Democratising intelligence: News media discourses of Finnish intelligence reform shaping the national intelligence culture

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202109073617
Title: Democratising intelligence: News media discourses of Finnish intelligence reform shaping the national intelligence culture
Author: Kasi, Marianna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202109073617
http://hdl.handle.net/10138/334049
Thesis level: master's thesis
Degree program: Globaalin politiikan ja kommunikaation maisteriohjelma
Master's Programme in Global Politics and Communication
Magisterprogrammet i global politik och kommunikation
Specialisation: Media and Democracy
Media and Democracy
Media and Democracy
Abstract: Tiedusteluorganisaatioista on muodostunut merkittävä osa turvallisuutta nyky-yhteiskunnissa. Samalla kun mahdollisten turvallisuusuhkien torjumiseksi on käytetty uusia, laajempia tiedustelumenetelmiä, kansallisia tiedustelukulttuureita on haastettu entistä demokraattisemmilla käsityksillä tiedustelusta ja turvallisuudesta yhteiskunnallisella tasolla. Osana tätä muutosta tiedusteluorganisaatiot ovat kohdanneet julkisuudessa kasvavia vaatimuksia avoimuuden ja vastuun lisäämiseksi. Tässä prosessissa medialla on ollut erityinen rooli, sillä se on toiminut sekä julkisen keskustelun areenana että tiedustelun sidosryhmänä edistämässä tiedustelun demokratisoitumista. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia kansallisen tiedustelukulttuurin demokratisaatiokehitystä analysoimalla uutismedian artikkeleita, jotka käsittelivät tiedustelulainsäädännön uudistusta suomalaisessa kontekstissa. Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä käytetään kansallisen tiedustelukulttuurin ja tiedustelun sidosryhmäteorian käsitteitä, jotka nivoutuvat kansallisen turvallisuuden ja inhimillisen turvallisuuden tiedusteluparadigmoihin. Tutkimuksen teoreettista kehystä täydennetään Hallinin teorialla konsensuksen, legitiimien erimielisyyksien ja ei-legitiimien näkemysten ja toimijoiden kehistä, joilla tutkitaan uutismediassa julkaistuja diskursseja tiedustelulainsäädännöstä ja niiden vaikutuksista kansallisen tiedustelukulttuurin muodostumiseen Suomessa. Laadullinen tapaustutkimus perustuu 216 verkossa julkaistuun uutisartikkeliin, jotka julkaistiin elokuun 2015 ja kesäkuun 2019 välisenä aikana Helsingin Sanomissa. Tutkimusmetodina tutkielmassa on käytetty kvalitatiivista sisällönanalyysiä ja Fairclough'n lähestymistapaan pohjautuvaa kriittistä diskurssianalyysiä. Hallinin konsensuksen kehälle sijoittuvat diskurssit osoittavat, että tiedustelukulttuuria muodostavat sidosryhmät olivat yhtä mieltä tiedustelulainsäädännön uudistuksen välttämättömyydestä, turvallisuusympäristössä ilmenneiden uusien uhkien olemassaolosta ja suomalaisen tiedustelun hitaasta kehityksestä verrattuna muihin länsimaihin. Legitiimien erimielisyyksien kehälle sijoittuneissa diskursseissa useat tiedustelupalvelujen sidosryhmät, kuten uutismedia, valtion virkahenkilöt ja tiedeyhteisö, pitivät perusoikeuksia kansallisen turvallisuuden etuja tärkeämpinä, vaativat tiedusteluorganisaatioilta enemmän avoimuutta ja vastuullisuutta ja kyseenalaistivat kansalaisten luottamusta lainsäädäntöprosessiin. Lopuksi ei-legitiimien näkemysten ja toimijoiden alueella havaittiin, että keskeisiä tiedustelun sidosryhmiä, kuten kansalaisia, kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja yrityksiä, jäi julkisen keskustelun ulkopuolelle, ja näin ollen uutismediassa vahvasti edustettuina olleet sidosryhmät ovat voineet vaikuttaa merkittävästi diskursseihin tiedustelun tarkoituksesta ja tulevaisuudesta Suomessa.Intelligence agencies have become a significant element of security in contemporary societies. While new, more expansive intelligence methods have been utilised to contain potential security threats, national intelligence cultures have been challenged by more democratic understandings of intelligence and security on a societal level. As part of this transformation, intelligence agencies have encountered growing demands in the public sphere to strengthen their transparency and accountability. In this process, news media have a special role as an arena and an intelligence stakeholder to promote the democratisation of intelligence. The aim of this thesis is to study the democratisation of intelligence by analysing the shaping of national intelligence culture in news media discourses that covered the intelligence reform in Finland. Its theoretical framework is anchored to the concept of national intelligence culture and intelligence stakeholder theory which are linked to security and human security intelligence paradigms. The theoretical framework is complemented with Hallin’s theory on news media coverage in the spheres of consensus, legitimate controversy, and deviance to study how the news media discourses regarding Finnish intelligence reform have shaped the national intelligence culture in Finland. The qualitative case study is based on a data set of 216 online news articles published between August 2015 and June 2019 in a national news media outlet Helsingin Sanomat. The news content is analysed using qualitative content analysis and Fairclough’s approach to critical discourse analysis. The results of this study imply that the intelligence stakeholders represented in news media discourses can agree on the foundations of Finnish national intelligence culture. The study findings indicate that in the sphere of consensus, the stakeholders agreed on the necessity of intelligence reform, the existence of new threats in the security environment and the stagnant development of Finland’s intelligence powers compared to its Western counterparts. However, in the sphere of legitimate controversy, several intelligence stakeholders including news media considered constitutional rights more important than national security interests, demanded more transparency and accountability in intelligence operations and challenged the public trust in the legislative process. Finally, the findings in the sphere of deviance revealed that significant stakeholders, such as citizens, civil society organisations and businesses, were excluded from the news media discourses. Thus, the results indicated that the stakeholders who were strongly represented in the news media have been able to significantly influence the discourses on the purpose and future of intelligence in Finland.
Subject: Intelligence
national intelligence culture
intelligence reform
national security
human security
democratisation of intelligence


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Kasi_Marianna_thesis_2021 .pdf 703.5Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record