Katupölyn lähteet, päästövähennyskeinot ja ilmanlaatuvaikutukset. KALPA3-tutkimushankkeen loppuraportti

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-5407-2 http://hdl.handle.net/10138/329698

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
SYKEra_28_2021_Katupolyn-lahteet_KALPA3.pdf 19.39Mb PDF View/Open
Title: Katupölyn lähteet, päästövähennyskeinot ja ilmanlaatuvaikutukset. KALPA3-tutkimushankkeen loppuraportti
Author: Ritola, Roosa; Kulovuori, Sami; Stojiljkovic, Ana; Karvosenoja, Niko
Publisher: Suomen ympäristökeskus
Date: 2021
Language: fi
Belongs to series: Suomen ympäristökeskuksen raportteja 28/2021
ISBN: 978-952-11-5407-2
ISSN: 1796-1726
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-5407-2
http://hdl.handle.net/10138/329698
Abstract: Katupölyn syntyyn vaikuttavat monet tekijät, ja sen on tutkimusten mukaan osoitettu olevan pääosin mineraaliperäistä karkean kokoluokan pölyä. Ongelmaksi katupöly muodostuu silloin, kun hiukkaset päätyvät hengitysilmaan ja aiheuttavat sitä kautta viihtyvyys- ja terveyshaittoja, erityisesti kaupunkien asukkaille. Tutkimushankkeen ”Katupölyn lähteet, päästövähennyskeinot ja ilmanlaatuvaikutukset” (KALPA) tavoitteena oli selvittää katupölypitoisuuksiin vaikuttavia tekijöitä ja eri lähteiden osuuksia erilaisissa katukohteissa sekä tunnistaa lupaavampia päästövähennysmahdollisuuksia ja edesauttaa niiden käyttöönottoa. Tämä raportti käsittelee KALPA-hankkeen kolmannessa vaiheessa (KALPA3), vuosina 2019–2020, tehtyjä tutkimuksia. KALPA-hankkeen neljän ensimmäisen vuoden tulokset on aiemmin (2019) raportoitu HSY:n julkaisusarjassa. KALPA-hanke on jatkoa aiemmille REDUST- ja KAPU- katupölyhankkeille. Hankkeen toteuttajat olivat Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Metropolia Ammattikorkeakoulu. Hankkeessa käytettiin erilaisia metodeja katupölypäästöjen tarkasteluun. Metropolia Ammattikorkeakoulun Nuuskija-autolla mitattiin katupölypäästöjä (PM10 ja PM2,5, eli halkaisijaltaan alle 10 tai alle 2,5 mikrometrin hiukkaset) kaupunkien katuverkoilla, työmaakohteissa ja korkean nopeuden pääväyläkohteissa sekä testattiin erilaisten pesulaitteiden ja -menetelmien tehoa pölynpoistossa. Mittauksia täydennettiin toisella mittausajoneuvolla (TRAKER-menetelmään perustuva Vectra) ja Wet Dust Samplerilla (WDS) suoritetuilla mittauksilla. WDS-mittalaitteella saadaan tietoa tienpinnassa olevasta pölyvarastosta, ja sitä hyödynnettiin mm. pesulaitetestien yhteydessä. KALPA-hankkeessa aikaisemmin tehtyjen nastarengasmittausten tuloksia verrattiin yliajotestillä saatuihin renkaiden kulumatuloksiin. Lisäksi hankkeessa käytettiin NORTRIP-katupölymallia hiekoituksen ilmanlaatuvaikutuksen tarkasteluun ja katupölyn lähteiden arvioimiseen sekä havainnollistettiin nastarengasosuuden laskemisen vaikutusta ilmanlaatuun hengitettävien hiukkasten osalta. NORTRIP-mallilla laskettuja päästökertoimia käytettiin lisäksi kansallisessa FRES-mallissa, jonka avulla arvioitiin katupölyn merkittävyyttä koko Suomen tasolla. FRES-mallilla toteutetun arvion mukaan katupölypäästöt muodostivat 34 % PM10-kokonaispäästöistä ja 5,5 % PM2,5- kokonaispäästöistä Suomessa vuonna 2015.


This item appears in the following Collection(s)

Show full item record