossa ja epäsana-spanissa suoriutumisen välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys. Yli 4 vuotta 3 kuukautta vanhat tutkittavat toistivat epäsanoja tavumäärän mukaan tarkasteltuna merkitsevästi paremmin kuin nuoremmat osallistujat. Aineistossa lapset, joille lauletaan kotona päivittäin, olivat keskimäärin 13,45 kuukautta nuorempia kuin lapset, joille lauletaan kotona harvemmin kuin päivittäin. Tilastollisesti ero ei ollut merkitsevä. Tutkittavien vähäisyyden vuoksi tuloksia voidaan pitää korkeintaan suuntaa antavina, mutta niiden ja aiemman tutkimuksen perusteella laulamista kannattaa hyödyntää puheterapiakuntoutuksessa ja kotiharjoittelussa. fi
dc.description.abstract Aims. In previous studies a link between nonword repetition skills and children’s language skills such as phonological knowledge and reading skills. Musical activity has been found to improve children’s cognitive development and language skills. Nonword repetition and nonword span have been widely used as a measure of phonological skills and working memory. The aim of the study was to find out whether there is a connection between singing at home and phonological skills or working memory in children with hearing impairment. The second aim of the study was to find out whether there is a correlation of performance in these two tasks and is there a decrease in parental singing as the child grows older. Methods. The study was conducted as a multiple case study. The participants were recruited from CIsumusa, a speech-music playschool for hearing-impaired children. The participants were nine Finnish-speaking hearing-impaired children aged 1–6 years who used either cochlear implants or hearing aids or both. The data was comprised of nonword repetition and nonword span tasks completed by the children. The parents of the participants filled some questionnaires about musical activity of the family which were also analyzed in the study. The children were divided into four groups for further paired analysis: 1) the children whose parents sing to them daily, 2) those whose parents sing to them less frequently than daily, 3) the children who sing daily, 4) the children who sing less frequently than daily. Nonparametric methods (such as Mann Whitney U-test) were used for statistical analysis. Results and Conclusions. No statistically significant differences were found between singing groups. A statistically significant correlation was found between performances in nonword repetition and nonword span tasks. It was found that the children over 4 years and 3 months old repeated the nonwords significantly more correctly by the number of syllables than the younger participants. It was also found that the children whose parents sing to them daily were on average 13,45 months younger than the children whose parents sing to them less frequently, even though the age difference was not statistically significant. Due to small number of subjects the results may be considered indicative, but based on them and previous research, singing should be used in speech therapy rehabilitation and home training. en
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject kuulovamma
dc.subject fonologinen muisti
dc.subject epäsanatoisto
dc.title Kuulovammaisten lasten epäsanatoiston ja fonologisen muistin yhteys kotona laulamiseen fi
dc.title.alternative Connection of nonword repetition and phonological memory to singing at home in children with hearing impairment en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202104211938
dc.subject.specialization ei opintosuuntaa fi
dc.subject.specialization no specialization en
dc.subject.specialization ingen studieinriktning sv
dc.subject.degreeprogram Logopedian maisteriohjelma fi
dc.subject.degreeprogram Master's Programme in Logopedics en
dc.subject.degreeprogram Magistgerprogrammet i logopedi sv

Files in this item

Files Size Format View
Huovinen_Anni_ProGradu_2021.pdf 1.046Mb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record