EU:n perusoikeuskirjan ja työaikasuojelunormien kehitys työaikakirjanpidon näkökulmasta – analyysi EUT:n oikeuskäytännöstä (C-55/18 CCOO) sekä sitä koskevista tulkinnoista Saksassa ja Suomessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202106162817
Title: EU:n perusoikeuskirjan ja työaikasuojelunormien kehitys työaikakirjanpidon näkökulmasta – analyysi EUT:n oikeuskäytännöstä (C-55/18 CCOO) sekä sitä koskevista tulkinnoista Saksassa ja Suomessa
Author: Leirimaa, Mikko
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202106162817
http://hdl.handle.net/10138/331184
Thesis level: master's thesis
Degree program: Oikeustieteen maisterin koulutusohjelma
Master's Programme in Law
Magisterprogrammet i rättsvetenskap
Specialisation: Työoikeus
Labor Law
Arbetsrätt
Abstract: Tutkielmassa tarkastellaan EU:n perusoikeuskirjan ja työaikasuojelunormien kehitystä seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1) miten määritellään työaikadirektiivin, työturvallisuusdirektiivin ja perusoikeuskirjan mukainen työaikakirjanpito (kappaleet 2 ja 3), 2) mitä tarkoittavat työaikakirjanpidolle asetetut ’konkreettiset yksityiskohdat’ ja ’järjestelmän muoto’ (kappale 4) ja 3) ovatko työaikakirjanpitoa koskeva työaikalain 32 § ja työn kuormittavuutta koskevat työturvallisuuslain 10 § ja 25 § EUT:n viimeisimmän oikeuskäytännön mukaisia (kappale 5)? Tutkielmassa todetaan, että Suomessa on käyty suhteellisen vähän keskustelua tästä aiheesta, vaikka esimerkiksi Saksassa sitä on käyty aktiivisesti. Tutkielmalla pyritäänkin kokoamaan Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) ratkaisun C-55/18 jälkeen käytyä eurooppalaista keskustelua työaikadirektiivin mukaisesta työaikakirjanpidosta. Tutkielmassa huomataan, että työaikakirjanpito ei ole yksinkertainen ja tekninen asia, kun sitä tarkastellaan EU-oikeudelliselta näkökulmalta. Tarkastelun lopputulemana on, että EUT:n viimeisimmän oikeuskäytännön myötä Suomessakin voi olla tarvetta työaikalainsäädännön päivittämiselle. Tutkielmassa nostetaan esille oikeuskirjallisuudessa jo tunnettuja ongelmia (kuten työaikakirjanpidon toteuttaminen joustotyössä viikoittaisella seurannalla sekä lisä-, yli- ja sunnuntaityön kuukausikorvauksia koskeva työajan seuraaminen), mutta myös uusia tai aiemmin verrattain vähän palstatilaa saaneita aiheita (kuten työaikakirjanpitoon pääsy ja sen tarkempi muoto). Tutkielmassa pyritään löytämään yhteiseurooppalaista sääntelypohjaa, jolla voitaisiin muodostaa sisältö EU-oikeuden mukaiselle ’työnantajan velvollisuudelle kirjata ylös työntekijänsä tekemät työtunnit’. Tämä näkökulma tuo myös lisäarvoa muuhun eurooppalaiseen oikeuskirjallisuuteen verrattuna, vaikka tältä osin tunnistetaan myös lisätutkimuksen tarve.
Subject: EU:n perusoikeuskirja
perusoikeudet
Euroopan unioni
työaikakirjanpitovelvollisuus
työaika
työsuojelu
C-55/18 CCOO
työaikalaki
työturvallisuuslaki
työaikadirektiivi
työturvallisuusdirektiivi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Leirimaa_Mikko_OTM-tutkielma_2021.pdf 816.4Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record