Asianajajan salassapitovelvollisuutta koskevan sääntelyn kehitys ja ulottuvuudet

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Law en
dc.contributor Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten sv
dc.contributor.author Hoppu, Katja
dc.date.issued 2021
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202105192296
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/330081
dc.description.abstract Asianajajan salassapitovelvollisuutta koskevan oikeusdogmaattisen tutkielman tarkoitus on selvittää asianajajan salassapitovelvollisuuden sisältö ja laajuus. Tämän osalta keskiössä on sen selvittäminen, mitkä seikat kuuluvat asianajajan salassapitovelvollisuuden piiriin, eli mikä on asianajajalain mukainen asianajosalaisuus, mihin tahoihin sen suoja ulottuu, ja miten sen kesto määritellään. Suojan piiriä ei tule määrittää suppeasti minkään edellä mainitun seikan osalta. Asianajajan salassapitovelvollisuuden suojan laajuudessa tapahtui merkittävä muutos vuonna 2016, kun oikeudenkäymiskaaren 17 lukua koskeva uudistus tuli voimaan, ja salassapitovelvollisuutta tehostava asianajajan todistamiskielto sai uuden, Suomea koskevien ihmisoikeusvelvoitteiden näkökulmasta aikaisempaa mielekkäämmän laajuuden. Todistamiskieltoa koskevan säännöksen uudistaminen vaikuttaa ratkaisevasti asianajajalain salassapitovelvollisuutta koskevan säännöksen tulkintaan, käytännössä kumoten korkeimman oikeuden 2000-luvun alussa päätöksenteossaan muodostamia tulkintakannanottoja. Oikeustilaa asianajajan salassapitovelvollisuuden ja todistamiskiellon laajuuden suhteen ei kuitenkaan pidetä edelleenkään selkeänä tai ongelmattomana, mikä ilmenee oikeuskirjallisuudessa esitetyistä lukuisista erilaisista tulkintakannanotoista asian tiimoilta. Asianajajan salassapitovelvollisuuden sisällön ja laajuuden osalta keskeistä on myös, mihin seikkoihin se ei ulotu, eli milloin se voidaan murtaa jonkin tärkeämmän intressin vuoksi. Tutkielma erittelee asianajajan salassapitovelvollisuuden murtamistilanteita pääasiassa oikeudenkäymiskaaren ja rikoslain sääntelyn osalta. Lisäksi murtamistilanteiden osalta tutkitaan joitakin ongelmia, joita kohdataan salaisuuden omistajan antaman suostumuksen suhteen, ja laajennetaan analyysia eräisiin laissa sääntelemättömiin tilanteisiin, kuten suostumuksen antamiseen oikeushenkilön lakkaamisen tai omistusrakenteen muuttumisen jälkeen. Muista murtamistilanteena erillisenä tilanteena tutkielmassa käsitellään lyhyesti myös asianajajan salassapitovelvollisuuden murtumista Asianajajaliiton valvontamenettelyssä. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject Asianajajaoikeus
dc.subject asianajajan salassapitovelvollisuus
dc.subject todistamiskielto
dc.title Asianajajan salassapitovelvollisuutta koskevan sääntelyn kehitys ja ulottuvuudet fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202105192296
dc.subject.specialization Prosessi- ja insolvenssioikeus fi
dc.subject.specialization Procedural and Insolvency Law en
dc.subject.specialization Process- och insolvensrätt sv
dc.subject.degreeprogram Oikeustieteen maisterin koulutusohjelma fi
dc.subject.degreeprogram Master's Programme in Law en
dc.subject.degreeprogram Magisterprogrammet i rättsvetenskap sv

Files in this item

Files Size Format View
Hoppu_Katja_maisterintutkielma_2021.pdf 652.7Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record