Kielellisen pienryhmäintervention ja taustatekijöiden vaikutus tyypillisesti kehittyvien monikielisten lasten suomen kielen kehitykseen

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202105312373
Title: Kielellisen pienryhmäintervention ja taustatekijöiden vaikutus tyypillisesti kehittyvien monikielisten lasten suomen kielen kehitykseen
Author: Kriikkula, Alexandra
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202105312373
http://hdl.handle.net/10138/330435
Thesis level: master's thesis
Degree program: Logopedian maisteriohjelma
Master's Programme in Logopedics
Magistgerprogrammet i logopedi
Specialisation: ei opintosuuntaa
no specialization
ingen studieinriktning
Abstract: Tavoitteet. Monikieliset lapset ovat kasvava asiakaskunta suomalaisten puheterapeuttien vastaanotoilla, mutta silti monikielisten lasten tyypillisestä ja poikkeavasta kielellisestä kehityksestä on vielä vähän tutkimusta. Monikielisten lasten kielellisen kehityksen tueksi on kehitetty päiväkodeissa toteutettava PAULA-pienryhmäinterventio. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia, onko kielellisellä pienryhmäinterventiolla vaikutusta monikielisten lasten suomen kielen kehitykseen ja miten taustatekijät kuten suomen kielelle altistuminen vaikuttavat interventio- ja vertailuryhmien kehitykseen. Menetelmät. Aineisto muodostui 60 tyypillisesti kehittyvästä monikielisestä lapsesta, joista 34 oli interventioryhmässä ja 26 vertailuryhmässä. Tutkittavat ovat tutkimuksen alkaessa 4-vuotiaita, ja vuoden aikana toteutettiin 3 mittausta. Suomen kielen kehitystä mitattiin Fonologiatestistä (Kunnari, Savinainen-Makkonen & Saaristo-Helin 2012) lasketuilla sanastopisteillä ja päiväkodin henkilökunnan arvioimana. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 26 -ohjelmalla. Interventio- ja vertailuryhmän välistä eroa tarkasteltiin toistomittausten varianssianalyysin, Friedmanin testin ja Mann–Whitneyn U-testin avulla. Taustatekijöiden vaikutusta sanastopisteisiin mitattiin lineaarisella regressiolla, ja taustatekijöiden vaikutusta päiväkodin arvioon mitattiin Spearmanin korrelaatiokertoimella ja Kruskal-Wallisin testillä. Lisäksi tarkasteltiin sanastopisteiden lähtötasoon vaikuttavia tekijöitä lineaarisella regressiolla. Tulokset ja johtopäätökset. Interventioryhmän sanasto kehittyi enemmän intervention aikana kuin vertailuryhmän, mutta vaikutus ei näkynyt enää seurantamittauksessa. PAULA-pienryhmäinterventio voi tukea monikielisten lasten sanaston kehitystä, mutta lisää tutkimusta tarvitaan tuloksen vahvistamiseksi. Suomenkielisessä päiväkodissa vietetyt kuukaudet vaikuttivat negatiivisesti ja interventioryhmään kuuluminen vaikutti positiivisesti sanastopisteiden muutokseen. Päiväkodissa vietetyt kuukaudet ja suomen kielelle altistuminen olivat positiivisessa yhteydessä sanastopisteiden lähtötasoon. Lapsilla, jotka ovat jo intervention alussa olleet pidempään päiväkodissa ja altistuneet enemmän suomelle, on todennäköisesti laajempi sanasto alkutilanteessa, jolloin sanaston kasvu jää pienemmäksi. Interventiosta hyötyivät eniten vähiten suomelle altistuneet lapset. Päiväkodin arvioinneissa ei ollut merkitsevää eroa ryhmien välillä. Interventioryhmällä suomen kielelle altistuminen vaikutti positiivisesti päiväkodin arvioissa tapahtuvaan muutokseen, vertailuryhmällä mikään taustatekijä ei vaikuttanut pisteisiin merkitsevästi.Aims. There is an increasing number of multilingual children in the workloads of Finnish speech language pathologists. Yet there is little research on the typical and untypical language development of multilingual children. PAULA small group intervention has been developed to support the language development of multilingual children in a daycare setting. The aim of this study is to investigate whether the small group language intervention affects the Finnish language development of multilingual children and how background factors, such as the exposure to the Finnish language, affect the development of the study and control groups. Method. Subjects included 60 typically developing multilingual children, 34 in the study group and 26 in the control group. Subjects were 4 years old at the beginning of the study and the assessment was repeated 3 times within a year. Finnish language was measured with a vocabulary score calculated from Fonologiatesti (Kunnari, Savinainen-Makkonen & Saaristo-Helin 2012) and with a form filled out by the daycare staff. The data was analyzed with IBM SPSS Statistics 26. The difference between the study and control groups was analyzed with repeated measures ANOVA, Friedman test, and Mann–Whitney U test. The effect of background factors on the vocabulary scores was analyzed with linear regression, and the effect of background factors on the assessment by the daycare staff was analyzed with Spearman’s correlation coefficient and Kruskal–Wallis test. In addition, the background factors affecting the vocabulary score at the start of the study were analyzed with linear regression. Results and conclusion. The vocabulary scores of the intervention group improved more during the intervention compared to the control group, but the effect wasn’t observed in the follow-up measurement. PAULA small group intervention can support the lexical development of multilingual children, but more research is needed to confirm the findings. Being in the study group was positively associated with the change in vocabulary scores while the months spent in a Finnish language daycare were negatively associated. The months spent in daycare and the exposure to Finnish were positively associated with the vocabulary score at the beginning of the study. The children who at the beginning of the study had spent longer in daycare and had more exposure to Finnish are likely to have bigger vocabularies at the start and therefore improve less during the intervention. The children who had the least exposure to Finnish improved the most during the intervention. There was no statistically significant difference between the groups in the daycare assessments. In the study group exposure to Finnish was positively associated with the change in the daycare assessments. In the control group, no background factors had a significant connection to the daycare assessments.
Subject: monikielisyys
kielellinen pienryhmäinterventio
taustatekijät


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Kriikkula_Alexandra_tutkielma_2021.pdf 1.014Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record