Uuden sukupolven yhteisöt. Evankelis-luterilaisen jumalanpalvelusyhteisöliikkeen osallistujien yhteisöllisyys, arvot ja hengellisyys

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7275-4
Title: Uuden sukupolven yhteisöt. Evankelis-luterilaisen jumalanpalvelusyhteisöliikkeen osallistujien yhteisöllisyys, arvot ja hengellisyys
Author: Hannikainen, Pietari
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Theology
Doctoral Programme in Theology and Religous Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021-08-20
Language: fi
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7275-4
http://hdl.handle.net/10138/332620
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This study examines the worship community movement in the Evangelical Lutheran Church of Finland, by using the methods of quantitative participant research. The movement consists of about 40 worship communities that build alternative, communal congregational life and worship in and around local parishes. It connects to a broader paradigm shift in Protestant churches that have faced the challenges of pluralistic and secularized societies. As the movement is growing and attracts participants of all ages, the research focused on determining what factors of the movement explain its expansion at a time when the cultural position of the Evangelical Lutheran Church in Finland is breaking down and its membership is sharply declining. This question was addressed, first, by determining what the religiosity of the worship community participants is like. In addition, efforts were made to find out how the cultural changes associated with modernization are reflected in the values, communality and religiosity of community participants. The data was collected by two-level cluster sampling from ten communities representing the community movement. The result was 529 acceptably completed forms. The results of the data analysis were published in three scientific articles that make up the material of the summary article of this dissertation. Three types of participants were discovered with regard to patterns of participation, which were termed as traditional, community-oriented, and experiential. The traditional type represented culturally declining models of collective cultural forms, while other types appeared more culturally modern. The values and participation of the community-oriented type were characterized by openness to change, a desire to learn new things and a commitment to the opportunities of active participation offered by the communities. Consequently, they experienced the strongest sense of belonging to the community. The experiential type of participation was the least committed and appeared to be the most self-centered in terms of values. These traits were explained in some measure by difficulties in their personal and social lives. According to the study, the new communities of worship have emerged as a culturally innovative movement whose religiosity emphasizes the transcendent core of Christianity. Also the study indicates that they are theologically inclusive and do not place particular emphasis on the doctrinal and normative aspects of Christianity. Thus, they can be seen to represent a broader shift in religiosity that reflects a response to the broad “subjective turn” in values that is taking place in the postindustrial West. On the other hand, the movement can also be seen as a reaction to the secularization of the church and of society as well as to individualism, which tends to exclude individuals from social safety nets. Communities for the New Generation provides comparable and generalizable empirical information on a little-studied, emerging phenomenon that reflects wider developments within protestant churches as well as people’s changing expectations of parish-life, church, and spiritual life in our time.Tämä tutkimus tarkastelee Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vuosituhannen vaihteesta lähtien virinnyttä uuden tyyppisten jumalanpalvelusyhteisöjen liikehdintää kvantitatiivisen osallistujatutkimuksen menetelmin. Uudet jumalanpalvelusyhteisöt rakentavat paikallisseurakunnan perinteiselle jumalanpalveluselämälle vaihtoehtoista, yhteisöllistä seurakunta- ja jumalanpalveluselämää. Liikehdintä linkittyy laajempaan paradigmanmuutokseen protestanttisissa kirkoissa, jotka ovat kohdanneet moniarvoistuvien ja sekularisoituvien yhteiskuntien haasteet. Koska liike on kasvava ja kokoaa eri-ikäisiä osallistujia, tutkimuksen kiinnostus kohdistui siihen, mitkä tekijät liikehdinnässä tekevät siitä kiinnostavan ajassa, jossa kirkon kulttuurinen asema Suomessa on murroksessa ja jäsenmäärä vähenee voimakkaasti. Tämän selvittämiseksi pyrittiin selvittämään, millaista jumalanpalvelusyhteisön osallistujien uskonnollisuus on. Ja miten modernisoitumiseen liittyvät kulttuuriset muutokset heijastuvat yhteisöjen osallistujien arvoissa, yhteisöllisyydessä ja uskonnollisuudessa. Aineisto kerättiin kaksitasoisella ryväsotannalla kymmenestä yhteisöliikettä edustavasta yhteisöstä. Tuloksena saatiin 529 hyväksyttävästi täytettyä lomaketta. Aineiston analyysin tulokset julkaistiin kolmessa tieteellisessä artikkelissa. Artikkelien tulosten erittelyn ja analyysin tuloksena yhteenvetoartikkelissa vastattiin tutkimuskysymyksiin ja esitettiin johtopäätöksiä. Osallistujat jakautuivat osallistumistyyleiltään, arvoiltaan ja uskonnollisuudeltaan kolmeen eri tyyppiin, jotka nimettiin termeillä perinteinen, yhteisöorientoitunut ja kokemuksellinen. Perinteiset edustivat kulttuurisesti väistyviä yhtenäiskulttuurin malleja, kun taas muut tyypit näyttäytyivät kulttuurisesti modernimpina. Yhteisöorientoituneiden arvoja ja osallistumista leimasivat uudistusmielisyys, halu oppia uutta sekä tarttuminen yhteisöjen tarjoamiin toimijuuden mahdollisuuksiin. Kokemuksellinen osallistujatyyppi oli puolestaan heikoimmin sitoutunut ja näyttäytyi arvoiltaan itsekeskeisimpänä, mitä selittivät jossain määrin ongelmat heidän henkilökohtaisessa ja sosiaalisessa elämässään. Tutkimuksessa uudet jumalanpalvelusyhteisöt näyttäytyivät kulttuurisesti innovatiivisena liikehdintänä, jonka uskonnollisuudessa korostuu kristinuskon transsendenttinen ydin. Lisäksi ne näyttäytyivät teologisesti inklusiivisina, ilman voimakasta opillisten tai normatiivisten aspektien korostusta. Niinpä niiden voidaan nähdä edustavan laajempaa uskonnollisuuden muutosta, vastauksena länsimaissa tapahtuneeseen laajaan arvojen subjektiivisen käänteeseen. Toisaalta liike voidaan nähdä myös vastareaktiona kirkon ja yhteiskunnan sekularisoitumiselle sekä yksilökeskeisyydelle, joka jättää yksilöt helpommin sosiaalisten turvaverkkojen ulkopuolelle. Tutkimus tarjoaa vertailukelpoista ja yleistettävissä olevaa tutkimustietoa uudehkosta kirkollisen kentän ilmiöstä, joka heijastelee protestanttisen kristinuskon piirissä meneillään olevia muutoksia, jolla ne pyrkivät vastaamaan ihmisten muuttuneisiin odotuksiin seurakuntaa, kirkkoa ja hengellistä elämää kohtaan.
Subject: teologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
hannikainen_pietari_väitöskirja_2021.pdf 1.188Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record