Maahanmuuttajaäitien suomen kielen lähtötasoon vaikuttavat tekijät ja kielitaidon kehitys : kotoutumiskoulutus omien lasten kanssa

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202105112111
Julkaisun nimi: Maahanmuuttajaäitien suomen kielen lähtötasoon vaikuttavat tekijät ja kielitaidon kehitys : kotoutumiskoulutus omien lasten kanssa
Toissijainen nimi: Immigrant mothers’ language proficiency development and factors affecting the initial level of Finnish language skills : integration training with own children
Tekijä: Kankaanpää, Suvi
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2021
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202105112111
http://hdl.handle.net/10138/329759
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Koulutusohjelma: Kasvatustieteiden maisteriohjelma
Master's Programme in Education
Magisterprogrammet i pedagogik
Opintosuunta: Erityispedagogiikka
Specialeducation
Specialpedagogik
Tiivistelmä: Maahanmuuttajaäidit ovat muita maahanmuuttajia suuremmassa riskissä jäädä työmarkkinoiden ja koulutusten kotouttavien rakenteiden ulkopuolelle. Maahanmuuttajaäitien kotoutuminen yhteiskuntaan mahdollistuu toisen kielen oppimisen myötä. Tässä tutkielmassa kiinnostuksen kohteena on maahanmuuttajaäitien kielenoppiminen osittain omien lasten kanssa luokassa toteutettavassa kotoutumiskoulutuksessa Vanhemmat mukaan kouluun ja Äidit mukana -hankkeissa. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että aikuisten maahanmuuttajien toisen kielen kielitaidon kehittymiseen vaikuttavat maassaoloaika, taustamaanosa, äidinkieli, koulutustausta, ikä sekä uuden kielen käytön määrä. Tarkoituksena on tutkia, miten nämä edellä mainitut taustamuuttujat sekä lasten lukumäärä vaikuttivat maahanmuuttajaäitien suomen kielen lähtötasoon luetunymmärtämisen, kirjoittamisen sekä puhumisen osalta. Lisäksi tutkitaan, miten kielitaito kehittyi hankkeessa ja oliko kielitaidon osa-alueiden lähtötaso yhteydessä kielitaidon lopputasoon. Aineisto kerättiin suomea heikosti osaavilta maahanmuuttajaäideiltä, jotka osallistuivat Vanhemmat mukaan kouluun ja Äidit mukana -hankkeisiin lukuvuosina 2017–2020 (N = 33). Aineisto koostui ryhmän A (n = 16) alkukielitesteistä ja taustalomakkeella kerätyistä tiedoista sekä ryhmän B (n = 17) alku- ja loppukielitesteistä. Ryhmän A aineisto analysoitiin tutkimalla kielitaidon lähtötason ja taustamuuttujien välisiä korrelaatioita. Ryhmän B aineisto analysoitiin tutkimalla kielitaidon kehitystä eurooppalaisessa viitekehyksessä (CEFR) ja tutkimalla kielitaidon osa-alueiden lähtötason ja kielitaidon lopputason välisiä korrelaatioita. Aineistot analysoitiin hyödyntäen IBM SPSS Statistics 26 -ohjelmaa. Tulosten perusteella maahanmuuttajaäitien suomen kielen kielitaito oli kehittynyt jo ennen virallisen kotoutumiskoulutuksen alkamista, ja kehitykseen oli vaikuttanut maassaoloajan pituus sekä suomen kielen aktiivinen käyttö. Kotoutumiskoulutuksessa kielitaito kehittyi keskimäärin puoli eurooppalaisen viitekehyksen kielitaidon tasoa ja suhteessa eniten kieli kehittyi alkutasoltaan heikoimmilla opiskelijoilla. Parhaiten kielen kehitystä ennusti kielitaidon osa-alueista puhumisen alkutesti. Tutkielman tulokset olivat samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa. Tulokset osoittavat, että lasten kanssa toteutettava kotoutumiskoulutus on kehittänyt maahanmuuttajaäitien suomen kieltä ja, että hanke on tavoittanut kohderyhmän, joka on ollut tavallisen kotoutumiskulutuksen ulkopuolella.Immigrant mothers are at greater risk, compared to other immigrants, of being excluded from the integrative structures of the employment market and education. Immigrant mothers integrate into society by learning a second language. In this thesis, the subject of interest is the language learning of immigrant mothers in the integration training implemented, partly with their own children’s classroom, in the Parents to school! and the Our turn, Mothers! -projects. Based on previous studies, it is known that immigrant adults’ second language learning is affected by length of stay, background continent, mother tongue, educational background, age, and the amount of use of the new language. The aim is to study how these above-mentioned background variables and the number of children affected the initial Finnish language skills of immigrant mothers in terms of reading comprehension, writing, and speaking. In addition, it is examined how language proficiency developed in the project and whether the initial level of the language skills sub-areas was related to the final language skill level. The data was collected from immigrant mothers who did not speak Finnish well and who participated in the Parents to school! and Our turn, Mothers! -projects in the academic years 2017–2020 (N = 33). The data consisted of group A (n = 16) initial language tests and data collected with the background form, as well as group B (n = 17) initial and final language tests. Group A data was analyzed by examining the correlations between initial language proficiency and background variables. Group B data was analyzed by examining the development of language proficiency in Common European Framework for Languages (CEFR) and by examining the correlations between language skills sub-areas in the baseline level and the final level of language skills. Data was analyzed using IBM SPSS Statistics 26. Results revealed that the Finnish language proficiency of immigrant mothers had already developed before the start of official integration training, and the development had been influenced by the length of stay and the active use of the Finnish language. In the integration training, language skills developed on average of half CEFR language proficiency level and language skills developed most among those, who scored lowest in the initial test. From language skills sub-areas, the development of language was best predicted by the initial test of speaking. The results of this thesis were in line with previous studies. The results show that integration training with children has developed the Finnish language proficiency of immigrant mothers and that the project has reached a target group that has been outside of the usual integration training.
Avainsanat: Kielitaito
kotoutumiskoulutus
maahanmuuttajaäidit
toisen kielen oppiminen


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot