Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

The Land to the Elect and Justice for All : Search for the Function and Setting(s) of 4QNon-Canonical Psalms B (4Q381)

Show full item record

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

Use this URL to link or cite this item: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8003-6
Vie RefWorksiin
Title: The Land to the Elect and Justice for All : Search for the Function and Setting(s) of 4QNon-Canonical Psalms B (4Q381)
Author: Pajunen, Mika Sakari
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Theology
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The main focus of this study is the collection of apocryphal psalms in manuscript 4Q381 (4QNon-Canonical Psalms B). The foremost goals of this investigation are to determine what the function and setting(s) of the 4Q381 psalm collection were. No suggestions regarding these central issues have been made by scholars prior to this study. Consequently most of this research revolves around the actual manuscript 4Q381 and its contents.

The analysis of the psalm collection begins with a material reconstruction of the manuscript. All of the large and medium sized fragments belonging to manuscript 4Q381 have been placed in this reconstruction. With this material reconstruction the research situation of 4Q381 is significantly altered from the state of affairs preceding this investigation. Instead of a hundred and ten separate individual fragments there is now a large sequence of consecutive, albeit fragmentary text from the last nine columns of a scroll. Also, the exact number of psalms in the preserved parts of the scroll can now be estimated as eight.

In the next stage of the study each of these eight individual psalms is analyzed thoroughly in order to evaluate how they contribute to the overall psalm collection. The exact extent of the psalm and any possible additional fragments deriving from it are presented first. This is followed by a critical Hebrew text of the psalm with some notes on uncertain readings and the first English translation of the complete psalm. The exploration of the content is then begun with a basic outline of the psalm s content, followed by short comments on how the details of the text of the psalm are understood. Finally the psalm is investigated for direct links with other texts, and the message of the psalm as a whole is discussed.

Each of the eight psalms in 4Q381 discusses specific periods of time. The first extant psalm covers a period from the Creation to the Flood and centers on humankind as the chosen species. The second psalm concentrates on the time of Israel as the elect nation and takes up events from the wilderness period to the Exile. The third psalm brings up the expected future of a group identified as the current chosen ones of God. These three psalms are followed by five royal psalms written expressly as psalms with pseudepigraphic attributions to different kings. These psalms have been named in this study as Praise of the Man of God (David), Praise of Hezekiah, Penitential Prayer of Manasseh, Lament of Josiah, and Penitential Prayer of Jehoiachin.

After completing the analysis of the individual psalms, the collection as a whole and the central question of its function are explored in depth. Things common to the psalms of 4Q381 in matters of style and language, the use of earlier compositions, connections with wisdom, and on a larger thematic level are investigated. On the basis of this evidence the 4Q381 psalm collection is argued to be the work of a single author and to function as a unified lesson on the justice of God toward his elect, which was meant to be recited in a communal gathering. Such a degree of unity within a psalm collection is remarkable, and the only directly comparable psalm compilation in this respect seems to be the Psalms of Solomon, which is argued to be a similar collection.

In the course of the investigation, 4Q381 is placed into its proper place inside some of the larger developments and ideologies perceivable within the broader framework of the late Second Temple period. In this discussion some suggestions are also made regarding possible developments in the general use of psalms and psalm collections in this period and their connections with wisdom circles. 4Q381 is part of the general trends discernible in psalmody of this period, namely, a general increase in reflection upon the past and the use of wisdom motifs. In addition, 4Q381 gives evidence of a perception of psalms as sources of history, which is argued to be a prominent point of view on the psalms in the second century BCE. Additionally, 4Q381 is connected to more traditional wisdom works from the same time period by its structure and style of discourse, and it seems to be a practical application of the contemporary ideology of looking at past events in order to learn to live properly in the present and to be able to predict the future.

Finally, two specific settings are explored in connection with 4Q381, the psalm collection s original historical setting and its setting in the Qumran movement. The amount of information in 4Q381 concerning the historical setting is limited, but it seems that the 4Q381 sage led a particularistic group somewhere outside Jerusalem around the middle of the second century BCE. In the Qumran movement, 4Q381 could have been used as a lesson that in practice demonstrates the worth of the ideology of looking at past events in order to predict the future. Moreover, the particularistic group angle used in 4Q381 would have been directly applicable to the situation of the Qumran movement and its sectarian outlook. All in all, this study primarily contributes to the study of manuscript 4Q381 and its content, but it is also of interest to the ongoing general search for the functions of psalmody in the late Second Temple period.Väitöstutkimuksen kohteena ovat niin sanotut apokryfisten psalmien kokoelmat eli sellaiset psalmikokoelmat, joissa ei ole säilynyt nykyisestä kanonisesta Raamatun Psalmien kirjasta tunnettuja Psalmeja. Tutkimus keskittyy erityisesti yhteen tällaiseen kokoelmaan, joka on Qumranin tekstilöytöjen käsikirjoitus 4Q381. Keskeisenä tavoitteena on selvittää tämän psalmikokoelman käyttötapa ja yhteydet, koska aiemmissa tutkimuksissa nämä merkittävät kysymykset ovat jääneet vastauksetta.

