Päivittäisen märehtimisajan perinnölliset tunnusluvut suomalaisella ayrshirella

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202105122192
Title: Päivittäisen märehtimisajan perinnölliset tunnusluvut suomalaisella ayrshirella
Author: Mäkelä, Heini
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202105122192
http://hdl.handle.net/10138/329875
Thesis level: master's thesis
Degree program: Maataloustieteiden maisteriohjelma
Master's Programme in Agricultural Sciences
Magisterprogrammet i lantbruksvetenskaper
Specialisation: Kotieläintiede
Animal Science
Husdjursvetenskap
Abstract: Rehunkäyttökyvyn lisääminen valintaindeksiin ja sen arviointia tiloilla ei pystytä tekemään kuiva-aineen syönnin perusteella, koska kuiva-aineen syönnin mittaamiseen tiloilla ei ole mahdollisuutta. Kuiva-aineen syöntiä voitaisiin kumminkin arvioida märehtimisajan perusteella ja märehtimisen mittaamiseen onkin jo monella tilalla havainnointilaitteet. Jotta märehtimisaikaa voidaan hyödyntää rehunkäyttökyvyn jalostusvalinnassa, on märehtimisajan oltava periytyvä ominaisuus. Tämän työn tavoitteena oli arvioida päivittäisen märehtimisajan perinnöllisiä tunnuslukuja suomalaisella ayrshirekarjalla kolmella ensimmäisellä maidontuotantokaudella. Faba Osk:lta saatu tutkimusaineisto sisälsi suomalaisten ayrshirelehmien tuotos-, siemennys-, poikima- ja karjatiedot sekä sukupuuaineiston. Lisäksi aineistoon kuuluivat Heatime- ja SenseHub-laitteilla kerätyt märehtimistiedot, jotka saatiin SCR Engineers Ltd:n luvalla käyttöön. Aineiston muokkaus käsiteltävään muotoon ja tutkiminen tapahtui RStudio-ohjelmalla, sukupuuaineisto käsiteltiin RelaX2-ohjelmalla ja varianssikomponentit päivittäiselle märehtimisajalle ja maidon päivätuotokselle laskettiin REML-menetelmällä DMU-ohjelmalla. Taulukot ja kuvaajat tehtiin lopulliseen muotoonsa Excel-taulukko-ohjelmalla. Aineistosta tehtiin kaksi erillistä aineistoa: ensikkoaineisto ja 1-3 kertaa poikineiden aineisto. Aineistoa tutkittiin kahden ominaisuuden toistuvuusmalleina, joissa märehtimisajan mittaukset kattoivat koko laktaatiokauden. Märehtimisajan periytymisasteeksi saatiin ensikoille 0,14 (SE 0,05) ja 1-3 kertaa poikineille 0,19 (SE 0,02). Märehtimisajan ja maitotuotoksen välinen geneettinen korrelaatio oli ensikoilla 0,05 (SE 0,21) ja 1-3 kertaa poikineilla 0,31 (SE 0,06). Märehtimisaika soveltuu jalostusvalinnassa käytettäväksi periytymisasteen perusteella. Lisätutkimuksia märehtimisajan ja kuiva-aineen syönnin geneettisestä korrelaatiosta tulisi tehdä, jotta voidaan arvioida märehtimisajan käytettävyyttä kuiva-aineen syönnin indikaattorina.Including feed efficiency in a selection index and its estimation on farms cannot be done by dry matter intake, because it’s not possible to measure dry matter intake on farms. It could be possible to evaluate dry matter intake by using rumination time as an indicator trait. Many farms already have devices to observe rumination. To be a useful candidate trait in selective breeding, rumination time needs to be heritable. The aim of this study was to evaluate genetic parameters of daily rumination time in first three lactations in Finnish Ayrshire. The data was received from FABA co-op and it contained production-, insemination-, calving- and herd data as well as pedigree data of Finnish Ayrshire cows. In addition, rumination data collected by Heatime and SenseHub equipments, were included in the study with the permission of SCR Engineers Ltd. The data was edited into the form to be processed and examined with RStudio, pedigree data was processed with RelaX2 and variance components for daily rumination time and daily milk production were computed by REML method with DMU. Tables and graphs were made in their final form with Excel spreadsheet software. Two separate materials were made from the data: the data of first-time calved cows and the data of 1 to 3 times calved cows. The data was studied as two-trait repeatability model in which observations of rumination time were from all lactation stages. The heritability of rumination time was 0,14 (SE 0,05) for primiparous cows and 0,19 (SE 0,02) for cows having 1 to 3 lactations. The genetic correlation between rumination time and milk production was 0,05 (SE 0,21) for primiparous cows and 0,31 (SE 0,06) for cows having 1 to 3 lactations. Daily rumination time is a heritable trait and hence it can be used as a direct or indicator trait in selective breeding. Further studies of the genetic correlations between rumination time and dry matter intake should be done to evaluate the usability of rumination time as an indicator of dry matter intake.
Subject: märehtimisaika
maitotuotos
perinnölliset tunnusluvut
varianssikomponentit
ayrshire
rumination time
milk production
genetic parameters
variance components


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Makela_Heini_maisterintutkielma_2021.pdf 438.2Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record