Erityisperheiden arki poikkeusoloissa

Visa fullständig post



Permalänk

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202105112126
Titel: Erityisperheiden arki poikkeusoloissa
Sekundär titel: Everyday life of special needs family during the Covid-19-pandemic
Författare: Liuska, Lotta
Medarbetare: Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten
Utgivare: Helsingin yliopisto
Datum: 2021
Språk: fin
Permanenta länken (URI): http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202105112126
http://hdl.handle.net/10138/329767
Nivå: pro gradu-avhandlingar
Utbildningsprogram: Kasvatustieteiden maisteriohjelma
Master's Programme in Education
Magisterprogrammet i pedagogik
Studieinriktning: Kotitalousopettaja
Home Economics Teacher
Lärare i huslig ekonomi
Abstrakt: Tutkielma tarkastelee erityisperheiden arjessa tapahtuneita muutoksia kevään 2020 Covid-19-viruspandemian aiheuttamien poikkeusolojen aikana. Erityisperheissä yhdellä tai useammalla lapsella on kasvanut tarve erilaisille kehityksen ja kasvun tueksi rakennetuille palveluille. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että palvelut ovat perheille tärkeä voimavara ja apu arjessa, sillä arki rakentuu usein erityislapsen hoitamisen ympärille. Aiemmin erityisperheitä on tarkasteltu lähinnä normaalioloissa ja tuoreet epidemiaa käsittelevät tutkimukset painottavat viranomaistahojen näkökulmaa. Tutkimus tarkastelee erityisperheiden näkökulmasta arjen muodostumista ja palveluiden toteutumista poikkeusoloissa. Tutkielma toteutettiin laadullisin menetelmin. Aineisto on kerätty puolistrukturoidulla haastatteluilla, johon osallistui seitsemän erityisperheen äitiä. Perheet olivat eri puolilta Suomea. Perhemuodot, lasten diagnoosit ja käytössä olevat palvelut vaihtelivat tutkimukseen osallistuneissa perheissä. Litteroitu aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimus osoittaa, että perheiden arki pakkautui kotiin poikkeusolojen aikana, jolloin muutoksen keskellä olivat niin arkiset rutiinit kuin vapaa-aika ja rahankäyttö. Poikkeustilanteessa perheet joutuivat nopealla aikataululla rakentamaan arjen ja sen rutiinit uudelleen. Erityisperheiden arjesta tuli entistä sitovampaa arjen toimintojen keskittyessä kotiin. Vanhempien oma aika väheni, kun lapset eivät käyneet koulussa tai harrastuksissa. Tämä vaikeutti esimerkiksi kotitöiden suorittamista. Kodin ja sen lähiympäristön merkitys korostui, kun perheiden yhteistä vapaa-aikaa ei voitu viettää kauppakeskuksissa tai ravintoloissa. Tutkimuksessa tuli esille, että palvelut toteutuivat perheissä vaihtelevasti poikkeusolojen aikana. Koronavirustilanteessa palveluita ei koettu enää turvallisiksi tartuntariskin vuoksi, joten osa palveluista oli tauolla ja osa toteutettiin poikkeusjärjestelyin, kuten etäyhteyksin. Päätös palveluiden toteutumisesta oli osittain palveluntarjoajalla ja toisinaan perheet tekivät itse päätöksen palvelun laittamisesta tauolle. Avun tarve perheissä ei kuitenkaan vähentynyt ja erityisesti äidit joutuivat vastaamaan tähän tarpeeseen omalla työpanoksellaan. Perheet kokivat palvelujärjestelmän kankeaksi ja toivoivat, että palveluiden taholta joustettaisiin enemmän poikkeustilanteessa. Palveluiden järjestämisessä tulisi huomioida perheen toiveet ja lapsen edun toteutuminen.This study reviews the everyday life of special needs families during the Covid-19-pandemic. In special needs families at least one child has an increased need for services for their health, growth and/or development. Previous studies show that these services are an important resource and help in everyday life, as it is often built around taking care of the child. In previous studies special needs families have mainly been reviewed during normal conditions and the more recent studies conducted during the pandemic emphasize the perspective of authorities. The purpose of this study is to highlight the everyday life of special needs families during the Covid-19-pandemic and how services have been organized. This study applies qualitative methodology. The data was collected by semi-structured interviews. Seven mothers of special needs families took part in the interviews. The families were from across Finland. The family structures, children’s diagnoses and available resources varied within these families. Tran scripted data was analyzed with content analysis. The study shows that the everyday life of the families focused at home during the Covid-19-pandemic, which led to everyday life routines, free time and use of money changing. During the pandemic the families had to quickly rebuild their everyday life and its routines. Everyday life became more restricted as the routines focused at home. Parents' free time decreased as the children did not attend school or free-time activities. The meaning of home and its surroundings were highlighted because families were not able to spend their time together in shopping centers or restaurants. It became apparent that the realization of services varied between the families during the Covid-19-pandemic. During the pandemic the services were no longer considered safe due to the increased risk of infection, which led to some of the services coming to a halt and the implementation of special arrangements to other services. The decision of realization of the services was partly held by the service providers, while in some cases the families made the decision themselves to pause the service. The need for help in the families did not decrease and especially mothers had to answer this with their own work input. The families found the service system to be rigid and hoped for more flexibility from their service providers. That would mean considering the wishes of the family and the focusing on the best interest of the child.
Subject: Erityisperhe
arki
arjen rytmit ja rutiinit
Covid-19


Filer under denna titel

Totalt antal nerladdningar: Laddar...

Filer Storlek Format Granska
Erityisperheiden arki poikkeusoloissa.pdf 549.6Kb PDF Granska/Öppna

Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post