Essays on gender and labor market outcomes

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Economics en
dc.contributor Taloustieteen tohtoriohjelma fi
dc.contributor Doktorandprogrammet i ekonomi sv
dc.contributor Doctoral Programme in Economics en
dc.contributor.author Koev, Evgenii (Eugen)
dc.date.accessioned 2021-04-29T04:14:03Z
dc.date.available 2021-05-18
dc.date.available 2021-04-29T04:14:03Z
dc.date.issued 2021-05-28
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-951-51-6338-7
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/329511
dc.description.abstract The dissertation consists of an introduction and three esssays. Each essay focuses on certain specific empirical and methodological questions in the field of economics of gender and gender inequality. The first essay investigates the association between feminization and returns of Finnish master's degree-programs. Results from a panel data model show that, for graduates from master's degree programs in Finland, during the period between 1987 and 2017, a systematic positive association existed between the programs' female share changes and the income changes of its graduates. I discuss two mechanisms that could explain the result. On the other hand, repeated cross-section analysis suggests that the return on markedly feminine degree programs has further deteriorated. This finding requires further investigation but is likely to be linked to the role of public sector employment for graduates from these programs, public sector budget constraints, and the public sector's role in determining the supply of university education in Finland. The second essay is a methodological contribution to the so-called Oaxaca-Blinder decomposition, which is at the heart of empirical gender wage gap research. I show that part of the categorical variable's wage-structure difference effect in the detailed Oaxaca-Blinder gender wage gap decomposition is identified without coefficient restrictions or other additional assumptions. The finding means that the wage gap contribution of each categorical variable that affects wages can be evaluated more comprehensively than has been thought up to now. Empirical results showed that in the Finnish private sector, between 28 and 35 per cent of the gender wage gap in 1995 and between 15 and 25 per cent in 2013 is accounted for by wage-structure differences traceable to specific variables. In the third essay, I study the importance of the firm-specific wage components for the gender wage gap in private sector blue-collar occupations in Finland. It turned out that firm-specific wage premiums differ both by gender and by gender dominance of the occupation. Firm-specific factors account for 1/3 of the gender wage gap in female-dominated blue-collar occupations. For male-dominated blue-collar occupations, the results are somewhat inconclusive, but firm factors may be a much less important source of the gender wage gap in this group. I contribute to the method used in this type of study in two ways. Firstly, in the empirical analysis, I use the fact that the gender wage gap effect arising from within-firm differences in male and female wage premiums (the bargaining effect) is partly identified directly from the wage model. Under plausible assumptions, this effect is a lower bound of the full bargaining effect. Secondly, I also quantify the uncertainty associated with identifying the full bargaining effect. This uncertainty is high for male-dominated blue-collar occupations in the data. en
dc.description.abstract Väitöskirja koostuu yhteenvedosta ja kolmesta esseestä ja yhteenvedosta. Jokaisessa esseessä käsittelen tiettyjä konkreettisia empiirisiä ja metodologisia kysymyksiä, jotka liittyvät sukupuolten välisiin eroihin ja sukupuolten tasa-arvoon työmarkkinoilla. Ensimmäisessä esseessä tutkin yhteyttä suomalaisten maisteritutkintojen naisistumisen ja tuoton välillä. Paneelimallin tulosten mukaan vuosien 1987 ja 2017 välillä maisteriohjelman naisosuuden muutoksen ja ohjelmasta valmistuneiden tulotason muutoksen välillä oli systemaattisesti positiivinen yhteys. Luvussa esitän kaksi mekanismia, jotka voisivat selittää tuloksen. Toisaalta perättäisille vuosille tehtyjen poikkileikkausanalyysien tulosten mukaan vaikuttaa siltä, että joissakin vahvasti naisvaltaisissa maisteritutkinnoissa tulokehitys on edelleen jäänyt jälkeen yleisestä maistereiden tulokehityksestä. Jälkimmäinen tulos vaatii syvällisempää analyysia, mutta se liittynee julkisen sektorin merkitykseen näistä ohjelmista valmistuneiden työllistäjänä, julkisen sektorin budjettirajoitteeseen sekä julkisen sektorin merkitykseen yliopistokoulutuksen tarjonnalle. Toinen essee on metodologinen kontribuutio niin sanottuun Oaxaca-Blinder dekompositioon, joka on sukupuolten välisen palkkaerotutkimuksen kulmakivi. Luvussa osoitan, että palkkaero, joka liittyy siihen, että luokittelumuuttujan palkkavaikutukset eroavat sukupuolen mukaan, on osittain identifioitu ilman lisäoletuksia. Tulos tarkoittaa, että yksittäisen luokittelumuuttujan kontribuutio naisten ja miesten palkkaeroon on arvioitavissa laajemmin kuin tähän asti on ajateltu. Empiiriset tulokset osoittavat, että Suomen yksityissektorilla naisten ja miesten palkkaerosta 28-35 prosenttia vuonna 1995 ja 15-25 prosenttia vuonna 2013 voidaan kohdentaa yksittäisiin tekijöihin liittyviin palkkavaikutuseroihin. Kolmannessa esseessä tutkin yrityskohtaisten palkkapreemioiden vaikutusta sukupuolten väliseen palkkaeroon. Ilmeni, että Suomessa yrityskohtaisten preemioiden suuruus riippuu sekä sukupuolesta että ammatin naisvaltaisuudesta. Yksityissektorin työntekijäammateissa noin kolmasosa naisten ja miesten välisestä palkkaerosta liittyy yrityskohtaisiin palkkatekijöihin. Miesvaltaisten ammattien osalta tulokset ovat osin epävarmoja, mutta tässä ryhmässä yrityskohtaisten palkkatekijöiden merkitys sukupuolten välisen palkkaeron selittäjänä lienee huomattavasti pienempi. Luvussa kehitän tämäntyyppisissä tutkimuksissa käytetyn metodin kahdella tavalla. Ensinnäkin analyysissä hyödynnän väitöskirjan toisen luvun tuloksia, jotka tässä yhteydessä tarkoittavat, että sukupuolten välinen palkkaero, joka liittyy siihen, että yritykset maksavat erisuuria palkkapreemioita naisille ja miehille, ns. neuvotteluvoimaeron vaikutus (bargaining effect) on osittain identifioitu ilman lisäoletuksia. Toiseksi esitän, miten voidaan mitata epävarmuutta, joka liittyy neuvotteluvoimavaikutuksen täyteen identifiointiin. Osoittautui että tämä epävarmuus on merkittävää miesvaltaisissa työntekijäammateissa. fi
dc.format.mimetype application/pdf
dc.language.iso en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-951-51-6337-0
dc.relation.isformatof Helsinki: Unigrafia Oy, 2021, Publications of the Faculty of Social Sciences. 2343-273X
dc.relation.ispartof Publications of the Faculty of Social Sciences
dc.relation.ispartof URN:ISSN:2343-2748
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject economics
dc.title Essays on gender and labor market outcomes en
dc.title.alternative Esseet sukupuolesta ja työmarkkinatuloksista fi
dc.type.ontasot Väitöskirja (artikkeli) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (sammanläggning) sv
dc.ths Uusitalo, Roope
dc.ths Pekkarinen, Tuomas
dc.opn Skyt Nielsen, Helena
dc.type.dcmitype Text

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
koev_eugen_dissertation_2021.pdf 3.491Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record