Punctuated Lives : Student-Migrant-Workers' Encounters with the Temporal Border Regime

Abstract

The doctoral thesis examines the contradictory images and realities of non-EU/EEA migrants holding a student residence permit in Finland while working alongside their studies. Drawing on in-depth interviews (N=41+12) with non-EU/EEA student-migrants, the thesis examines the multiple effects of the one-year permit in student-migrants’ everyday lives. A key aspect of these experiences is the insecure and precarious work they undertake in order to obtain income and successfully renew the one-year permit, which requires a secure means of support (interpreted as 6720 €/year) and private health insurance in addition to them advancing in their studies. The thesis fills a gap in research by moving beyond conventional approaches to student migration limited to an assessment of highly skilled migration and instead focuses on the implications of borders and residence permit bureaucracy for student-migrants’ everyday lives and labour.

The theoretical framework is rooted in a research discussion on the constitutive role of borders in contemporary capitalism advanced by critical migration researchers. Borders affect the political and juridical structure of labour markets, and consequently, the experiences of working migrant populations. The analysis developed in the five publications included in the thesis is structured around three core themes.

Precarisation is examined from the point of view of working student-migrants in a variety of contractual employment settings and work sectors. Unpaid work occurs across these work arrangements and creates a pool of flexible labour. At the same time, this process is sustained by the student-migrant-workers’ insecure temporary migration status in the country, together with social differentiation based primarily on race, gender and age.

Temporal borders offers an analytical angle for examining the impact of the temporary one-year student permit on the quotidian lives of student-migrant-workers. The thesis demonstrates that student-migrant-workers have experiences of a punctuated lived time because of the temporary nature of their permit, which creates a fruitful ground for the differentiation of labour and, consequently, the production of a low-paid labour force in Finland.

Finally, the student-migrants’ pragmatic, yet ambivalent, strategies for confronting and challenging the forms of administrative bordering that they face when trying to extend their permit are examined. The thesis demonstrates that student-migrant-workers creatively find ways to challenge the borders by adjusting their work contract or by switching their migration status. Thus, student-migrants appear as active subjects embodying a drive to make a better life for themselves in Finland.

The thesis contributes to a sociological analysis of increasingly fragmented labouring figures in the context of contemporary capitalism. Theoretically, it participates in the research discussion on borders and the production of flexible labour, not solely from a spatial perspective but also from a temporal one. In conclusion, the thesis highlights mechanisms for hierarchising the labour force and demonstrates how differential inclusion is continuously reproduced.

Väitöskirja käsittelee työtä tekeviä, EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevia opiskelijasiirtolaisia Suomessa. Opiskelijasiirtolaisten kvalitatiivisten haastattelujen (N=41+12) pohjalta väitöskirja tutkii, kuinka vuodeksi myönnetty tilapäinen oleskelulupa vaikuttaa opiskelijasiirtolaisten jokapäiväiseen elämään ja heidän opiskelunsa ohella tekemään työhön. Väitöskirja osoittaa, että moni EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleva opiskelija tekee työtä opiskelujensa ohessa varmistaakseen riittävät tulot ja mahdollisuuden hakea oleskeluluvan jatkamista, mihin opiskelujen etenemisen lisäksi vaaditaan ”turvattu toimeentulo” (6720 €/vuosi) ja yksityinen sairausvakuutus. Aiemmin opiskelijasiirtolaisia koskevassa tutkimuksessa käytetyn korkeakoulutettujen siirtolaisuuteen keskittyvän lähestymistavan sijaan väitöskirja keskittyy rajajärjestelmän ja oleskelulupabyrokratian merkitykseen opiskelijasiirtolaisten arkipäivässä. Siten väitöskirja tarjoaa uuden näkökulman opiskelijasiirtolaisuutta koskevaan tutkimukseen.

Teoreettisesti väitöskirja kytkeytyy kriittiseen siirtolaisuustutkimukseen, jonka keskiössä on ymmärrys siitä, että rajat ovat perustavanlaatuinen osa nykykapitalismia. Rajat eivät ole ainoastaan väline, jonka avulla kontrolloida liikkumista, vaan niillä on merkittävä rooli siinä, kuinka aika ja tila jäsentyvät nykykapitalismissa. Tämän seurauksena rajajärjestelmä vaikuttaa työmarkkinoiden poliittiseen ja oikeudelliseen rakenteeseen ja siten myös työtä tekevien siirtolaisten kokemuksiin. Väitöskirjan viidessä tutkimusartikkelissa kehitetään analyysia, joka jäsentyy seuraavien kolmen pääteeman kautta.

Prekarisaatiota tutkitaan eri sektoreilla työskentelevien ja monenlaisten sopimuksellisten järjestelyjen kautta työskentelevien opiskelijasiirtolaisten näkökulmasta. Väitöskirjassa osoitetaan, että palkatonta työtä esiintyy monilla eri aloilla, mikä edesauttaa joustavan työvoimareservin tuottamista. Lisäksi tilapäinen oleskelustatus sekä muun muassa rotuun, sukupuoleen ja ikään pohjautuvat sosiaalisesti tuotetut erot vaikuttavat prekaarin työvoiman tuottamiseen.

Ajalliset rajat toimivat analyyttisena näkökulmana vuoden pituisen oleskeluluvan jokapäiväisten vaikutusten tutkimiselle. Väitöskirjassa osoitetaan, että opiskelijasiirtolaiset kokevat eletyn ajan tulevan toistuvasti katkaistuksi oleskeluluvan tilapäisyyden vuoksi. Tämä luo hedelmälliset olosuhteet työvoiman eriyttämiselle, ja näin ollen, matalapalkkaisen työvoiman tuottamiselle Suomessa.

Väitöskirja käsittelee myös opiskelijasiirtolaisten pragmaattisia, joskin ristiriitaisia, strategioita kohdatessaan hallinnollisia rajakäytäntöjä ja pyrkiessään haastamaan niitä. Väitöskirjassa osoitetaan, että työtä tekevät opiskelijasiirtolaiset löytävät luovia tapoja rajojen haastamiseen sopeuttamalla työsopimuksiaan tai vaihtamalla maahanmuuttostatustaan. Opiskelijasiirtolaiset näyttäytyvät siten aktiivisina subjekteina, jotka pyrkivät luomaan itselleen paremman elämän Suomessa.

Väitöskirja sijoittuu sosiologiseen keskusteluun työtä tekevien subjektien eriytymisestä nykykapitalismissa. Teoreettisesti tutkimus osallistuu keskusteluun rajojen merkityksestä joustavan työvoiman tuottamisessa esittelemällä niin tilallisia kuin ajallisia näkökulmia ilmiöön. Lopuksi väitöskirja korostaa työvoiman hierarkisoitumisen mekanismeja ja kuinka erottelevaa sisällyttämistä jatkuvasti uusinnetaan.