Subkliinistä ja kliinistä utaretulehdusta aiheuttaneiden Streptococcus uberis -kantojen valikoitujen virulenssi- ja antibioottiresistenttitekijöiden kartoitus

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Veterinary Medicine, Department of Veterinary Biosciences en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Veterinärmedicinska fakulteten, Avdelningen för veterinärmedicinska biovetenskap sv
dc.contributor.author Suominen, Kristiina
dc.date.accessioned 2012-05-16T11:53:22Z
dc.date.available 2012-05-16T11:53:22Z
dc.date.issued 2012-05-16
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/33404
dc.description.abstract Streptococcus uberis on gram-positiivinen kokki, jonka merkitys lehmien utaretulehdusten aiheuttajana on kasvanut viime aikoina. Se on opportunistinen bakteeri, jonka aiheuttama taudinkuva voi olla hyvinkin vakava. Toisaalta se aiheuttaa myös paljon subkliinisiä infektioita. S. uberis –bakteerin virulenssitekijöitä ei ole kovin paljoa tutkittu. Kirjallisuuden perusteella mahdollisia virulenssitekijöitä ovat hyaluronihappokapseli, neutrofiili-toksiini, M- ja R-proteiinien kaltaiset proteiinit, plasminogeenin aktivointi, laktoferriiniä sitovat proteiinit (SUAM), metal transporter uberis A (mtuA), hyaluronidaasi ja niin kutsuttu uberis-tekijä. Mikrobilääkeresistenssi on maailmanlaajuisesti kasvava ongelma. Suomessa tilanne on vielä melko hyvä, mutta meilläkin resistenssi on viime aikoina lisääntynyt. S. uberis –bakteerilla on Suomessa todettu resistenssiä esimerkiksi erytromysiiniä ja oksitetrasykliiniä vastaan, ulkomailla resistenssi on yleistä myös muita mikrobilääkkeitä vastaan. Tutkimuksessani määritin ja vertasin kapseligeenien hasA ja hasC sekä laktoferriiniä sitovaa proteiinia (SUAM) koodaavan sua-geenin esiintymistä subkliinistä ja kliinistä utaretulehdusta aiheuttaneiden S. uberis –kantojen välillä. SUAM:in esiintyvyydessä ei havaittu merkittävää eroa (p > 0,05). Sen sijaan kapselia koodaavia geenejä esiintyi useammin kliinistä kuin subkliinistä utaretulehdusta aiheuttaneilla kannoilla (p < 0,01), mikä viittaisi kapselin mahdollisesti olevan merkittävä tekijä taudinaiheutuksen kannalta. Lisäksi tutkin antibioottiresistenteiltä kannoilta erytromysiiniresistenssiä koodaavan mefA-geenin sekä tetrasykliiniresistenssiä koodaavien tetK-, tetL-, tetM-, tetO- ja tetS-geenien esiintymistä. Erytromysiiniresistenssin aiheuttaja jäi tuntemattomaksi, sillä mefA-geeniä ei löytynyt yhdeltäkään tutkituista kannoista. Tetrasykliiniresistenssigeeneistä 70,4:ltä %:lta tutkituista kannoista löytyi tetL-geeni, lisäksi 14,8:lta %:lta löytyi tetM-geeni. TetM esiintyi yhdessä tetL-geenin kanssa. 29,6:lla %:lla kannoista resistenssigeeni jäi tuntemattomaksi. fi
dc.language.iso fi
dc.subject mikrobilääkeresistenssi fi
dc.subject S. uberis
dc.title Subkliinistä ja kliinistä utaretulehdusta aiheuttaneiden Streptococcus uberis -kantojen valikoitujen virulenssi- ja antibioottiresistenttitekijöiden kartoitus fi
dc.subject.ysa virulenssi fi
dc.subject.ysa mikrobilääkkeet fi
dc.subject.ysa lääkeresistenssi fi
dc.type.ontasot Tutkielma (Eläinlääketieteen lisensiaatti) fi
dc.ths Palva, Airi
dc.ths Koort, Johanna
dc.type.dcmitype Text
dc.subject.discipline Mikrobiologia ja epidemiologia fi
dc.subject.discipline Mikrobiologi och epidemiologi sv
dc.subject.discipline Microbiology and Epidemiology en

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
TutkielmaSuominen.pdf 164.5Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record