Components of subjective health complaints : evidence from prospective cohort study and randomized controlled trial

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7247-1
Title: Components of subjective health complaints : evidence from prospective cohort study and randomized controlled trial
Author: Selinheimo, Sanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of Psychology and Logopedics
Doctoral Programme in Psychology, Learning and Communication
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021-06-11
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7247-1
http://hdl.handle.net/10138/329960
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Several biological and behavioural risk factors for respiratory health have been established. However, individuals may perceive and interpret somatic symptoms and sensations differently. Psychiatric disorders, psychological dispositions, situational factors and prior experiences can influence the significance that individuals attach to bodily sensations and their regulation. Thus, as subjectively perceived respiratory complaints may not always align with objective clinical measurements, these factors may be linked with worse respiratory outcomes in populations of patients, samples of healthy individuals and moreover with persistent physical symptom (PPS) reports. In some cases, PPS appear despite good care and are associated with environmental factors such as indoor air, regardless of indoor environment quality. PPS challenge the health care system as they do not respond to standard medical treatment and cannot be explained by conventional medical models. This thesis examines the association between psychological dispositional characteristics and subjectively and objectively assessed respiratory outcomes, and the discrepancy between subjective and objective health measures in cross-sectional (Study I) and follow-up designs (Study II) at the population level. The aim was to investigate the effects of these factors on health-related quality of life (HRQoL) among cases with PPS associated with the indoor environment (Study III) and the effectiveness of psychosocial treatment for these complaints (Study IV). This thesis used two complementary datasets. First, we examined how sense of coherence, alexithymia and health anxiety were associated with respiratory health complaints without objectively assessed problems in lung function or incidence of respiratory diseases in a population-based data Health 2000 survey and its 11-year follow-up study Health 2011 (Studies I–II). Health 2000 is a nationally representative survey of over 30-year-old Finnish adults conducted by the Finnish Institute for Health and Welfare. Its data include comprehensive clinical health examinations, interviews covering respiratory symptoms and common psychiatric disorders, and validated questionnaires on psychological dispositions. The data of this study included the participants with complete information on lung function and respiratory symptoms (N=4544). The follow-up analyses in the Health 2011 sample were restricted to participants who were still working aged (<65 years) during the follow-up assessment in 2011 and had been included in the baseline study (N=2310). The second part of the thesis examined a randomized controlled trial (RCT) that compared treatment as usual (TAU) enhanced with cognitive behavioural therapy (CBT) or psychoeducation for non-specific symptoms associated with the indoor environment (Studies III–IV). The RCT included data from the participants recruited from occupational health service units. The inclusion criteria for participants were i) recurrent and persistent multiorgan symptoms and disability that they attributed to workplace indoor air, ii) symptoms not adequately explained by medical or indoor environment exposure-related reasons and iii) onset of symptoms with disability for a maximum of three years before the study. Candidates also had to be occupationally active. After baseline clinical examinations, the participants were randomized into TAU or TAU enhanced with psychoeducation or CBT. The primary outcome was HRQoL, and the secondary outcomes included measures of symptom severity and dispositional factors, which