Climate change and forest management affect forest fire risk in Fennoscandia

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://hdl.handle.net/10138/330898
Julkaisun nimi: Climate change and forest management affect forest fire risk in Fennoscandia
Toimittaja(t): Aalto, Juha; Venäläinen, Ari
Julkaisija: Ilmatieteen laitos - Finnish Meteorological Institute
Päiväys: 2021-06
Kieli: en
Kuuluu julkaisusarjaan: Raportteja - Rapporter - Reports 2021:3
ISBN: 978-952-336-135-5
ISSN: 0782-6079
URI: http://hdl.handle.net/10138/330898
Tiivistelmä: Forest and wildland fires are a natural part of ecosystems worldwide, but large fires in particular can cause societal, economic and ecological disruption. Fires are an important source of greenhouse gases and black carbon that can further amplify and accelerate climate change. In recent years, large forest fires in Sweden demonstrate that the issue should also be considered in other parts of Fennoscandia. This final report of the project “Forest fires in Fennoscandia under changing climate and forest cover (IBA ForestFires)” funded by the Ministry for Foreign Affairs of Finland, synthesises current knowledge of the occurrence, monitoring, modelling and suppression of forest fires in Fennoscandia. The report also focuses on elaborating the role of forest fires as a source of black carbon (BC) emissions over the Arctic and discussing the importance of international collaboration in tackling forest fires. The report explains the factors regulating fire ignition, spread and intensity in Fennoscandian conditions. It highlights that the climate in Fennoscandia is characterised by large inter-annual variability, which is reflected in forest fire risk. Here, the majority of forest fires are caused by human activities such as careless handling of fire and ignitions related to forest harvesting. In addition to weather and climate, fuel characteristics in forests influence fire ignition, intensity and spread. In the report, long-term fire statistics are presented for Finland, Sweden and the Republic of Karelia. The statistics indicate that the amount of annually burnt forest has decreased in Fennoscandia. However, with the exception of recent large fires in Sweden, during the past 25 years the annually burnt area and number of fires have been fairly stable, which is mainly due to effective fire mitigation. Land surface models were used to investigate how climate change and forest management can influence forest fires in the future. The simulations were conducted using different regional climate models and greenhouse gas emission scenarios. Simulations, extending to 2100, indicate that forest fire risk is likely to increase over the coming decades. The report also highlights that globally, forest fires are a significant source of BC in the Arctic, having adverse health effects and further amplifying climate warming. However, simulations made using an atmospheric dispersion model indicate that the impact of forest fires in Fennoscandia on the environment and air quality is relatively minor and highly seasonal. Efficient forest fire mitigation requires the development of forest fire detection tools including satellites and drones, high spatial resolution modelling of fire risk and fire spreading that account for detailed terrain and weather information. Moreover, increasing the general preparedness and operational efficiency of firefighting is highly important. Forest fires are a large challenge requiring multidisciplinary research and close cooperation between the various administrative operators, e.g. rescue services, weather services, forest organisations and forest owners is required at both the national and international level.Metsä- ja maastopalot ovat luonnollinen osa monia ekosysteemejä. Kuitenkin erityisesti suuret palot saattavat aiheuttaa laajaa yhteiskunnallista, taloudellista sekä ekologista tuhoa. Metsäpalot ovat yksi keskeinen kasvihuonekaasujen sekä mustan hiilen lähde, joiden lisääntyvät pitoisuudet ilmakehässä kiihdyttävät ilmastonmuutoksen etenemistä. Ruotsin viimeaikaiset suuret metsäpalot osoittavat, että metsäpaloihin on kiinnitettävä huomiota myös muualla Fennoskandiassa. Tässä hankkeen ”Metsäpalot Fennoskandian alueella ilmaston ja metsien rakenteen muuttuessa” loppuraportissa vedetään yhteen tämänhetkinen tieto metsäpalojen esiintymisestä, havainnoinnista, mallintamisesta sekä hillinnästä Fennoskandiassa. Raportissa käsitellään myös metsäpalojen merkitystä mustan hiilen lähteenä Arktisella alueella, sekä kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä metsäpaloihin liittyvissä asioissa. Raportissa esitellään metsäpalojen syttymiseen, leviämiseen ja voimakkuuteen vaikuttavia tekijöitä erityisesti Fennoskandian olosuhteiden näkökulmasta. Raportti korostaa tämän alueen ilmaston luontaisesti suurta vaihtelua, joka heijastuu edelleen metsäpaloriskiin. Suurin osa metsäpaloista on ihmisten aiheuttamia, johtuen esimerkiksi tulen huolimattomasta käsittelystä sekä metsänhakkuista. Sään ja ilmaston lisäksi myös metsän ominaispiirteet vaikuttavat palojen syttymiseen, voimakkuuteen sekä leviämiseen. Raportissa esitetään ajallisesti kattavat palotilastot Suomen, Ruotsin ja Karjalan tasavallan osalta. Tilastot osoittavat, että viimeisten 150 vuoden aikana vuotuiset paloalat ovat vähentyneet selvästi Fennoskandiassa. Pois lukien Ruotsin suuret metsäpalot 2014 ja 2018, viimeisten 25 vuoden aikana paloalat ovat pysyneet alhaisina tehokkaan palontorjunnan ja metsänhoidon ansiosta. Ilmastonmuutoksen ja metsänhoidon vaikutuksia metsäpaloihin tulevaisuudessa tarkasteltiin maanpintamallien avulla. Simulaatioissa hyödynnettiin useita eri alueellisia ilmastomalleja sekä tulevaisuuden ilmastoskenaarioita. Vuosisadan loppuun asti ulottuvat tarkastelut osoittavat, että metsäpaloriski tulee kasvamaan tulevina vuosikymmeninä. Raportti korostaa myös metsäpalojen merkitystä mustan hiilen päästöille maailmanlaajuisesti, sekä mustan hiilen moninaisia terveys- ja ilmastovaikutuksia. Ilmakehän kulkeutumismallien mukaan Fennoskandian metsäpalojen vaikutukset mustan hiilen päästöjen osalta ovat kuitenkin pieniä ja keskittyvät erityisesti kesäkaudelle. Tehokas metsäpalojen hillintä vaatii uudenlaisten havaintotyökalujen, kuten satelliittien sekä miehittämättömien ilma-alusten hyödyntämistä. Lisäksi uudet paloriski- ja leviämisennusteet yhdistettynä tarkkaan maasto- ja säätietoon tulevat olemaan tärkeitä apuvälineitä metsäpaloihin varautumisessa sekä operatiivista sammutustoimintaa suunniteltaessa. Metsäpalot ovat suuri haaste, joka vaatii sekä monitieteistä tutkimusta että eri sektorien, kuten pelastuslaitosten, sääpalvelun, metsäyhtiöiden ja metsänomistajien välistä läheistä yhteistyötä myös kansainvälisellä tasolla.
Avainsanat: metsäpalot
ilmasto
metsänhoito
ilmastonmuutos
forest fire
climate
forest management
climate change


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä Kuvaus
iba_forest_fire_report.pdf 23.04MB PDF Avaa tiedosto Raportti

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot