“Knowing different languages is an advantage, but I wish the current supremacy of English would falter” : Attitudes Toward Finnish-English Code-Switching

Abstract

Tutkielman tavoitteena on kartoittaa 50-vuotiaiden ja sitä vanhempien suomalaisten asenteita suomi-–englanti koodinvaihtoa eli suomen ja englannin kielten sekoittamista kohtaan. Tarkoituksena on selvittää, ovatko osallistujien asenteet keskimäärin positiivisia, negatiivisia vai neutraaleja, vaikuttaako jokin osallistujien taustatekijöistä heidän asenteisiinsa sekä minkälaisia koodinvaihtoon liittyviä ajatuksia ja uskomuksia he ilmaisevat. Tutkimuksen teoriapohjana toimivat koodinvaihtoa ja asenteita koskevat teoriat sekä aikaisemmat tutkimukset koodinvaihtoon kohdistuvista asenteista ja englannin kielen roolista Suomessa.

Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, eli siinä sovellettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastasi 141 henkilöä. Lomakkeen määrällisessä osiossa osallistujia pyydettiin arvioimaan, missä määrin he ovat samaa mieltä suomi-englanti koodinvaihtoa käsittelevien väittämien kanssa, valitsemalla vaihtoehto viisiportaiselta Likert-asteikolta. Lomakkeen laadullisessa osiossa heidän tuli vastata kuuteen avoimeen kysymykseen aiheesta. Kyselylomakkeen viimeinen osio koski osallistujien taustatietoja.

Aineiston määrällisen analyysin keskeisin tulos on se, että osallistujien asenteet ovat keskimäärin hieman neutraalin puolivälin alapuolella, toisin sanoen hieman lähempänä negatiivista kuin positiivista. Osallistujien joukosta löytyy kuitenkin yksilöitä asennejatkumon molemmista ääripäistä: sekä henkilöitä, jotka suhtautuvat suomi-englanti-koodinvaihtoon todella negatiivisesti, että henkilöitä, jotka suhtautuvat siihen todella positiivisesti. Osallistujilla, jotka kertovat sekoittavansa suomea ja englantia omassa puheessaan, on selkeästi positiivisemmat asenteet kuin niillä, jotka kieltävät sekoittavansa näitä kieliä.

Aineiston laadullisen analyysin myötä selvisi, että osallistujat liittävät koodinvaihtoon monenlaisia merkityksiä, joihin lukeutuvat muun muassa nuoruus, korkeakoulutus, trendikkyys ja rentous. Osallistujien mielestä koodinvaihtoa esiintyy tyypillisesti työympäristössä, epävirallisissa tilanteissa sekä mediaa ja kulttuuria käsittelevissä keskusteluissa. Koodinvaihdon taustalla oleviksi syiksi osallistujat ehdottavat esimerkiksi ilmaisun rikastamista, laiskuutta suomenkielisen vastineen keksimisessä, suomalaisten verrattain hyvää englannin kielen taitoa, englannin kielen globaalia valta-asemaa ja suomen kielen väheksymistä. Lisäksi monet osallistujat pitävät koodinvaihtoa ärsyttävänä, toivovat suomen kielen säilyttävän elinvoimaisuutensa englannin kielen valta asemasta huolimatta ja korostavat sitä, että on tärkeää pyrkiä välttämään suomi-–englanti-koodinvaihtoa, mikäli kaikki keskustelun osapuolet eivät ymmärrä englantia sujuvasti.

Vaikka tutkimukseen vastasi melko suuri määrä ihmisiä, tämä osallistujajoukko oli jokseenkin normaalista poikkeava esimerkiksi koulutustason suhteen: neljällä viidestä oli korkeakoulututkinto. Lisäksi huomattavan suuri osuus osallistujista, kaksi viidestä, oli asunut ulkomailla elämänsä aikana. Näin ollen tuloksista ei voi tehdä kaikkia suomalaisia yli 50-vuotiaita henkilöitä koskevia johtopäätöksiä. Tutkimusta voisi siis kehittää esimerkiksi pyrkimällä tavoittamaan edustavamman otoksen suomalaisista.