Radiation-associated angiosarcoma after breast cancer in Finland : Incidence, diagnosis, treatment, and prognosis

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7399-7
Title: Radiation-associated angiosarcoma after breast cancer in Finland : Incidence, diagnosis, treatment, and prognosis
Author: Salminen, Samuli
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Doctoral Program in Clinical Research
Department of Oncology, Helsinki University Hospital Comprehensive Cancer Center
Faculty of Medicine, Doctoral Programme in Clinical Research, University of Helsinki
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021-09-10
Language: en
Belongs to series: Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandum Universitatis Helsinkiensis - URN:ISSN:ISSN 2342-317X
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7399-7
http://hdl.handle.net/10138/332947
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Breast cancer (BC) is the most frequently diagnosed cancer and the leading cause of cancer death in women worldwide. The modern local treatment of early-stage BC is based on breast-conserving surgery and adjuvant radiotherapy (RT) combined with adjuvant medical treatments. RT increases the risk of radiation-associated sarcoma (RAS), which is a cancer of mesenchymal origin arising in the RT field after a varying latency. Particularly in BC patients, an increased risk of radiation-associated angiosarcoma of the breast (RAASB), a subtype of sarcoma emanating from the endothelial cells, has been observed. This study explored RAS and RAASB occurring in Finnish BC patients between 1953 and 2014. A search of the Finnish Cancer Registry yielded a total of 132,512 patients with an invasive BC, of whom 355 were diagnosed with a secondary sarcoma from 1953 to 2014. After a central expert histopathological review and medical record analysis, 96 patients were confirmed to have an RAS, of whom 50 patients (52%) were diagnosed with an RAASB. An increase in the incidence of RAASB was observed over the study interval. Eighty-two of 96 RAS patients (85%) had curative surgery; the five-year sarcoma-specific survival rate was 75%. The diagnostic aspects of RAASB were evaluated in a cohort of 58 patients; 50 were from the cancer registry search and eight patients were diagnosed at Helsinki University Hospital between 2015 and 2017. The sensitivity of mammogram and ultrasound in RAASB detection was low, while the performance of magnetic resonance imaging and computed tomography was comparatively high, although both modalities also produced several false negative results. Fine-needle aspirate cytology and core needle biopsy yielded consistently inaccurate results compared to punch biopsy, incisional/excisional biopsy, and surgical removal, all of which provided high sensitivity for RAASB detection. The treatment and prognosis of RAASB were investigated in a registry-based cohort of fifty RAASB patients. Forty-seven patients (94%) had curative surgery for RAASB, with a five-year overall survival of 74%. A greater planned lateral surgical margin of RAASB was associated with significantly better overall survival. The incidence of BC is expected to increase in the future, with a concomitant improvement in the overall prognosis. This emphasizes the importance of studying the severe adverse effects of BC therapy. The current study provides a unique perspective on RAS and RAASB after BC in Finland.Naisilla rintasyöpä on maailmanlaajuisesti eniten diagnosoitu syöpä ja johtava syöpäkuoleman aiheuttaja. Nykyaikaiset varhaisvaiheen rintasyövän paikallishoidot perustuvat rinnan säästävään kirurgiaan ja liitännäissädehoitoon, usein liitännäislääkehoitoihin yhdistettynä. Sädehoitoon liittyvät sarkoomat ovat tukikudossyöpiä, jotka ilmenevät sädehoitoalueella vaihtelevan viiveajan jälkeen. Riski sairastua tällaiseen sarkoomaan on suurentunut sädehoitoa saavilla rintasyöpäpotilailla. Varsinkin sädehoitoon liittyvän, endoteelisoluista lähtöisin olevan angiosarkooman riski on kasvanut rintasyöpäpotilailla. Tämä väitöskirja käsittelee rintasyövän sädehoitoon liittyviä sarkoomia, erityisesti angiosarkoomia, Suomessa vuosina 1953–2014. Suomen Syöpärekisterin tietokantahaussa tunnistettiin yhteensä 132 512 rintasyöpäpotilasta, joista 355 potilaalla todettiin myöhempi sarkooma. Keskitetyn sarkoomadiagnoosin varmistamisen ja potilasasiakirjojen arvioinnin myötä 96 potilaalla vahvistettiin olevan sädehoitoon liittyvä sarkooma, ja näistä potilaista yhteensä viidelläkymmenellä (52 %) todettiin angiosarkooma. Tutkimusajanjaksolla havaittiin sädehoitoon liittyvän angiosarkooman ilmaantumisen kasvu. Yhteensä 82 sädehoitoon liittyvää sarkoomaa sairastavaa potilasta (85 %) hoidettiin parantavalla tavoitteella leikkauksella, ja tässä potilasjoukossa viiden vuoden suhteellinen elossaololuku oli 75 %. Sädehoitoon liittyvän angiosarkooman diagnostiikkaa arvioitiin 58 potilaan aineistossa, joista 50 potilasta oli tunnistettu aiemmassa syöpärekisterihaussa ja kahdeksan potilasta oli diagnosoitu Helsingin Yliopistollisessa Sairaalassa vuosina 2015–2017. Mammografian ja ultraäänitutkimuksen herkkyys angiosarkooman tunnistamisessa oli alhainen. Sen sijaan magneettikuvantamisen ja tietokonetomografian suorituskyky oli varsin korkea, vaikka myös näillä kuvantamismenetelmillä todettiin vääriä negatiivisia tuloksia. Ohut- ja paksuneulanäyte olivat epäluotettavia angiosarkooman diagnostiikassa verrattuna stanssikudosnäytteeseen, avoimeen koepalan ottoon, sekä leikkaukselliseen poistoon, joiden kaikkien herkkyys angiosarkooman toteamisessa oli korkea. Sädehoitoon liittyvän angiosarkooman hoitoa ja ennustetta arvioitiin 50 potilaan Syöpärekisteripohjaisessa aineistossa. 47 potilasta (94 %) leikattiin parantavalla tavoitteella, ja näiden potilaiden viiden vuoden suhteellinen elossaolo-osuus oli 74 %. Laajempi suunniteltu sivusuuntainen leikkausmarginaali oli ennusteellinen kokonaiselossaololle. Tulevaisuudessa rintasyövän ilmaantumisen odotetaan kasvavan, ja toisaalta myös rintasyövän ennusteen arvioidaan paranevan, minkä vuoksi rintasyövän hoidon vakavien haittavaikutusten merkitys korostuu. Tämä väitöskirja tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman rintasyövän sädehoitoon liittyvään sarkoomaan Suomessa.
Subject: lääketiede/syöpätaudit
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
salminen_samuli_dissertation_2021.pdf 1.582Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record