Näyttöperusteisuus ja yritysten verotus : ekonomismin nousu suomalaisen yhteisöveropolitiikan tiedontuotannossa

Abstract

Suomalaista poliittista päätöksentekoa on 2000-luvulla pyritty sitomaan vahvemmin tutkittuun tietoon. Näyttöperusteinen päätöksenteko on ollut tähän liittyen keskeinen käsite. Sille annetut määritelmät rajaavat päätöksenteon kannalta relevanttina pidetyn tutkimuksen kokonaisuutta. Tämän tutkimuksen tieteenalapohjan ja metodologioiden kokonaisuuteen on kiinnitetty yllättävän vähän huomiota, vaikka se ohjaa monin tavoin politiikkaa. Tutkimme tiedon ja päätöksenteon suhdetta tarkastelemalla suomalaisen yritysveropolitiikan taustalla vaikuttaneen tiedon muutoksia 1990-luvun alusta vuoteen 2014. Esitämme tässä keskustelunavauksessa, että näyttöperusteinen päätöksenteko on korostanut yhteisöveropolitiikassa uusklassisesta taloustieteestä johdettujen syy-seuraussuhteiden merkitystä. Etenkin vuoden 2014 yhteisöverouudistuksessa talousteoreettiset käyttäytymisoletukset nousivat merkittävään rooliin uudistuksen perusteluissa. Näitä taustaoletuksia ei avattu kunnolla julkisessa keskustelussa, mikä on vaikeuttanut niiden soveltuvuuden ja rajoitteiden arvioimista. Peräänkuulutamme huomiota näyttöperusteisen politiikan pohjana käytettyihin tutkimuksiin ja niiden taustaoletuksiin. Kehotamme myös avaamaan niitä paremmin laajalle yleisölle kriittisen keskustelun ja demokraattisen läpinäkyvyyden tukemiseksi. Politiikkaa ohjaavaa tutkimusta tulisi perustaa taloustieteellisen analyysin lisäksi juridiseen tuntemukseen erilaisista sääntely-ympäristöistä. Myös yritysten toimintaan vaikuttavien tekijöiden syvällisempi käytännön tarkastelu olisi hyödyllistä.

In the 2000s, Finnish political decision-making has been connected more closely with academic research based on the idea of evidence-based decision-making. However, little attention has been paid to the research disciplines and methodologies that the idea constitutes as relevant for public policy even though the composition of this knowledge base may greatly influence policy. We study the relationship between this knowledge base and policy-making by addressing the changes in the knowledge that has steered Finnish corporate tax policy since the early 1990s. We argue that evidence-based decision-making in the Finnish tax policy has led to an increased emphasis on the cause-effect relations derived from neoclassical economics. In particular, we show how behavioural assumptions drawn from neoclassical economic theory played an important part in the justification of the 2014 corporate tax reform. The background assumptions have hardly surfaced to the public debate, which has made it difficult to assess the validity and possible deficiencies of these assumptions. In conclusion, we call for more attention to the assumptions underlying evidence-based policy. These background assumptions need to be explicated to the general public in order to facilitate critical debate and transparency. In the specific field of corporate tax policy, research ought not to be based only on economic analysis, but also on legal knowledge of the different regulatory environments and in-depth empirical observation of the factors the influence the choices made by firms.