Passionate Mobile Citizens or Precarious Migrant Workers? : Young EU Migrants, Neoliberal Governance and Inequality within the Free Movement Regime

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7323-2
Title: Passionate Mobile Citizens or Precarious Migrant Workers? : Young EU Migrants, Neoliberal Governance and Inequality within the Free Movement Regime
Author: Simola, Anna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Doctoral Programme in Social Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021-06-23
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7323-2
http://hdl.handle.net/10138/330519
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This dissertation is an investigation of young European Union (EU) citizens’ experiences of free mobility in precarious labour conditions. It seeks to understand situations in which young, university-educated Europeans move in search of work opportunities that would allow them to exploit their education, their skills and their passions, but who end up experiencing precarity. The research is located in a context in which young, educated workers across Europe face persistent difficulties in the labour markets and are disproportionately exposed to unemployment and precarious types of work. Meanwhile, various EU Member States have adopted policies that render EU migrants’ access to rights associated with EU citizenship increasingly conditional on their ability to demonstrate employment, self- sufficiency or ‘genuine’ employability. These policies resonate with workfarist welfare policies that stress the responsibility of individuals in managing the social and economic risks they confront in the labour market. However, they are in sharp conflict with the EU’s official discourse and policies, which seek to encourage mobility among young people by depicting it as a means to enhance their ‘employability’, while primarily focusing on unpaid labour options, such as internships and volunteering. The three articles that form the empirical foundation of the dissertation build on data obtained through narrative interviews in 2014-2015. Additionally, one of the articles also draws on a complimentary dataset based on answers to written questions the same participants were asked to respond to in 2018. The study is qualitatively comparative in a multi-contextual setting that includes one country of destination (Belgium) and four countries of origin, in which the institutional and economic conditions vary significantly. The empirical sample consists of 27 university-educated young adults originating from Italy (10), Spain (eight), Finland (seven) and Denmark (two). In order to maximise the study’s capacity to capture the effects of labour market precarity on mobility, the study focuses on the experiences of persons who had moved to Brussels to work but had subsequently experienced unemployment and worked under precarious arrangements. In the study, I adopt a cross-disciplinary approach in order to capture different dimensions of precarity in this specific context. The study combines theoretical insights from the fields of sociology of work, critical migration research, comparative welfare state research and governmentality studies, while also contributing to these fields of research. Whilst the articles draw on different theoretical discussions, they are interconnected, and all address the influence of neoliberal governance on precarity as experienced by young EU migrants. All three articles aim, from their distinct perspectives, to understand: (1) The reasons for which highly educated young EU migrants accept their precarious working and living conditions, and the implications of this acceptance. (2) The role of institutions in conditioning young EU migrants’ autonomy, independence and room for manoeuvre in precarious labour market conditions, and the possible inequalities emerging in this respect. A thorough contextualisation (i.e. a parallel reading of the legal and policy documents and the existing research addressing the legal-institutional environment etc.) formed an integral part of the analysis of the participants’ personal narratives. In Article I, I analyse the interplay of precarious employment, social and legal norms regulating EU citizens’ free movement, and the local bureaucratic implementation of these norms. The results point to a consequential role for administrations in producing precarious citizenship