Moninainen kuvis : Osallisia tiloja, tasa-arvon tekoja, taiteella tiedettyä toimijuutta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7267-9
Title: Moninainen kuvis : Osallisia tiloja, tasa-arvon tekoja, taiteella tiedettyä toimijuutta
Author: Knif, Leena
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Doctoral Programme in School, Education, Society and Culture
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021-05-28
Language: fi
Belongs to series: Kasvatustieteellisiä tutkimuksia - URN:ISSN:2489-2297
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7267-9
http://hdl.handle.net/10138/329649
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Diverse Visual Arts: engaging spaces, equality acts, artistically known agency. Finnish basic education is based on the principles of equality and parity. However, studies have shown that the acts and practices of education, despite the best intentions, often strengthen inequality. Diversity education has not yet found a functional way of implementation in Finnish basic education or in teacher training. The task of this doctoral thesis is to clarify how diversity can be supported in visual arts education at the primary level of basic education. The task builds on the theories of equality and parity that aim for social justice, acknowledging priorities, building meanings and researching one’s place in a society and are common to both diversity education and visual arts education. The basis of practical visual arts education supporting diversity has been studied and developed through the stages of an empirical case study. The study consists of three qualitative and action-based and art-based case studies connected through the themes of diversity, the visual arts in primary education and the aim of developing education through participatory methodology. The first case focused on cultural codes and images as cultural texts. The data in this case consisted of 5th grade pupils’ (N=57) writings about Finnish national artworks in 2013. The second case was the Myrsky-community art project, held at a primary school in 2013-2014. The data for this case comprised observations of plans, actions and the artistic processes of the project and the knowledge gained during it, through interviews, questionnaires and the work diaries of pupils (N=45). The third case was a visual arts course at the University of Helsinki in class teacher training in 2016, in which students (N=25) planned and executed visual arts workshops for primary schools in the theme “equality and parity”. The data consists of the students’ study diaries. The data were analyzed using the methods of qualitative content analysis. This article-based doctoral thesis consists of four published articles and this compilation part. The study made the paradigm changes visible both in diversity and visual arts edu-cation. It strengthened the notion of the white Finnish norm and showed that its visual orders are strongly present at the primary school pupils´ conceptions of Finnishness. The study emphasized the importance of recognizing the inequalities and the importance of equality as the starting point of all education. The visual arts can be a functional platform for supporting diversity through its own way of knowing and building social engagement, agency and positions. The visual arts can work performatively through active continual processes, when the focus is not on the results but on the social categories, not on the products but on the community, in which meanings, interpretations, identities and cultures build and rebuild in polyphonic dialogue, artistic negotiations. Since social engagement is seen as communal empowerment and competence, it requires the development of critical and aware agency and creativity that can rebuild the culture. In that task, visual arts education as a critical, aware and creative subject, can offer a functional diversity supporting space of learning even in primary education.Peruskoulumme on monin tavoin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteisiin pohjaava. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että kasvatuksen ja koulutuksen käytännöt hyvistä aikeistaan huolimatta usein vahvistavatkin eriarvoisuutta, eikä moninaisuuskasvatukselle ole vielä löydetty toimivia käytäntöjä. Tämän kuvataidekasvatuksen ja luokanopettajankoulutuksen alaan lukeutuvan väitöstutkimuksen tutkimustehtävänä on selvittää, miten moninaisuutta voidaan perusopetuksen alaluokkien kuvataidekasvatuksen kontekstissa toimivalla tavalla tukea. Tutkimus rakentuu kuvataidekasvatuksen ja moninaisuuskasvatuksen jakamalle tasa-arvon lähtökohdasta sosiaalista oikeudenmukaisuutta tavoittelevalle, etuoikeudet tunnistavalle, merkityksiä rakentavalle ja ihmisen paikkaa tarkastelevalle teoriapohjalle. Tutkimus koostui kolmesta toiminnallisesta ja taideperustaisesta tapaustutkimuksesta, joita yhdistää moninaisuuden teema, perusopetuksen alaluokkien kuvataidekasvatus ja pyrkimys kehittää opetusta osallistuvan metodologian keinoin. Ensimmäisessä tapauksessa tarkasteltiin kuviin kiinnittyviä kulttuurisia koodeja. Sen aineisto koostui 5.-luokkalaisten oppilaiden (N=57) vuonna 2013 kerätyistä kirjallisista merkityksenannoista Suomen taiteen teoksista. Toinen tapaus koostui vuo-sina 2013–2014 toteutetun yhteisötaidekasvatuksellisen Myrsky-hankkeen kuvataiteellisen toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta ja tutkimukseen osallistuneen 5.–6.-luokkalaisten oppilasryhmän (N=45) kuvataiteellisessa tutkimusprosessissa tuotetun aineiston tarkastelusta. Kolmannen tapauksen kontekstina oli vuonna 2016 Helsingin yliopiston luokanopettajakoulutuksessa toteutetun kuvataiteen valinnaisen kurssin opiskelijoiden (N=25) toteuttamat ”tasa-arvo ja yhdenvertaisuus” -teemaiset kuvataiteen oppilasprojektit ja niistä koottu aineisto. Aineistoja analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Artikkeliväitöskirja koostuu vuosina 2012–2020 julkaistuista tutkimusartikkeleista sekä koontiosuudesta. Tutkimus piirsi esiin paradigman muutoksia sekä moninaisuuskasvatuksen että kuvataidekasvatuksen diskursseissa. Tutkimus vahvisti huomioita suomalaisuuden valkoisesta normista ja osoitti, että sen visuaaliset järjestykset ovat vahvasti läsnä jo perusopetuksen alaluokkaikäisten käsityksissä suomalaisuudesta ja oikeudesta osallisuuteen siihen. Moninaisuuden tukemisen kannalta osoittautui tärkeäksi, että epätasa-arvo tunnustetaan todelliseksi ja että kasvatus perustuu tasa-arvon lähtökohdalle. Silloin kuvataidekasvatuksen omaan tiedon ja tietämisen tapaan pohjaavissa osallisissa tiloissa, taideperustaisin tasa-arvon teoin voidaan tukea oppilaan osallisuuden ja toimijuuden rakentumista. Keskiöön nousi performatiivisuuden tavoin painotus aktiivisiin, jatkuviin dialogisiin prosesseihin, jolloin fokus ei ole lopputuotoksissa, vaan visuaalisten järjestysten muovaamissa sosiaalisissa kategorioissa ja yhteisössä, jossa merkitykset, tulkinnat, identiteetit ja kulttuurit rakentuvat ja muuntuvat jatkuvasti moniäänisissä dialogisissa kohtaamisissa neuvotellen ja taiteella tietäen. Kun osallisuus nähdään yhteisössä kehittyvänä tunteena voimaantumisesta, valtaantumisesta ja kompetenssista, edellyttää se kriittisen ja tiedostavan toimijuuden ja uutta kulttuuria synnyttävän luovuuden kehittymistä. Siinä tehtävässä kuvataidekasvatus, kriittisenä, uutta luovana ja tiedostavana oppiaineena voi tarjota vahvan moninaisuutta, osallisuutta ja toimijuutta tukevan kasvun tilan jo perusopetuksen alusta saakka.
Subject: kasvatustiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
knif_leena_väitöskirja_2021.pdf 733.3Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record