Peräkkäisesti monikielisten lasten alkava lukutaito

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202108253542
Title: Peräkkäisesti monikielisten lasten alkava lukutaito
Author: Tikkanen, Minea
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202108253542
http://hdl.handle.net/10138/333600
Thesis level: master's thesis
Degree program: Logopedian maisteriohjelma
Master's Programme in Logopedics
Magistgerprogrammet i logopedi
Specialisation: ei opintosuuntaa
no specialization
ingen studieinriktning
Abstract: Tavoitteet. Monikielisyys on globaalisti yksikielisyyttä yleisempää ja erityisesti peräkkäinen monikielisyys lisääntyy myös Suomessa. Lukutaito on olennainen taito yhteiskunnassamme ja se mahdollistaa täysipainoisen osallistumisen tietoyhteiskuntaan. Aiempien tutkimusten mukaan monikielisten lasten lukemaan oppiminen voi poiketa yksikielisten lasten lukemaan oppimisesta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa peräkkäisesti monikielisten lasten alkavasta lukutaidosta ja verrata sitä yksikielisiin ikätovereihin. Tutkimuksella pyritään vastaamaan siihen, eroaako monikielisten lasten alkava lukutaito yksikielisten lasten alkavasta lukutaidosta 6–7-vuotiaana. Lisäksi tutkitaan kielellisten muuttujien ja taustamuuttujien yhteyksiä alkavaan lukutaitoon. Menetelmät. Tutkittavat olivat monikielisiä esikoululaisia ja ensiluokkalaisia (n = 38) ja yksikielisiä esikoululaisia ja ensiluokkalaisia (n = 37). Lukemisen taitoja tutkittiin kirjaintuntemuksen, nopean sarjallisen nimeämisen, fonologisen tietoisuuden, epäsanantoiston ja tavunlukemisen tehtävillä. Lisäksi tutkittiin kielellisinä muuttujina puheen ymmärtämistä sekä sanasujuvuutta ja taustamuuttujina suomen kielelle altistumista, vanhempien koulutustaustaa sekä lähipiirissä esiintyneitä lukemisen vaikeuksia. Aineistosta analysoitiin ryhmien välisiä eroja Mann-Whitneyn U-testillä. Kielellisten muuttujien ja taustamuuttujien yhteyttä lukemisen tehtäviin tutkittiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimien avulla. Tulokset ja pohdinta. Monikieliset suoriutuivat ryhmätasolla yksikielisiä heikommin erityisesti kirjaintuntemuksen ja fonologisen tietoisuuden tehtävissä koko aineiston ja esikoululaisten aineiston tarkastelussa. Ensiluokkalaisten aineistossa monikieliset suoriutuivat yksikielisiä heikommin vain epäsanantoistotehtävässä. Puheen ymmärtämisen ja kirjaintuntemuksen sekä puheen ymmärtämisen ja fonologisen tietoisuuden taitojen välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevät yhteydet. Myös sanasujuvuuden ja nopean sarjallisen nimeämisen välillä havaittiin yhteys. Yhteydet olivat kuitenkin hieman erilaiset monikielisillä ja yksikielisillä. Alkavan lukutaidon ja taustamuuttujien välillä ei havaittu juurikaan tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Tulokset tukevat käsitystä siitä, että monikielisten lasten alkava lukutaito poikkeaa yksikielisten alkavasta lukutaidosta, mutta monikieliset suoriutuvat suomen kielen kielitaitoonsa verrattuna varsin hyvin. Yksikielisten ja monikielisten lasten väliset erot alkavan lukutaidon tehtävissä myös tasoittuvat esikoulusta ensimmäiseen luokkaan.Aim of the study. Multilingualism is globally more common than monolingualism and especially sequential multilingualism is increasing also in Finland. Reading is essential skill in our society, and it is a way to fully participate in information society. According to previous research, learning to read while also acquiring more than one language may differ from monolingual reading acquisition. The purpose of this study is to add knowledge about early reading of sequentially multilingual children and compare it to monolingual peers. This study aims to answer to the question if early reading of multilingual children differs from early reading of monolingual children at the age of 6 to 7. Additionally, the aim is to investigate the relations between early reading and linguistic factors and background factors. Methods. Participants of the study were multilingual pre-schoolers and first graders (n = 38) and monolingual pre-schoolers and first graders (n = 37). Reading tasks were letter-knowledge, rapid automatized naming, phonological awareness, pseudoword repetition and syllable reading. Linguistic factors were speech comprehension and verbal fluency and background factors time of exposure to Finnish language, parental education, and familial risk for reading difficulty. Mann-Whitney’s U-test was used to statistically analyse group differences. The relations between early reading and linguistic factors and background factors were investigated with Spearman’s rank correlation coefficients. Results and discussion. Multilingual children performed poorer than monolingual children in letter-knowledge and phonological awareness in all the participants and pre-schoolers. In first grade multilingual children performed poorer to monolingual children only in pseudoword repetition. There were statistically significant relations between speech comprehension and letter-knowledge, and speech comprehension and phonological awareness. A relation was found also between verbal fluency and rapid automized naming. The relations were slightly different in monolingual and multilingual children. There were barely any statistically significant relations between early reading and background factors. These results are in line with the view that multilingual early reading is different than monolingual, but multilingual children perform quite well considering their language proficiency in Finnish. The gap in reading skills between monolingual and multilingual children also narrows from pre-school to first grade.
Subject: Monikielisyys
peräkkäinen monikielisyys
lukeminen
alkava lukutaito


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Tikkanen_Minea_progradututkielma_2021.pdf 633.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record