status for EU migrants in precarious work arrangements. Furthermore, in Article II, written jointly with Sirpa Wrede, we show how migration puts young EU citizens under the influence of several welfare models at the same time, making their access to social entitlements contingent not only on the conditionality of welfare and residence rights in their destination country, but also on the policies in their country of origin. Together, Articles I and II demonstrate how institutionally enforced barriers to rights and the uncertainty and temporariness of status often negatively impacted the participants’ room for manoeuvre in the labour market, thus further exposing them to precarious work. Finally, in Article III, I analyse the participants’ migration as an expression of self-developing, self- entrepreneurial subjectivity, showing how this neoliberal mode is encouraged by EU mobility policies. In this context, the article demonstrates that, while young migrants very often perceived their migration as a means to, or even as the prerequisite for, finding work corresponding to their passion, they could be compelled to tolerate highly precarious and even injurious working and living conditions. All in all, the dissertation is an illustration of the ambivalence of autonomy and compulsion in the context of presumably ‘free’ mobility. It shows how the participants’ room for making choices regarding mobility and for acting upon their precarious conditions is bound to hegemonic discourses and policies informed by neoliberalism. The study also identifies institutional drivers of inequality emerging between young EU migrants from different national and social origins, affecting their financial security and access to independence, their exposure to precarity, and their ability to use mobility to pursue their passion. By acknowledging the implications of precarity in this context, the study advances new conceptual tools and approaches for future critical research on EU migration.Tutkimukseni koskee nuorten Euroopan Unionin (EU) kansalaisten kokemuksia vapaasta liikkuvuudesta prekaarin, eli epätyypillisen ja epävarman työn oloissa. Tutkimuksessa pyrin ymmärtämään tilanteita, joissa nuoret yliopistokoulutetut eurooppalaiset muuttavat toiseen EU-maahan tavoitteenaan löytää työtä, joka tarjoaisi heille mahdollisuuden hyödyntää koulutustaan, osaamistaan ja vastaisi heidän ’intohimoaan’, mutta päätyvätkin ehdoiltaan heikkoihin ja epävarmoihin työsuhteisiin. Myös koulutettujen nuorten aikuisten työurien alkutaipaleet ovat usein sirpaleisia ja pitkittyneen epävarmuuden sävyttämiä. Samanaikaisesti sosio-ekonomisesta asemasta on tullut yhä keskeisempi ehto, joka määrittää ’vapaasti’ liikkuvien EU-kansalaisten oikeuksia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana lukuisat EU-maat ovat omaksuneet käytäntöjä, joiden seurauksena kyvystä osoittaa olevansa vakaassa työmarkkina-asemassa, omillaan toimeentuleva tai ’aidosti’ työllistettävissä on tullut keskeinen kriteeri oikeudelle oleskella pidempiaikaisesti toisessa EU-maassa. Esimerkiksi Belgiassa oleskeluoikeus on evätty henkilöiltä, jotka eivät pysty esittämään kriteerit täyttävää työsopimusta, ja tuhannet EU-kansalaiset ovat saaneet 'määräyksen poistua maasta'. Tällaisella politiikalla on yhtymäkohtia EU-maissa viime vuosikymmeninä yleistyneeseen workfare-tyyppiseen hyvinvointipolitiikkaan sikäli, että molemmat korostavat yksilöiden henkilökohtaista vastuuta hallita itse työmarkkinoilla kohtaamiaan sosiaalisia ja taloudellisia riskejä. Vapaata liikkumisoikeutta rajoittamaan pyrkivä politiikka on kuitenkin voimakkaassa ristiriidassa EU:n virallisen liikkuvuuspolitiikan kanssa. Unioni kannustaa nuoria ihmisiä liikkuvuuteen, jonka se esittää keinona parantaa yksilön ’työllistettävyyttä’. Silti EU-ohjelmienkin puitteissa nuorille tarjotut liikkuvuusmahdollisuudet muodostuvat pääosin palkattomista työn muodoista, kuten harjoittelusta ja vapaaehtoistyöstä. Väitöskirjan empiirisen perustan muodostavat kolme artikkelia, jotka pohjaavat vuosina 2014-2015 keräämääni narratiiviseen, eli kerronnalliseen haastatteluaineistoon. Lisäksi yhdessä artikkeleista on hyödynnetty täydentävää aineistoa, joka muodostuu tutkimukseeni osallistuneiden vastauksista heille vuonna 2018 lähettämiini kirjallisiin kysymyksiin. Tutkimus on laadullisesti vertaileva. Monikontekstisen tutkimusasetelman muodostavat yksi vastaanottajamaa (Belgia) sekä neljä lähtömaata, joissa