”Naisten kiroilu kuulostaa vielä pahemmalta kuin miesten” : kieliasenteista kiroilua kohtaan ja niihin vaikuttavista taustamuuttujista

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202105312410
Julkaisun nimi: ”Naisten kiroilu kuulostaa vielä pahemmalta kuin miesten” : kieliasenteista kiroilua kohtaan ja niihin vaikuttavista taustamuuttujista
Tekijä: Harju, Tiuhti
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Arts
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2021
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202105312410
http://hdl.handle.net/10138/330450
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Koulutusohjelma: Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien maisteriohjelma
Master's Programme in Finnish and Finno-Ugrian Languages and Cultures
Magisterprogrammet i finska och finskugriska språk och kulturer
Opintosuunta: Suomen kieli
Finnish Language
Finska språket
Tiivistelmä: Tutkielmassa tarkastellaan sitä, millaisia asenteita ja mielikuvia tutkittavilla herää, kun he kuulevat eri ikäisten ja sukupuolisten ihmisten kiroilua ääninauhoilta. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten kyselyyn vastanneiden oma ikä, sukupuoli ja koulutusaste vaikuttavat heidän asenteisiinsa. Tutkielma edustaa sosiolingvististä kieliasennetutkimusta ja kytkeytyy myös aiempaan kiroilun tutkimukseen. Aineisto on kerätty epäsuorin menetelmin, verbal guise tekniikalla. Aineiston keruuseen kuului kyselylomake, johon pystyi vastaamaan internetissä. Kyselyyn vastanneet kuulivat neljä ääninauhaa, joilla kiroili vanha mies, nuori mies, nuori nainen ja vanha nainen. Vastaajien tehtävänä oli kuvailla ensin omin sanoin kuulemaansa henkilöä ja tämän jälkeen valita semanttisten erojen valinnassa, minkä sanojen he kokivat sopivan kuhunkin henkilöön parhaiten. Tutkielmassa analysoidaan 256:n kyselyyn osallistuneen vastauksia. Analyysissä havaittiin, että keskimäärin negatiivisimmin vastaajat asennoituivat vanhaan naiseen ja positiivisimmin vanhaan mieheen. Yleisesti ottaen naisiin suhtauduttiin negatiivisemmin kuin miehiin kaikissa kohdissa paitsi arvioitaessa ääninauhalla puhuneiden ihmisten viehättävyyttä. Viehättävyyden kohdalla nuorempi ikä näytti korreloivan positiivisemman arvion kanssa. Eroja asenteissa löytyi, kun vertailtiin keskenään eri taustaisten vastaajien vastauksia. Kaikki ryhmät arvioivat ääninauhoilla kiroilevia miehiä positiivisemmin kuin naisia. Miehet kuitenkin asennoituivat naisia negatiivisemmin naiskiroilijoita kohtaan ja varsinkin nuorta naista kohtaan. Nuoret aikuiset suosivat vastauksissaan nuorta miestä, kun taas keski-ikäiset vastaajat suosivat vanhaa miestä. Korkeakoulutetut suhtautuivat semanttisten erojen valinnan kohdissa kaikkiin ääninauhoilla puhuneisiin ihmisiin negatiivisemmin kuin toisen asteen tai peruskoulun käyneet. Yleistysten tekeminen ei aineiston otannan niukkuuden vuoksi ole täysin mahdollista, sillä vastaajissa yliedustettuina olivat naiset, korkeakoulutetut sekä 20–64-vuotiaat. Tulosten voi ajatella olevan suuntaa antavia siitä, miten suomea puhuvat 20–64-vuotiaat naiset ja miehet asennoituvat äänitettyihin epäluonnollisiin kiroilutilanteisiin, joissa kiroilijan oletetaan olevan valkoinen vanhempi nainen tai mies, tai valkoinen nuori nainen tai mies.
Avainsanat: kiroilu
kieliasenne
sosiolingvistiikka
verbal guise test
kiroilututkimus


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Harju_Tiuhti_tutkielma_2021.pdf 1009.KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot