Suhteellisen iän ilmiön yhteys koululiikunta-arvosanoihin ja liikuntaa opettavien opettajien käsitykset koululiikunta-arvioinnista

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202107013374
Title: Suhteellisen iän ilmiön yhteys koululiikunta-arvosanoihin ja liikuntaa opettavien opettajien käsitykset koululiikunta-arvioinnista
Author: Hänninen, Matias
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202107013374
http://hdl.handle.net/10138/332158
Thesis level: master's thesis
Degree program: Kasvatustieteiden maisteriohjelma
Master's Programme in Education
Magisterprogrammet i pedagogik
Specialisation: Luokanopettaja (kasvatustiede)
Class Teacher (education)
Klasslärare (pedagogik)
Abstract: Lapset jaetaan erilaisiin ryhmiin tyypillisesti iän perusteella. Samassa koululuokassa lapset ovat syntyneet yleensä kahdentoista kuukauden sisällä toisistaan. Ikäluokkansa vanhimmilla on syntymäkuukautensa ansiosta kehityksellinen etulyöntiasema verrattuna nuorempiin. Tutkimuskirjallisuudessa ilmiö on määritelty suhteellisen iän ilmiöksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, esiintyykö suhteellisen iän ilmiö kuudennen luokan liikunta-arvosanoissa. Tutkimuksen toisena intressinä on saada tietoa liikuntaa opettavien opettajien käsityksistä liikunta-arvosanaan vaikuttavista tekijöistä sekä arviointikriteereistä, ja pohtia, löytyykö opettajien käsitysten kautta selittäviä tekijöitä suhteellisen iän ilmiön esiintymiselle kuudennen luokan liikunta-arvosanoissa. Aikaisempien kansainvälisten tutkimusten perusteella ikäluokkansa vanhimmat saavat koululiikunnasta parempia arvosanoja kuin ikäluokkansa nuorimmat. Tässä tutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Kvantitatiivisessa osuudessa kerättiin kuudennen luokan liikunta-arvosanat kolmesta helsinkiläisestä koulusta. Harkinnanvarainen näyte koostui 249 oppilaasta, joista 127 oli tyttöjä ja 122 poikia. Tutkimukseen osallistuneiden oppilaiden kuudennen luokan liikunta-arvosanojen keskiarvot ja -hajonnat laskettiin käyttämällä SPSS-tilasto-ohjelmaa. Tämän lisäksi syntymäneljännes- ja sukupuoliryhmien liikunta-arvosanojen keskiarvojen tilastollista merkitsevyyttä tutkittiin varianssianalyysin (Anova) avulla. Kvalitatiivisessa osuudessa otettiin selvää viiden liikuntaa opettavan opettajan käsityksistä liikunnan arvioinnista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin fenomenografista lähestymistapaa ja aineisto hankittiin avoimen teemahaastattelun avulla. Tutkimuksesta selvisi, että suhteellisen iän ilmiö näkyy kuudennen luokan liikunta-arvosanoissa. Loka-joulukuussa syntyneiden liikunta-arvosanojen keskiarvot olivat alhaisempia tyttöjen, poikien ja sekaryhmissä. Loka-joulukuussa syntyneiden keskiarvot erosivat myös tilastollisesti erittäin merkitsevästi tai merkitsevästi tammi-maaliskuussa ja huhti-kesäkuussa syntyneisiin verrattuna. Liikuntaa opettavien opettajien haastatteluista voitiin tehdä sellaisia johtopäätöksiä, että arviointimenetelmät ja -kriteerit suosivat fyysisesti kehittyneempiä ja parempien liikuntataitojen omaavia oppilaita. Suhteellisen iän ilmiötä tulee tutkia nykyistä monipuolisemmin, jotta ilmiöön liittyviä vaikutuksia voitaisiin vähentää tulevaisuudessaChildren are typically divided into different groups based on their age. At school children in the same class are mostly born within twelve months of each other. Based on their date of birth older children have a developmental advantage on younger children. In previous studies this has been named as the relative age effect. The purpose of this study is to discover whether the relative age effect is seen in the physical education grades of sixth grade students. The second interest of the study is to gather information from physical education teachers regarding grading criteria, and to debate whether the teachers beliefs about assessment account for the appearance of the relative age effect. Earlier studies indicate that older students of a class get better physical education grades than younger students This study used quantitative and qualitative research methods. Using quantitative methods the physical education grades of students from three schools in Helsinki were gathered. A discretionary sample was made up of 249 students, of which 127 were females and 122 males. The participating students had their average physical education grades and deviation calculated using the SPSS-statistics program. In addition the statistical probability of birth quarter and gender group was calculated using average physical education grades. An analysis of variance (Anova) was used here. In the qualitative portion five physical education teachers gave an insight into grading physical education. The methods used here were a phenomenographic approach and the material was gathered using an open thematic interview. The results of the study show that the relative age effect can be observed in the physical education grades of the sample group. Children born between October and December had lower grades in both gender and statistically their averages deviated significantly or very significantly compared to older children. From interviews conducted with physical education teachers some conclusions can be made that grading methods and criteria favour physically more developed students and those with better exercise skills. The results of the study show that the relative age effect needs wider studying so that the effects can be mitigated in the future.
Subject: suhteellisen iän ilmiö
liikunta-arvosanat
koululiikunta


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Matias_Hanninen_tutkielma_2021.pdf 442.9Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record