False negatives in screening for chromosomal abnormalities

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202105312361
Title: False negatives in screening for chromosomal abnormalities
Author: Sevón, Emilia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202105312361
http://hdl.handle.net/10138/330425
Thesis level: master's thesis
Degree program: Lääketieteen koulutusohjelma
Degree Programme in Medicine
Utbildningsprogrammet i medicin
Specialisation: Ruotsinkielinen opintolinja
Study orientation in Swedish
Svenskspråkig studieinriktning
Abstract: Kromosomipoikkeavuuksien ensisijainen seulontamenetelmä Suomessa on ns. varhaisraskauden yhdistelmäseulonta. Seulonnan tarkoituksena on löytää ne raskaudet, joissa riski tavallisimpiin kromosomipoikkeavuuksiin, eli 13-, 18- tai 21-trisomiaan on kohonnut. Tavoitteet: Kun henkilö, jolla on seulottu tila, saa negatiivisen tuloksen, kutsutaan sitä vääräksi negatiiviseksi. Tämän tutkimuksen tavoite oli löytää yhteisiä tekijöitä tapauksista, joissa tulos oli väärä negatiivinen, ja verrata niitä vastaaviin tekijöihin tapauksissa, joissa tulos oli oikea positiivinen. Pyrittiin selvittämään, onko tekijöis- sä näiden ryhmien välillä statistisesti merkitseviä eroja. Menetelmät: Tämä on retrospektiivinen asiakirjatutkimus, jossa tutkimusaineiston muodostavat v. 2014-2016 synnytykseen päättyneet raskaudet, joissa vastasyntyneellä on todettu joko 13- 18- tai 21-trisomia. Tässä tutki- muksessa keskityttiin vastasyntyneisiin, joilla todettiin trisomia 21. Riskilukua 1:250 käytettiin raja-arvona trisomia 21:ssä. Tutkimuksen kriteerit täyttivät 14 väärää negatiivista tapausta sekä 119 oikeaa positiivista ta- pausta. Analysoitavat parametrit olivat äidin ikä, raskauden kesto verikokeessa, biokemialliset markkerit PAPP- A (MoM) ja hCG (MoM), raskauden kesto ultraäänessä sekä niskaturvotus. Statistisia menetelmiä käytettiin muuttujien analysointiin. Tulokset: Niskaturvotus selitti logistista regressionanalyysia käyttäen merkittävimmän osan vääristä negatiivi- sista (47,6%). Toiseksi suurin selittävä tekijä oli PAPP-A MoM (15,2%). Äidin ikä selitti 11,9% ja hCG MoM 11,1%. Raskauden kestossa verikokeessa tai ultraäänessä ei ollut ryhmien välillä merkitsevää eroa. Johtopäätökset: Kaikki tutkitut muuttujat raskauden kestoa lukuun ottamatta selittivät statistisesti merkittävän osan vääristä negatiivisista. 14,2% vääriä negatiivisia selittävistä syistä jäivät tuntemattomiksi. Koska niskatur- votus selitti suurimman osan vääristä negatiivisista, on sen oikea-aikaiseen ja laadukkaaseen mittaamiseen pa- nostaminen vastaisuudessa keskeistä.In Finland, the primary screening method for chromosomal abnormalities is the first trimester combined screening. The aim is to find pregnancies with an increased risk for the most common chromosomal abnormalities, trisomies 13, 18 or 21. Objective: When a person with the condition screened for gets a negative result, it’s referred to as a false negative. The objective of this study was to find common characteristics in false negative cases and compare them to those of true positives to see if there’s a significant difference. Methods: This is a retrospective study of pregnancies between 2014 and 2016 that ended in a birth of a neonate with trisomy 13, 18 or 21. In this study we focused on the neonates with trisomy 21. A risk figure of 1:250 was used as the cut-off value for trisomy 21. There were 14 false negative cases and 119 true positive cases that qualified for our study. The parameters analyzed were maternal age, gestational age at blood tests, biochemical markers PAPP-A (MoM) and hCG (MoM), gestational age at ultrasound and nuchal translucency. They were statistically analyzed. Results: By using logistic regression, we found that the most powerful discriminating factor between false negative and true positive cases was nuchal translucency, accounting for 47.6% of false negatives. The second most powerful factor was PAPP-A MoM explaining 15.2%. Maternal age explained 11.9% and hCG MoM 11.1%. Conclusion: All the factors except for gestational age accounted for a statistically significant proportion of false negatives. The most powerful discriminating factor between false negatives and true positives was nuchal translucency. 14.2% of the discrimination remains unknown to us. Since nuchal translucency is the most powerful discriminating factor, it is essential to focus on its correct measurement.
Subject: Trisomy
prenatal screening
false negative
combined screening
Down syndrome


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Sevón_Emilia_tutkielma_2021.pdf 654.4Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record