Pleriksafori kantasolujen mobilisaatiossa autologista siirtoa varten

Abstract

Autologisella kantasolusiirrolla tuetulla intensiivihoidolla on keskeinen rooli etenkin multippelia myeloomaa sekä tietyissä tilanteissa lymfoomaa sairastavien potilaiden hoidossa. Huono tai epäonnistunut kantasolujen mobilisaatio ja keräys on tärkeä autologisen kantasolusiirron saatavuutta rajoittava tekijä. Noin vuosikymmenen ajan käytössä olleella pleriksaforilla voidaan usein auttaa potilaita, joiden kantasolut mobilisoituvat huonosti vaikuttamatta siirronjälkeiseen ennusteeseen. Pleriksaforin käytön on todettu vaikuttavan kerättyjen kantasolusiirteiden solukoostumukseen sekä potilaiden siirronjälkeiseen hematologiseen ja immunologiseen toipumiseen. Näiden löydösten kliininen merkitys vaatii vielä lisäselvityksiä, kuten optimaalisen autologisen kantasolusiirteen koostumuskin. Pleriksaforin optimaalisen ja etenkin kustannustehokkaan käytön kannalta on keskeistä tunnistaa oikeat potilasryhmät esimerkiksi tutkimuksissa varmennetuin algoritmein.