Tila, lapsi ja toimijuus : Lastentarha- ja päiväkotiarjen murrokset ja jatkuvuudet muistitietoaineistoissa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7451-2
Title: Tila, lapsi ja toimijuus : Lastentarha- ja päiväkotiarjen murrokset ja jatkuvuudet muistitietoaineistoissa
Author: Sillanpää, Taina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Doctoral Programme in School, Education, Society and Culture
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021-09-17
Language: fi
Belongs to series: URN:ISSN:2489-2297
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7451-2
http://hdl.handle.net/10138/333485
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: This dissertation studies the turning points and continuities of everyday life in kindergartens and day care centers from the 1930s to the 21st century from a spatial perspective. The study combines theoretical and methodological aspects of childhood research, early childhood education history, oral history, and human geography. The dissertation examines the lived space of the recalled kindergarten childhood with the help of memory data collected in 2011–2012 and 2018. In addition to the memory data, official material representing information on early childhood education as well as photographs are used as reference material. The study aims to find connections between space and agency. By examining turning points and continuities, one analyzes how space is conquered horizontally in and around a kindergarten environment and, on the other hand, how the use of space is restricted. The examination of the vertical level defines the levels of activity of the child and the adult. The space of the kindergarten is built and changed by the people who use it and is described in the relevant experiences of childhood. The focus of the research is on the personal, revealing experiential knowledge of childhood and official knowledge that emerges in the structures of society, political decisions, and various legitimized practices, values, and attitudes. The concept third space used in this dissertation includes, in addition to the lived space of those who use or live in the space and the perceived place, also public or hidden community rules and principles, laws or regulations in the environment. The third space is characterized by the pursuit of change and the spatial practices of human life can be changed by perceiving, interpreting, and acting. Early childhood memory information refers to strong, personal, momentary emotional or sensory experiences. In addition to personal experiences related to one's own life, experience narratives deal with events defined as historical from the author's own point of view, in this study the authors' perspectives on the general history of kindergarten and kindergarten culture and environment. There are three significant spatial turning points in the data at the horizontal level: the narrowing of children's outdoor space, the expansion of indoor space and the narrowing of the kitchen space. On a horizontal level, the kitchen space became a no-go area for children in the early 2000s. Opportunities for children's own independent use of the interior increased while they simultaneously decreased from the outdoor space. The main research result of the dissertation is the manifestation of childhood agency throughout the study period from the 1930s to the present day. However, the forms of agency have varied at different times, partly because of spatial changes. In the initial phase, the yard and its surroundings served as a supporter of children's agency. Since the 1970s, the diversified interior spaces have supported children’s agency. The knowledge and skills with which to practice it can also be considered a prerequisite for agency. Diverse practice of handicrafts and various work tasks developed children’s skills. The memory data used in the study show that the need for children’s own space and counterculture occur in childhood memories in all the decades studied. They merely change shape as the horizontal and vertical space change.Tässä väitöskirjassa tutkitaan lastentarha- ja päiväkotiarjen murroksia ja jatkuvuuksia 1930-luvulta 2000-luvulle tilallisuuden näkökulmasta. Tutkimuksessa yhdistetään lapsuudentutkimuksen, varhaiskasvatuksen historian, muistitietotutkimuksen sekä humanistisen maantieteen teoreettisia ja metodologisia näkökulmia. Väitöskirjassa tutkitaan muistellun lastentarha- ja päiväkotilapsuuden elettyä tilaa lastentarha- ja päiväkotilapsuudesta kerättyjen muistitietoaineistojen, varhaiskasvatuksen virallista tietoa edustavan viranomaisaineiston sekä valokuvien avulla. Tutkimuksessa etsitään tilan, siinä tapahtuneiden murrosten ja jatkuvuuksien, sekä toimijuuden välisiä yhteyksiä. Tarkasteltaessa murroksia ja jatkuvuuksia analysoidaan sitä, miten lapsuudessa valloitetaan tilaa horisontaalisesti lastentarha- tai päiväkotiympäristössä ja sen lähialueella ja toisaalta, miten tilan käyttöä rajoitetaan. Vertikaalisen tason tarkastelussa määritellään lapsen ja aikuisen toiminnan tasoja lapsen ja aikuisen korkeudella. Lastentarhan ja päiväkodin tila rakentuu ja muuttuu siinä toimivien ihmisten toiminnan kautta ja sitä kuvataan lapsuuden merkityksellisissä kokemuksissa. Tutkimuksessa käytetään käsitettä kolmas tila, joka sisältää tilaa käyttävien tai asuvien eletyn tilan ja havaitun tilan lisäksi ympäristössä olevia julkisia tai piilotettuja yhteisöllisiä sääntöjä ja periaatteita, lakeja tai asetuksia. Kolmannelle tilalle on ominaista pyrkimys muutokseen. Ihminen voi muuttaa arjen tilallisia käytäntöjä havaitsemalla, tulkitsemalla ja toimimalla. Varhaislapsuudesta kertova muistitieto tuo esiin vahvoja, henkilökohtaisia, hetkellisiä tunne- ja aistikokemuksia sekä elämyksiä. Toisaalta muistitietoaineistossa kuvaillaan myös yhteisöllisiä, usein toistuvia toimintoja, kuten vertaisryhmässä tapahtunutta leikkiä. Tutkitussa aineistossa ilmeni kolme merkittävää tilallista murroskohtaa horisontaalisella tasolla: lasten ulkotilan kaventuminen ja sisätilojen leikkitilan laajentuminen sekä keittiötilan poistuminen heidän ulottuviltaan. Väitöstutkimuksen yksi keskeinen tutkimustulos on lapsuuden toimijuuden ilmeneminen koko tutkimuksessa tarkasteltavan ajan 1930-luvulta 2000-luvulle. Toimijuuden muodot ovat kuitenkin vaihdelleet eri aikoina osittain tilallisten muutosten seurauksena. Alkuvaiheessa piha lähiympäristöineen toimi lasten toimijuuden kannattelijana, mutta 1970-luvulta lähtien lasten toimijuus mahdollistui erityisesti monipuolistuneiden sisätilojen ansiosta. Tutkimuksessa käytetty muistitietoaineisto osoittaa, että tarve lasten omaan tilaan ja lasten vastakulttuuri esiintyvät lapsuuden muistoissa kaikilla tutkittavilla vuosikymmenillä. ________________________________________
Subject: kasvatustiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
sillanpää_taina_väitöskirja_2021.pdf 41.94Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record