vallitsevat institutionaaliset ja taloudelliset olosuhteet eroavat merkittävästi toisistaan. Empiirinen otos koostuu 27:stä yliopisto-koulutetusta nuoresta aikuisesta, jotka ovat lähtöisin Italiasta (kymmenen), Espanjasta (kahdeksan), Suomesta (seitsemän) ja Tanskasta (kaksi). Tavoitteenani on ollut maksimoida tutkimuksen kyky tavoittaa työmarkkinoilla koetun epävarmuuden seuraukset liikkuvuuskontekstissa. Tästä syystä tutkimus keskittyy sellaisten henkilöiden kokemuksiin, jotka muuttivat Brysseliin työn perässä, mutta sittemmin kohtasivat työttömyyttä ja työskentelivät eri tavoin epävarmoissa ja epätyypillisissä työsuhteissa. Tutkimuksen lähestymistapa on poikkitieteellinen. Se yhdistelee teoreettisia näkökulmia eri tutkimusaloilta, mukaan lukien työn sosiologia, kriittinen maahanmuuttotutkimus, vertaileva hyvinvointivaltiotutkimus sekä hallinnan tutkimus. Samalla se edistää näiden tutkimusalojen keskusteluja. Tutkimuksen empiirisen perustan muodostavat artikkelit pohjaavat eri teoreettisiin keskusteluihin, mutta kytkeytyvät toisiinsa. Kaikki kolme artikkelia pyrkivät ymmärtämään, millaisista syistä korkeakoulutetut nuoret EU-maahanmuuttajat mukautuvat heikkoihin ja epävarmoihin työskentely- ja elinolosuhteisiinsa, ja millaisia seurauksia tällä on heidän työurilleen, elämänkuluilleen ja hyvinvoinnilleen. Artikkelit tarkastelevat myös, kuinka paikallisen, kansallisen ja EU-tason institutionaalisten toimijat säätelevät nuorten EU-maahanmuuttajien autonomiaa, itsenäisyyttä ja liikkumavaraa työmarkkinoilla. Artikkeleista ensimmäisessä analysoin, kuinka EU-kansalaisten vapaata liikkuvuutta koskevan politiikan muutokset Belgiassa ovat vaikuttaneet tutkimukseen osallistuneiden asemaan työmarkkinoilla. Tulokset osoittavat, kuinka erityisesti politiikkaa paikallistasolla toimeenpanevien viranomaisten rooli on merkittävä prosesseissa, joiden seurauksena prekaareissa työsuhteissa työskentelevät EU-kansalaiset jäävät kohdemaassaan vaille lakisääteistä asemaa ja tähän asemaan liittyviä sosiaalisia oikeuksia. Lisäksi toisessa, yhdessä Sirpa Wreden kanssa kirjoittamassamme artikkelissa osoitamme, kuinka liikkuvien EU-kansalaisten sosiaaliturva on riippuvaista, paitsi heidän oikeuksiinsa sovelletusta ehdollisuudesta vastaanottavassa maassa, myös sosiaaliturvaan sovelletusta ehdollisuudesta heidän lähtömaissaan. Yhdessä nämä artikkelit tuovat esiin, kuinka lakisääteisen aseman ja sosiaaliturvan epävarmuus, ehdollisuus ja määräaikaisuus vaikuttivat usein negatiivistesti tutkimukseen osallistujien liikkumavaraan työmarkkinoilla, ja olivat näin omiaan lisäämään heidän alttiuttaan päätyä uusiin prekaareihin työsuhteisiin. Lopulta väitöskirjan kolmannessa artikkelissa lähestyn osallistujien päätöstä muuttaa toiseen EU-maahan itsensä kehittämiseen panostavan yrittäjä-subjektiviteetin ilmauksena. Osoitan, kuinka EU:n liikkuvuuspolitiikka kannustaa tätä uusliberaalin minuuden muotoa. Artikkeli näyttää, kuinka tutkimuksen osallistujat, jotka usein mielsivät maahanmuuton edellytyksenä heidän osaamistaan ja 'intohimoaan' vastaavan työn löytymiselle, olivat valmiita sietämään erittäin heikkoja työskentely- ja elinolosuhteita jopa siinä määrin, että nämä olosuhteet vahingoittivat heidän hyvinvointiaan ja terveyttään. Tutkimukseni osoittaa, kuinka uusliberaalista ajattelusta kumpuavat hegemoniset diskurssit ja politiikkakäytännöt muovaavat ja rajaavat tutkimukseen osallistuneiden nuorten EU-kansalaisten mahdollisuuksia tehdä autonomisesti liikkuvuuttaan koskevia päätöksiä ja vaikuttaa omaan tilanteeseensa työmarkkinoilla. Tutkimus tunnistaa ja nostaa esiin myös institutionaalisia tekijöitä, jotka kasvattavat epätasa-arvoa eri sosiaalisista ja kansallisista taustoista lähtöisin olevien nuorten EU-kansalaisten välillä. Nämä tekijät vaikuttavat heidän taloudelliseen turvaansa, mahdollisuuksiinsa itsenäiseen toimeentuloon ja elämään sekä heidän riskiinsä ajautua prekaariin työhön. Tämä kaikki vaikuttaa myös heidän edellytyksiinsä hyödyntää vapaata liikkuvuutta heidän etsiessään osaamistaan ja toiveitaan vastaavaa työtä. Nostamalla esiin prekaariuden seuraukset tässä kontekstissa tutkimukseni luo uusia käsitteellisiä työkaluja ja lähestymistapoja. Näin se edistää tulevaisuuden kriittistä tutkimusta EU:n sisäisestä maahanmuutosta.
Subject: sosiologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Anna_Simola_dissertation_23062021.pdf 370.4Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record