Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Käsitehistoriallinen tarkastelu 'systeemin' luonnontieteellisistä metaforista ja niiden estetisoidusta muodosta 1900-luvun alun systemaattisessa liikkeenjohdossa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Yleinen valtio-oppi: hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja fi
dc.contributor.author Heinonen, Eeva fi
dc.date.accessioned 2012-05-11T12:00:21Z
dc.date.available 2012-05-11T12:00:21Z
dc.date.issued 2012-05-11
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/33233
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä. fi
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. en
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. sv
dc.description.abstract Tutkielman yleisenä tarkoituksena on analysoida systeemi-käsitteen merkitystä organisaatiotutkimuksessa pohtimalla, mihin ajatus systeemistä pohjautuu, mistä systeemi koostuu, sekä millaisia estetisoituja piirteitä systeemiin heuristisena mallina liittyy. Tutkimus on ensisijaisilta lähtökohdiltaan teoreettinen ja käsitehistoriallinen. Empiirisemmältä osuudeltaan tarkastelu kohdistuu Amerikassa 1900-luvun alussa vaikuttaneeseen tieteelliseen liikkeenjohtoon, jota tässä tutkielmassa kutsutaan termillä 'systemaattinen liikkeenjohto'. Yksittäisten henkilöiden sijasta huomio suunnataan aikakauden tietämisen ja käsitteellistämisen kontekstiin, jonka tulkitaan jäsentävän ajattelua ja kielen käyttöä. Viitekehyksenä hyödynnetään käsitehistoriallista lähestymistapaa, Michel Foucault'n näkemystä tietämisen arkeologisista syvärakenteista, metaforiin kohdistuvaa organisaatiotutkimusta sekä organisaatioestetiikan teoriaperinnettä. Tutkimuskirjallisuuden keskeisimpiä teoreetikkoja ovat amerikkalaisen liikkeenjohdon systeemidiskurssia tarkastellut Yehouda Shenhav, amerikkalaiseen 1800-1900 —lukujen aatehistoriaan perehtynyt Mark Seltzer sekä organisaatioestetiikkaa tutkineet Mauro F. Guilkn, Rafael Ramirez ja David A. White. Tutkimusaineisto muodostuu liikkeenjohdon edustajien kirjoittamista teoksista, jotka suunnattiin teollisuussektorin yritysjohdon tarpeisiin. Tutkielmassa systeemin merkityssisällön katsotaan yleisellä tasolla pohjautuvan klassiseen kysymykseen siitä, onko ympäristöä mandollista hallita rationaalisen tieteen avulla. Systeemin nykyisiä merkityksiä erittelemällä käsitteen esitetään koostuvan 'koneen', 'organismin' ja 'organisaation' kompleksisista metaforista, jotka sekoittuivat yhteen liikkeenjohdon edustajien kirjoituksissa. Metaforien muodostamaa synteesiä nimitetään Mark Seltzeriä seuraten 'elävän koneen kompleksiksi', jonka katsotaan peruStuvan aikakauden biologisoituneen luonnontieteen diskurssiin. Kielellisenä hallintastrategiana elävä kone tarkoitti organisaatiota, johon assosioitiin mekaanisen koneen ja elollisen organismin piirteitä toiminnan kontrolloitavuuden varmistamiseksi. Muodoltaan elävää konetta voi lähestyä systeemisenä, osista koostuvana ja tiettyyn päämäärään pyrkivänä kokonaisuutena. Tutkielmassa esitetään, että tätä kokonaisuutta olisi mandollista ymmärtää symmetrisen estetiikan näkökulmasta, eli harmonian, tasapainon, keskittyneisyyden ja kehityksen periaatteiden kautta. Organisaatioestetiikan viitekehyksen kannalta organisaatio toimii siten kognitiivisuuteen ja hahmottamiseen perustuvalla tavalla kauniisti silloin, kun osien ja kokonaisuuden suhde on ymmärrettävissä symmetrisesti, ja tietyn muodon ottanut kokonaisuus seuraa toiminnalle asetettua päämäärää. Tutkielmassa liikkeenjohdon edustajien on tulkittu pitäneen sulavasti ja tehokkaasti toimivaa organisaatiota kauniina. Systeemin sisältämien metaforien ja niiden estetisoidun muodon ajatellaan pohjautuvan aikakauden luonnontieteen diskurssiin, joka heijastui biologian lisäksi myös esimerkiksi arkkitehtuuriin ja liikkeenjohtoon. jolloin useilla tahoilla pyrittiin tutkimaan ja mallintamaan luonnon tuottamia systeemejä fi
dc.language.iso fi fi
dc.title Käsitehistoriallinen tarkastelu 'systeemin' luonnontieteellisistä metaforista ja niiden estetisoidusta muodosta 1900-luvun alun systemaattisessa liikkeenjohdossa fi
dc.type Thesis fi
dc.subject.ysa käsitehistoria
dc.subject.ysa käsiteanalyysi
dc.subject.ysa liikkeenjohto -- historia
dc.subject.ysa organisaatioteoriat
dc.subject.ysa metafora
dc.subject.ysa estetiikka
dc.subject.ysa organisaatiot
dc.type.ontasot Pro gradu -työ fi
dc.type.dcmitype text fi
dc.subject.discipline Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus fi

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account