Käsikirjoituksesta 4Q381 on säilynyt vain 110 suhteellisen pientä fragmenttia. Psalmikokoelman käyttötavan selvittämiseksi on tutkijalla oltava mahdollisimman tarkka tieto siitä, millaisia psalmeja kokoelma sisälsi ja missä järjestyksessä ne olivat. Siten säilyneiden fragmenttien sijainti alkuperäisessä käsikirjoituksessa on korvaamattoman arvokasta tietoa. Tieteellinen menetelmä fragmenttien sijoittamiseksi on kehitetty 1960-luvulla ja tunnetaan käsikirjoituksen materiaalisena rekonstruktiona. Tätä menetelmää sovelletaan väitöstutkimuksessa käsikirjoitukseen 4Q381, ja sen avulla kaikki keskikokoiset tai suuremmat fragmentit käsikirjoituksesta on onnistuttu sijoittamaan osaksi jatkuvaa, vaikkakin katkonaista, tekstiä. Materiaalinen rekonstruktio osoittaa käsikirjoituksen rekonstruoidun osan koostuvan kahdeksasta psalmista, joita nyt on ensimmäistä kertaa mahdollista tutkia kokonaisuuksina. Väitöstutkimuksen seuraavassa vaiheessa nämä psalmit on analysoitu yksityiskohtaisesti, sen selvittämiseksi millaisia psalmeja ne ovat ja mitä ne paljastavat psalmikokoelmasta kokonaisuutena. Jokainen kahdeksasta psalmista keskittyy johonkin nykyisessä Heprealaisessa Raamatussa kuvattuun ajanjaksoon. Ensimmäinen psalmeista kattaa ajan luomisesta suureen tulvaan ja pohtii ihmiskunnan asemaa Jumalan valittuna osana luomakunnasta. Toinen psalmi puolestaan keskittyy Israeliin valittuna kansana ja kattaa ajanjakson erämaavaelluksesta Babylonian pakkosiirtolaisuuteen. Kolmas psalmi ennustaa tulevaisuuden, joka tekijän mukaan odottaa hänen edustamaansa juutalaista ryhmittymää, joka identifioi itsensä Jumalan uusiksi valituiksi. Näitä kolmea psalmia seuraa viisi pseudepigrafista psalmia Juudan eri kuninkaiden nimissä. Nämä psalmit on väitöstutkimuksessa nimetty Daavidin ylistyslauluksi, Hiskian ylistyslauluksi, Manassen katumusrukoukseksi, Josian valituslauluksi ja Joojakinin katumusrukoukseksi. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa pureudutaan psalmikokoelman käyttötapaan. Tämän selvittämiseksi on erityisesti tutkittu kokoelman psalmeja yhdistävät tekijät. Tutkimuksessa kävi ilmi, että psalmikokoelmasta säilyneen evidenssin valossa se on todennäköisesti yhden kirjoittajan tietoisesti yhdeksi kokonaisuudeksi kirjoittama psalmikokoelma. Se on tarkoitettu lausuttavaksi järjestyksessä yhteisöllisessä kokoontumisessa. Kokoelma toimii yhtenäisenä kattavana opetuksena Jumalan oikeudenmukaisuudesta valittujaan kohtaan.

Psalmikokoelma 4Q381 sijoitetaan tutkimuksessa myös osaksi laajempia myöhäisen Toisen temppelin ajan yhteiskunnallisia ilmiöitä ja ideologioita. Samalla tutkimuksessa tehdään uusia avauksia sen suhteen, miten psalmien ja psalmikokoelmien käyttötavat ovat kehittyneet tuolla aikakaudella. Erityisesti tarkastellaan psalmien ja viisauskirjallisuuden suhdetta sekä psalmien käyttöä historiallisen tiedon lähteinä ja eettisinä ohjeina. Psalmikokoelman 4Q381 lisäksi tutkimuksessa käsitellään myös muut tunnetut apokryfisten psalmien kokoelmat. Nämä psalmikokoelmat osaltaan osoittavat, miten erilaisiin tarkoituksiin psalmikokoelmia myöhäisellä Toisen temppelin aikakaudella luotiin ja käytettiin. Psalmit eivät olleet ainoastaan osa rituaaleja ja liturgioita vaan myös opetustekstejä ja profetioita. Apokryfisten psalmien kokoelmat myös osoittavat, ettei jakoa kanonisiin ja kaanoniin kuulumattomiin psalmeihin tällä aikakaudella vielä ollut olemassa. Tärkein psalmikokoelmia jakava tekijä oli se, mitkä kokoelmat oli kirjoitettu jonkun tietyn ryhmän toimesta ja sen ryhmän käyttöön, ja mitkä psalmit puolestaan oli tarkoitettu tätä laajemman yhteiskunnan käyttöön ja siten osaksi laajempaa yhteiskunnallista diskurssia.

Lopuksi tutkimuksessa pohditaan, mihin historialliseen kontekstiin psalmikokoelma 4Q381 alun perin luotiin, ja miten sitä mahdollisesti käytettiin Qumranin yhteisössä, jonka kokoelmista käsikirjoitus löydettiin. Psalmikokoelman kirjoittaja on ilmeisesti viisauden opettaja, joka on johtanut muista ryhmittymistä erottautuvaa juutalaista liikettä joskus välillä 200 140 eaa. Jerusalemin ulkopuolella. Liike ei kuitenkaan ole suoraan yhdistettävissä Qumranin liikkeeseen, koska tekstissä ei esiinny tämän ryhmän ideologisia ja terminologisia erityispiirteitä. Psalmikokoelman on tarkoitus osoittaa, millainen tulevaisuus tuota liikettä Jumalan valittuna kansanosana odottaa menneisyyden valossa. Ennustuksen mukaan se tulee saamaan käsiinsä maan ja vallan hallita sitä, ja sen viholliset hävitetään.
URI: URN:ISBN:978-952-10-8003-6
http://hdl.handle.net/10138/33310
Date: 2012-06-01
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account