”Den e int så här men lite så där” : en studie av förskoleelevernas språkbehärskning i svenskt språkbad

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202104272006
Title: ”Den e int så här men lite så där” : en studie av förskoleelevernas språkbehärskning i svenskt språkbad
Author: Nyman, Ella
Other contributor: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Arts
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: swe
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202104272006
http://hdl.handle.net/10138/329418
Thesis level: master's thesis
Degree program: Pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien maisteriohjelma
Master's Programme in Scandinavian Languages and Literatures
Magisterprogrammet i nordiska språk och litteraturer
Specialisation: Pohjoismaiset kielet
Scandinavian Languages
Nordiska språk
Abstract: Tutkielmassa tarkastellaan, miten ruotsinkielistä kielikylpyesiopetusta käyvät lapset ymmärtävät ja puhuvat ruotsia. Lapsille luetaan ruotsiksi alku Selma Lagerlöfin tarinasta Nils Holgersson. Tarina on selkokielinen ja tarkoitettu 6–8-vuotiaille lapsille. Tutkielman tarkoitus on selvittää, miten esiopetusikäiset lapset hallitsevat ruotsin kielen. Kielen hallitsemista kartoitetaan kolmen osa-alueen kautta: miten lapset ymmärtävät ruotsinkielisen tarinan sanaston ja juonen sekä miten he puhuvat ruotsia. Aineisto on kerätty keväällä 2019 teemahaastatteluilla. Tutkimukseen osallistui kaksi kielikylpypäiväkotia pääkaupunkiseudulta. Tutkimukseen valikoitui 20 lasta. Lapset jaettiin yhteensä kuuteen ryhmään sen perusteella, miten lapset käyttävät ruotsia päiväkodin arjessa: ruotsia paljon, jonkun verran, vähän ja ei ollenkaan puhuvat. Ryhmissä on vain saman päiväkodin lapsia. Haastateltavista lapsista tyttöjä on 14 ja poikia 6. Kolme lapsista aloittaa esiopetuksessa vasta seuraavana vuonna. Näiden kolmen lapsen kielitaitoa tarkastelemalla voidaan analysoida, miten ruotsin kielen osaaminen kehittyy ensimmäisen vuoden aikana kielikylvyssä. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimuksen metodi on sisällönanalyysi. Keskeisenä lähtökohtana on lasten sanavaraston kartoitus kolmen tarinassa esiintyneen sanan avulla: en pyssling, en näbb ja en gås. Analyysi on rakennettu materiaalista esiin nousseiden teemojen mukaan. Tutkimuksesta selviää, että lapset hallitsevat ruotsin kielen pääosin hyvin. Lapset ymmärtävät sanastoa kuvien, eleiden ja selitysten tuella. Sanaston ymmärtämisessä ilmenee pieniä eroja ryhmien välillä. Päiväkotien välillä esiintyy myös eroavaisuuksia. Erot ennustavat, miten ryhmät pärjäävät ruotsin ymmärtämisessä ja kuinka paljon he puhuvat ruotsia haastatteluiden aikana. Juonen ja keskustelun onnistunut seuraaminen on yhteydessä lasten ruotsin kielen suulliseen taitoon. Ryhmät, jotka muodostuvat paljon ruotsia puhuvista lapsista pärjäävät parhaiten kaikissa osa-alueissa. Lapset osoittavat ruotsin ymmärrystä kysymällä tarinasta tai arvaamalla sanojen merkityksiä suomeksi oikeasta teemasta. Ruotsin suullinen taito vaihtelee paljon. Osa lapsista puhuu ruotsia vain muutaman sanan haastattelun aikana. Kolme ryhmää käyttävät uudestaan ruotsinkielisiä sanoja tai lauserakenteita, jotka he kuulevat tarinasta tai haastattelijalta. Osassa ryhmistä esiintyy koodinvaihtoa. Tutkimustulokset osoittavat, että kielikylpyesikoululaisten ruotsin kielen hallitsemisessa on vuonna 2019 paljon samoja piirteitä kuin tutkimuksissa, joiden materiaalit on kerätty 1990-luvulla. Tutkimuksessa nousi esiin eroja tyttöjen ja poikien tavassa kommunikoida ryhmässä. Sekaryhmissä tytöt ovat hiljaisempia kuin pojat. Havainto herättää jatkotutkimusidean tyttöjen ja poikien erilaisesta tavasta kommunikoida kielikylvyn arjessa.
Subject: Kielikylpy
esiopetus
toisen kielen oppiminen
kielen hallitseminen


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record