Acute pulmonary embolism: from coagulation to epidemiology

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7449-9
Title: Acute pulmonary embolism: from coagulation to epidemiology
Author: Sane, Markus
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Doctoral Program in Clinical Research
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021-10-01
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7449-9
http://hdl.handle.net/10138/333449
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Pulmonary embolism (PE), together with deep venous thrombosis (DVT), is the main manifestation of venous thromboembolism (VTE). Initial activation of the coagulation system, necessary for the development of VTE, is assumed to occur mainly in the venous valves of the lower extremity veins. The clinical manifestations of VTE vary widely from an asymptomatic incidentally detected distal DVT to a life-threatening extensive PE, but the factors regulating its extent are known only partially. Also, data regarding the reflection of the dynamic thrombotic process on several plasma markers of haemostasis are scarce. The aims of this thesis were to evaluate the time-dependent effects of acute PE on plasma levels of haemostatic markers (study I), how VTE extent, PE localization, concomitant DVT and plasma levels of haemostatic markers are related (studies II and III), and the PE mortality trends in Finland during the last 20 years (study IV). The cohort that was analysed in studies I–III consisted of 63 PE patients and 15 healthy controls. Laboratory analyses of the plasma levels of haemostatic markers (e.g. D-dimer, factors V (FV), VIII (FVIII) and XIII (FXIII), von Willebrand factor antigen (vWF:Ag), soluble thrombomodulin) were performed in the acute phase shortly after diagnosis and in the stable phase 7 months later. Intraindividual comparisons were made between the two time points, as well as comparisons with healthy controls. In conclusion, in studies I–III it was seen that acute PE causes changes to analysed haemostatic markers (plasma levels of FXIIIa and vWF:Ag), and significant negative correlation between FV plasma level and platelet count with VTE volume was also seen. Interestingly, preceding antiplatelet therapy was associated with smaller VTE volume. The coexistence of DVT in these PE patients was associated with a more central location of the PE, but the analysed haemostatic markers and patient characteristics were similar between patients with or without coexisting DVT. In study IV, we analysed the data on PE mortality in Finland during 1996–2017 from the death certificate archive – a registry maintained by Statistics Finland. Overall, PE mortality decreased by almost 28% during follow-up and the decrease was twofold in females compared with males. The impact of the population-level autopsy rate on detected PE mortality was evaluated and a statistically significant association was seen. Interestingly, the annual PE mortality decreased as much in the period when the autopsy rate remained unchanged (1996–2009) as in the period when the autopsy rate started to decline rapidly (2010–2017), but when the impact of the decrease in the autopsy rate was estimated, the PE mortality plateaued in 2009.Keuhkoveritulppa ja alaraajojen syvien laskimoiden tukos ovat laskimotukoksen erilaisia ilmentymiä, jotka usein esiintyvät samanaikaisesti. Hyytymisjärjestelmän aktivaatio on välttämätöntä laskimotukoksen syntymiselle ja yleisesti ajatellaan, että tämä aktivaatio käynnistyy yleisimmin alaraajojen laskimoläpissä. Laskimotukoksen ilmiasu voi vaihdella suuresti, hengenvaarallisesta keskeiset keuhkovaltimot tukkivasta tukoksesta pienen etäisen alaraajalaskimon tukokseen, mutta on suurelta osin epäselvää, mitkä tekijät selittävät ilmiasun eroavaisuuksia. Tukoksen kehittymisen aikaiset muutokset plasmasta mitattaviin hyytymisjärjestelmän tekijöihin tunnetaan myös huonosti. Tämän väitöskirjan tarkoituksena oli tarkastella akuutin keuhkoveritulpan aiheuttamia muutoksia veren hyytymiseen osallistuvien tekijöiden plasmapitoisuuksissa ja keuhkoveritulpan ilmiasun yhteyttä havaittuihin muutoksiin (osatyöt I–III). Lisäksi tutkimme keuhkoveritulpan aiheuttamien kuolemantapausten määrän vaihtelua Suomessa vuosien 1996–2017 aikana (osatyö IV). Tutkimuksen I–III osatöissä tutkittiin 63:a akuutin keuhkoveritulpan sairastanutta henkilöä ja lisäksi 15:a iän ja sukupuolen mukaan kaltaistettua verrokkia. Verikokeet otettiin kaikilta potilailta heti diagnoosin jälkeen (akuuttivaihe) ja 7 kuukauden päästä (vakaa vaihe). Laboratoriossa tutkittiin seuraavia hyytymisjärjestelmään osallistuvia tekijöitä: D-Dimeeri, Hyytysmistekijät V, VIII ja XIIIa, von Willebrand tekijän antigeeni (vWF:Ag) ja liukoinen thrombomoduliini. Kokonaisuudessaan osatöissä I–III havaittiin, että akuutti keuhkoveritulppa aiheuttaa plasmasta mitattavia muutoksia hyytymisjärjestelmän tekijöissä FXIIIa ja vWF:Ag. Keuhkoveritulpan ja mahdollisesti sen ohella esiintyvän laskimotukoksen kokonaistilavuus vaihteli suuresti potilaiden välillä ja korreloi negatiivisesti hyytymistekijä V:n ja verihiutaleiden määrän kanssa. Lisäksi havaittiin, että keuhkoveritulppaa edeltänyt verihiutale-estäjien käyttö oli yhteydessä pienempään laskimotukoksen kokonaistilavuuteen. Potilaskohortissamme noin puollella potilaista todettiin keuhkoveritulpan lisäksi alaraajan laskimoiden hyytymä. Kaikilla niillä potilailla, joilla keuhkoveritulppa sijaitsi keskeisissä keuhkovaltimoissa, todettiin myös alaraajalaskimoiden tukos. Yhdelläkään niistä potilaista potilaalla, jolla oli ainoastaan pienen etäisen keuhkolaskimon veritulppa ei todettu alaraajalaskimoiden tukosta. Samanaikaisella alaraajan laskimotukoksella ei ollut yhteyttä plasmasta mitattujen hyytymistekijöiden määrään tai muihin potilaskohtaisiin ominaisuuksiin. Neljännessä osatyössä raportoimme keuhkoveritulppaan liittyvän kuolleisuuden muutoksia vuosien 1996–2017 aikana. Tiedot keuhkoveritulppaan kuolleista potilaista kerättiin Tilastokeskuksen kuolinsyyrekisteristä. Keuhkoveritulppaan liittyvä kuolleisuus väheni noin 28% seuranta-aikana. Kuolleisuuden väheneminen oli kaksi kertaa suurempaa naisilla kuin miehillä. Ruumiinavausmäärien vaikutusta tilastoituihin keuhkoveritulppan liittyvien kuolemien toteamiseen tarkasteltiin myös ja näiden välillä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys. Keuhkoveritulppa kuolleisuuden vuotuinen lasku oli saman suuruista ajanjaksona, jolloin ruumiinavausten määrä pysyi muuttumattomana (1996–2009) tai laski merkittävästi (2010–2017), mutta ruumiinavausten määrän laskun todennäköisen vaikutuksen huomioimisen jälkeen keuhkoveritulppakuolleisuus pysyi muuttumattomana vuoden 2009 jälkeen.
Subject: kliininen tohtoriohjelma
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
sane_markus_dissertation_2021.pdf 765.4Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record