were followed up for 12 months after randomization. The findings of this study show that over a quarter of the Finnish population report respiratory health complaints without objective signs of impaired lung function. Sense of coherence, alexithymia and high illness worry associated significantly with perceived complaints. Individuals reporting respiratory health complaints without any objective signs of respiratory pathology reported 1.25 (95% CI 1.15–1.35, p<0.0001) times more health care visits than those with normal lung function and no respiratory symptoms. The difference between these groups attenuated by almost 43% following adjustment for psychological factors. Further, high illness worry and alexithymic characteristics predicted the incidence of respiratory health complaints and respiratory diseases during the eleven-year follow-up. Individuals with PPS associated with the indoor environment had significantly poorer HRQoL than comparisons derived from the general population or subgroups of those with asthma, anxiety and depressive disorder, or a chronic condition that caused work disability. Of the dispositional factors, high neuroticism showed a significantly negative, and high sense of coherence a significantly positive correlation with good HRQoL. The analyses revealed no robust effect of psychosocial interventions on HRQoL but in some cases, they prevented the deterioration of HRQoL because of PPS associated with the indoor environment. The findings from population-based Studies I and II including both objective and subjective health outcomes agree with previous studies conducted among populations of patients and in selected samples of healthy individuals and suggest that dispositional factors play a prominent part in respiratory outcomes at the population level. Our findings from Study III underline the need for improved treatment among patients with PPS associated with the indoor environment and further, that dispositional factors should be acknowledged in the treatment process. However, the results from Study IV suggest that improving the effectiveness of treatment for these health complaints requires information on the therapeutical change mechanisms related to the condition and a special focus on the acceptance of treatments. It is also important to promote further research of socio-cultural factors to explain the disease initiation and treatment process and to understand the emergence of the health complaints associated with environmental factors.Merkittävä osa väestöstä kokee päivittäin fyysisiä oireita, johon vaikuttavat monet yksilölliset sekä ulkoiset tekijät. Esimerkiksi hengitysterveyteen on havaittu vaikuttavan ympäristö- ja biologisten tekijöiden ohella psyykkiset tekijät: mielialahäiriöt lisäävät riskiä sairastua yleisiin kroonisiin hengityssairauksiin vaikuttaen myös hengitysoireiden voimakkuuden kokemiseen. Onkin havaittu, että psykiatriset sairaudet selittävät hengitysoireiden raportointia yhtä paljon kuin keuhkojen sairaustila. Lisäksi oireiden tunnistamista selvittävissä kokeellisissa tutkimuksissa on havaittu, että koehenkilöiden yksilölliset, käyttäytymisen säätelyyn vaikuttavat psykologiset tekijät selittävät eroja oireiden tunnistamisessa sekä niihin reagoinnissa. Siten sekä psykiatriset sairaudet että pitkäaikaiset psykologiset reagointimallit vaikuttavat hengitysterveyteen. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole väestötason tietoa koettujen oireiden suhteesta objektiivisiin keuhkojen toimintakokeisiin tai siitä, ovatko psykologiset tekijät itsenäisesti yhteydessä muutoksiin hengitysterveydessä. Myös sisäilmastoon liittyvissä pitkäaikaisissa ja hankalissa oireissa on tunnistettavissa objektiivisten hengitysoireiden lisäksi piirteitä, joiden ilmenemiseen edellä kuvatut tekijät voivat vaikuttaa. Näitä oireita voi ilmetä ilman osoitettavissa olevia sisäympäristön rakenteellisia vikoja tai ne voivat ilmetä useissa eri ympäristöissä. Toistaiseksi näille oireille ei ole vakiintuneita hoito- tai kuntoutusmuotoja eivätkä ne reagoi ympäristötekijöiden korjaukseen. