Persisting Symptoms and Medical Findings after Acute Covid-19 Illness : a Literature Review

Abstract

Tiivistelmä

Covid-19-tautiin mahdolisesti liittyvät pitkäkestoiset oireet on pantu merkille niin terveydenhuollon ammattilaisten kuin sosiaalisen median potilasryhmien keskuudessa. Tällä hetkellä ilmiön laajuus ja kliininen kuva ovat epäselviä ja taudinkuvan patofysiologia on tuntematon

Tässä kirjallisuuskatsauksessa kartoitetaan ensiksi, millaista tutkimusta aiheesta on tehty koskien toisaalta subjektiivisia oireita ja toisaalta objektiivisempia lääketieteellisiä löydöksiä Covid-19 taudin aiemmin sairastaneilla. Sen jälkeen kuvataan oireiden prevalenssia ja raportoituja lääketieteellisistä löydöksistä.

Kirjallisuuskatsaus perustuu Pubmed-tietokannassa tehtyyn strukturoituun hakuun, joka kattoi: 1. Oireprevalennsitutkimuksia, 2. Lääketieteellisiä löydöksiä kartoittavia tutkimuksia, 3. Tapausselostuksia harvinaisista tautimuodoista. Mukaan hyväksyttiin vain tutkimukset, joissa Covid-19-tapaukset oli varmennettu PCR- tai vasta-ainetutkimuksilla, ja jotka kattoivat ajanjakson, jossa Covid-19 diagnoosista oli kulunut vähintään kolme viikkoa.

Oireprevalenssia koskevat havainnot eri tutkimuksissa olivat hyvin heterogeenisiä. Varmistaaksemme tätä havaintoa, lajittelimme tutkimukset suhteessa akuutin taudin vaikeusasteeseen ja kyselyn ajankohtaan suhteessa akuuttiin tautiin. Vaikka pyrimme näin tuottamaan homogeenisempiä ryhmiä, havaitut prevalenssit näiden ryhmien sisällä vaihtelivat paljon. Päätelmä on, että nämä muodostamamme ryhmät eroavat toisistaan tai niiden oireiden kyselyssä käytetyt tutkimusasetelmat. Identifioimissamme tutkimuksissa inkluusiokriteeri oli usein ainoastaan aiempi Covid-19 tauti ja kohorttien ominaisuudet olivat suhteellisen heikosti kuvattuja. Tämän takia tutkimukset eivät ole vertailukelpoisia. Tutkimuksissa ei ollut kontrolliryhmiä, joka myös haittaa analyysiä.

Väsymys ja hengenahdistus olivat yleisimmät raportoidut oireet. Kliinisen tuntumamme perusteella jotkin oireet vaikuttavat yleisemmiltä kuin väestössä yleensä. Näitä olivat hiustenlähtö ja hajuaistin menetys. Kuitenkin ilman kontrolliryhmää arvio on epävarma.

Lääketieteellisiä löydöksiä kartoittaneissa tutkimuksissa epänormaalien löydösten osuus oli kohtalaisen suuri koskien monia eri elimiä. Tutkimuksissa ei usein ollut kontrolliryhmää, mutta kliinisen käsityksemme mukaan monien löydösten suhteen poikkeavien osuus oli suurempi kuin väestössä yleensä.

Keuhkojen CT-kuvissa poikkeavat löydökset olivat yleisiä mattalasimuutosten ollessa yleisin löydös. Keuhkojen toimintakokeissa diffuusiokapasiteetin alenema oli yleisin löydös.

Vaskulaaripatologioita tutkittiin suurten suonten PET-kuvantamisella, aivojen PET-kuvantamisella, joka kuvastaa metabolista astetta, jolle vaskulaarinen etiologia on mahdollinen, kynsipedin videokapillaroskopialla ja retinan angiografialla Löydökset viittasivat suurten suonten vaskuliittiin, aivojen hypometaboliaan, mikroverenkierron osalta löydökset olivat vaihtelevia.

Sydämen MRI:ssä ja echokardiografiassa poikkeavien löydösten osuus oli suuri. Ihomuutosten suhteen oli havaintoja pitkittyneistä iho-oireista. Tutkimuksissa havaittiin myös viitteitä alentuneesta kognitiosta ja psykiatrisesta sairastavuudesta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Covid-19 jälkeisten oirekuvien ymmärtämiseksi tarvitaan kohorttitutkimuksia joissa potilasryhmät ovat homogeenisempia, kohortin ominaisuudet on kuvattu selkeämmin ja tutkimusasetelmassa on asianmukaiset kontrolliryhmät. Eri elimiä koskevat poikkeavat löydökset vaikuttavat yleisiltä. Nämä löydökset ovat hyvä lähtökohta sairausentiteettien patofysiologioiden kartoittamiseen tähtäävien tutkimusten suunnitteluun.

Abstract

Long-lasting symptoms potentially related to Covid-19 have been recognized by medical practitioners and through peer support groups on social media platforms. Currently there is no consensus on detailed clinical picture or prevalence of these symptoms and their underlying pathophysiologies remain largely unexplored.

This is a literature review exploring firstly what kind of research has been conducted thus far on post Covid-19 symptoms and medical findings. Secondly, we portray, what is known about the symptom prevalence and medical findings based on the current literature.

This thesis includes a structured search on Pubmed looking for three kinds of studies: 1. Symptom prevalence, 2. Medical examination findings and 3. Case studies on rare manifestations. Only studies with PCR/antibody confirmed subjects were included and the symptomatology or medical findings was set only to comprise reports covering the time period at least three weeks after biological confirmation of acute Covid-19.

Symptom prevalence across the studies was found very heterogenous. In order to get a deeper insight into this notion, we grouped the studies according to acute illness severity and time point of inquiry/questionnaire after initial illness. However, also this grouping resulted in great variations in the findings within groups, further confirming the initial impression of great variability across study results. In many studies, the inclusion criteria were set only to prior Covid-19 illness and cohort characteristics were poorly described. For these reasons, comparisons across the studies were impaired and it became clear that controlled, more stratified research is warranted in the future. Studies on symptoms lacked control groups further hindering the analysis.

Fatigue and dyspnea were most prevalent symptoms in our review. Prevalence of some symptoms such as anosmia and hair loss appeared to be increased compared to our clinical experience on prevalence in population. However, as control groups were lacking, even these observations remained unreliable.

With regards to medical examinations, various kinds of abnormal findings were reported. However, control groups were mostly lacking. The impression was that the rate of abnormal findings appeared to be increased. They included e.g. the following:

There were signs of pulmonary impairment in a large proportion of chest CT’s with ground glass opacity being the most common finding. In pulmonary function tests, a decreased diffusion capacity was common. Vascular pathologies were explored through large vessel PET, brain PET exploring metabolic rate as an indirect measure of vascular function, nailfold videocapillaroscopy and retinal angiography. Results were suggestive of large vessel vasculitis and brain hypometabolism with varying findings on microvasculature. Cardiac MRIs and echocardiography showed high prevalence of abnormal findings. There were observations of long-lasting dermatologic symptoms. Lowered cognition and psychiatric symptoms were also observed post-acute Covid-19.

The key finding was that the disease entity calls for more stratified and defined cohort studies with controls. Organ dysfunction findings seem prevalent and are a good starting point for studies looking into pathophysiologies of post Covid-19 disease entities.