Psykoottistyyppiset kokemukset psykoosisairauksien ja muiden mielenterveyden häiriöiden ennustajana: yleisväestön nuorten aikuisten 10–12 vuoden rekisteriseuranta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202108253499
Title: Psykoottistyyppiset kokemukset psykoosisairauksien ja muiden mielenterveyden häiriöiden ennustajana: yleisväestön nuorten aikuisten 10–12 vuoden rekisteriseuranta
Author: Numminen, Linda
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202108253499
http://hdl.handle.net/10138/333538
Thesis level: master's thesis
Degree program: Psykologian maisteriohjelma
Master's Programme in Psychology
Magisterprogrammet i psykologi
Specialisation: Suomenkielinen opintolinja
Study orientation in Finnish
Finskspråkig studieinriktning
Abstract: Tavoitteet. Psykoottistyyppisten kokemusten tiedetään lisäävän riskiä psykoosisairauksien ja muiden mielenterveyden häiriöiden puhkeamiseen. On esitetty, että psykoottistyyppiset kokemukset ovat merkki laajemmasta psyykkisestä haavoittuvuudesta, ja ne voivat kertoa yksilön alttiudesta mielenterveyden häiriöille yleisesti. Psykoottistyyppisten kokemusten roolia mielenterveyden häiriöiden ennustajana on tutkittu, mutta tutkimuksiin liittyy rajoitteita ja tieto välittävistä tekijöistä on vielä puutteellista. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, ennustavatko psykoottistyyppiset kokemukset psykoosisairauksia tai mitä tahansa mielenterveyden häiriöitä yleisväestön nuorilla aikuisilla. Lisäksi tarkastellaan, vaikuttaako yleinen psyykkinen oireilu näihin yhteyksiin tai välittääkö se niitä. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto on peräisin suomalaisen Terveys 2000 -tutkimuksen Nuorten aikuisten terveys ja psyykkinen hyvinvointi -jatkotutkimuksesta. Otos (n=1243) koostui yleisväestöstä poimituista 18–29-vuotiaista suomalaisista, joista 45.5 % oli miehiä. Tutkittavien psykoottistyyppisiä kokemuksia arvioitiin Munich-Composite International Diagnostic Interview (M-CIDI) -kyselyn G-osiota käyttäen ja yleistä psyykkistä oireilua General Health Questionnaire-12 (GHQ-12) -kyselyllä. Tiedot sairaalahoidossa ja erikoissairaanhoitotasoisessa avohoidossa annetuista mielenterveyden häiriöiden diagnooseista saatiin hoitoilmoitusrekisteristä vuoden 2015 loppuun, ja näin tutkittavien seuranta-ajaksi muodostui 10–12 vuotta. Yhteyksiä ja mediaatioanalyysin askeleita tutkittiin Coxin regressioanalyysillä ja logistisella regressioanalyysillä. Tulokset ja johtopäätökset. Psykoottistyyppisten kokemusten summan havaittiin ennustavan myöhempiä psykoosisairauksia (HR = 1.23, 95% CI = 1.11-1.36) sekä kaikkia mielenterveyden häiriöitä (HR= 1.09, 95% CI= 1.03-1.17), kun iän, sukupuolen, koulutustason ja siviilisäädyn vaikutukset oli kontrolloitu. Tämä tukee aikaisempaa näkemystä siitä, että psykoottistyyppiset kokemukset saattavat olla merkki laajemmasta psyykkisestä haavoittuvuudesta ja kertoa yksilön alttiudesta psykoosisairauksille ja mille tahansa mielenterveyden häiriöille. Yleisellä psyykkisellä oireilulla ei havaittu olevan merkitsevää vaikutusta edellä mainittuihin yhteyksiin eikä se välittänyt niitä. Nuorten aikuisten psykoottistyyppiset kokemukset näyttäytyvät yleisestä psyykkisestä oireilusta itsenäisenä riskitekijänä myöhemmille psykoosisairauksille ja muille mielenterveyden häiriöille.Aims of the Study. Psychotic like experiences (PLEs) have been identified as risk factors for psychotic and other mental disorders. It has been suggested that PLEs are a sign of a broader psychological vulnerability and may indicate an individual’s susceptibility to mental disorders in general. The role of PLEs as predictors of mental disorders have been studied, but the research has limitations and knowledge of possible mediating factors is still inadequate. The aim of this study is to examine whether PLEs reported in young adulthood predict psychotic or any mental disorders in the general population. In addition, it is examined whether these associations are affected or mediated by general psychological distress. Methods. The data used in the study is from the Mental Health in Early Adulthood in Finland (MEAF) study which is a follow-up study of the Health 2000 young adult sample. The sample (n=1243) included 18–29-year-old Finnish people, selected from the general population, of whom 45.5 % were men. Subjects' PLEs were evaluated with the G-section of the Munich-Composite International Diagnostic Interview (M-CIDI) questionnaire, and general psychological distress with the General Health Questionnaire-12 (GHQ-12). Data on diagnoses of mental disorders given in hospital care and specialized health care and inpatient care were obtained from the National Hospital Discharge register until the end of the year 2015, and hence, the follow-up period was 10–12 years. The associations, including the steps of mediation analysis, were examined with Cox regression and logistic regression models. Results and conclusions. This study showed that PLEs of young adults predict subsequent psychotic disorders (HR = 1.23, 95% CI = 1.11–1.36) as well as any mental disorders (HR = 1.09, 95% CI = 1.03–1.17), when the effects of age, gender, education, and marital status were adjusted for. This supports the previous view that PLEs may be a sign of broader psychological vulnerability and indicate an individual’s susceptibility to psychotic and any mental disorders. General psychological distress did not have a significant effect on the associations and did not mediate them. The PLEs of young adults appear to be a risk factor for subsequent psychotic and other mental disorders, independent from general psychological distress.
Subject: psykoosi
psykoottistyyppiset kokemukset
psykoosin jatkumomalli
skitsofrenia
mielenterveys
psyykkinen oireilu
GHQ-12


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record