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli selvittää väestötasolla, ovatko psykologiset käyttäytymisen säätelyyn vaikuttavat tekijät yhteydessä hengitysoireisiin tai -sairauksiin, jotka eivät ole yhteydessä lääketieteellisiin löydöksiin (Osajulkaisut I-II). Lisäksi tämän väitöskirjan tavoitteena oli selvittää, ovatko nämä tekijät yhteydessä sisäilmaan liittyvään pitkäaikaisesti ja hankalasti oireilevan potilaan elämänlaatuun ja millainen näiden henkilöiden elämänlaatu on verrattuna väestön tai yleisissä kliinisissä sairausryhmissä havaittuun elämänlaatuun. Tutkimme myös, onko terveyskäyttäytymistä tukeva psykososiaalinen hoito vaikuttavaa tavanomaiseen hoitoon nähden elämänlaadun tukemisessa. Väitöskirjatyö koostuu neljästä osatyöstä, jotka pohjautuvat kahteen toisiaan täydentävään tutkimusaineistoon: a) yli 30-vuotiasta suomalaisväestöä edustava Terveys 2000 ja sen vuonna 2011 kerätty seuranta-aineisto (Terveys 2011) sekä b) satunnaistettu, kontrolloitu seurantatutkimus Toiminnalliset oireet ja työkyvyn tuki sisäilmaongelmissa - Toimintamalli työterveyshuoltoon (TOSI-hanke). Terveys 2000-aineistoon perustuvan tutkimuksen kohteena ovat ne keuhkojen kliinisiin toimintakokeeseen osallistuneet henkilöt, joilla ei ole diagnosoituja hengitys- tai muita keuhkojen toimintaan vaikuttavia sairauksia tai vaikeita mielenterveyshäiriöitä (N=4544) sekä heistä edelleen vuonna 2011 työiässä (<65 vuotta) olevien seuranta-aineisto (N=2310). Selitettävinä muuttujina olivat koetut hengitysoireet ja terveyspalveluiden käyttö sekä seurannassa hengitysoireilu, sairastuvuus hengityssairauteen sekä keuhkojen toiminta kliinisesti arvioituna. Selittävinä muuttujina olivat terveyskäyttäytymiseen vaikuttavat psykologiset tekijät: tutkittavien elämänhallinnantunne, aleksityymiset piirteet sekä terveysahdistuneisuus. TOSI-hankkeeseen rekrytoitiin työssä käyviä aikuisia, joilla oli ollut työympäristön sisäilmasto-ongelmiin liittyvien pitkittyneiden hengitys- ja muiden epä-spesifien oireiden takia vaikeuksia selviytyä työssään. Kliinisten alkututkimusten jälkeen heidät (N=52) satunnaistettiin tutkimusryhmiin a) tavanomainen hoito tai tavanomainen hoito tuettuna b) psykoedukaatiolla tai c) 10 kerran kognitiivis-behavioraalisella psykoterapialla. Henkilöiden terveyteen liittyvää elämänlaatua sekä psyykkisen ja fyysisen oireilun muutosta sekä pitkäaikaisia reagointitaipumuksia seurattiin vuoden ajan tutkimuksen alusta. Tulosten mukaan jopa neljännes suomalaisista kokee hengitysoireita, joiden taustalta ei ole osoitettavissa keuhkojen toimintaongelmia tai hengityssairautta. Psykologiset tekijät ennustivat koettuja oireita ja ne olivat yhteydessä terveyspalveluiden kohonneeseen käyttöön henkilöillä, joilla ei ole keuhkojen toimintaongelmia. Tästä lähes 43% selittyi psykologisilla tekijöillä (Osajulkaisu I). Lisäksi tekijät olivat yhteydessä astman sekä COPD:n ilmaantuvuuteen ja hengenahdistukseen 11 vuoden seurannassa (Osajulkaisu II). Satunnaistetun, kontrolloidun tutkimuksen perusteella henkilöt, joiden kokema oireilu sisäilmaan liittyen ei ole yhteydessä tehtyihin kliinisiin löydöksiin, elämänlaatu on merkitsevästi huonompi kuin väestössä keskimäärin sekä verrattuna väestötasolla merkittäviin kliinisiin sairausryhmiin (Osajulkaisu III). Psykososiaalisilla interventioilla ei todettu vaikutusta tutkittavien elämänlaatuun vaikka hoito saattaa ehkäistä tilan vaikeutumista (Osajulkaisu IV). Terveyskäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät vaikuttavat väestötasolla oireista seuraavaan terveydenhuollon sekä inhimilliseen kuormaan. Ne ennustavat sairastumista hengityssairauteen sekä ovat yhteydessä lisääntyneeseen terveyspalveluiden käyttöön samaan aikaan ilmenevistä psykiatrisista sairauksista huolimatta. Terveyskäyttäytymistä säätelevät tekijät ovat myös yhteydessä sisäilmastotekijöistä pitkäaikaisia ja hankalia oireita saavien henkilöiden huonoon elämälaatuun. Lisätutkimusta tarvitaan yksilöllisistä hoitovasteeseen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi tutkimuksessa tulisi huomioida kulttuuriset tekijät, jotka voivat vaikuttaa sisäympäristötekijöihin yhdistyvien oireiden ilmaantuvuuteen, niille annettuihin selitysmalleihin sekä hoitovaihtoehtojen kehittämiseen.
Subject: psykologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
selinheimo_sanna_dissertation_2021.pdf 377.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record