Ilmanlaatu Suomessa ilmanlaatumittausten ja satelliittihavaintojen perusteella

Show simple item record

dc.contributor.author Komppula, Birgitta
dc.contributor.author Karppinen, Tomi
dc.contributor.author Virta, Henrik
dc.contributor.author Sundström, Anu-Maija
dc.contributor.author Ialongo, Iolanda
dc.contributor.author Korpi, Kaisa
dc.contributor.author Anttila, Pia
dc.contributor.author Salmi, Jatta
dc.contributor.author Tamminen, Johanna
dc.contributor.author Lovén, Katja
dc.date.accessioned 2021-09-07T13:58:10Z
dc.date.available 2021-09-07T13:58:10Z
dc.date.issued 2021-09
dc.identifier.isbn 978-952-336-140-9
dc.identifier.issn 0782-6079
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/334054
dc.description.abstract Ilmanlaatuselvityksessä on arvioitu Suomen ilmanlaadun nykytilaa ilmanlaadun mittausten sekä satelliitti-havaintojen avulla. Pitoisuuksien arvioinnissa olivat mukana seuraavat ilman epäpuhtaudet: typpidioksidi, typen oksidit, hengitettävät hiukkaset, pienhiukkaset, rikkidioksidi, hiilimonoksidi, otsoni, bentso(a)pyreeni, bentseeni, lyijy, arseeni, kadmium ja nikkeli. Näille ilman epäpuhtauksille on annettu ilmanlaadun arviointi-kynnykset ilmanlaatulainsäädännössä (79/2017, 113/2017). Ilmanlaatua on arvioitu ilmanlaadun seuranta-alueittain. Arvioinnissa käytettiin aineistona Suomen ilmanlaatumittausten pitoisuustuloksia vuosilta 2015–2019. Satelliittihavaintoja hyödynnettiin objektiivisen arvioinnin työkaluna typpidioksidi- ja hiilimonoksidipitoisuuksien alueellista vaihtelun arvioinnissa. Ilmanlaadun mittausten mukaan ilmanlaatu on monin osin parantanut Suomessa. Ilmanlaadun seurantatarve jatkuvin ilmanlaadun mittauksin on vähentynyt erityisesti NO2 ja PM10 osalta. Bentso(a)pyreenin mittauksia tulisi lisätä kaupunkialueilla seurantatarpeen tarkennuttua. Otsonipitoisuuksien alentamispyrkimyksissä tarvitaan kansainvälisen yhteisön toimia. Rikkidioksidin, hiilimonoksidin, bentseenin ja raskasmetallien matalia pitoisuustasoja voidaan monin paikoin teollisuusalueiden ulkopuolella arvioida muilla menetelmillä kuin jatkuvin mittauksin ja jatkuvatoimisia mittauksia onkin jo vähennetty. Satelliittihavaintojen avulla typpidioksidin (NO2) ja hiilimonoksidin (CO) pitoisuuksia ja alueellista jakaumaa on Suomessa analysoitu käyttäen pääasiassa TROPOspheric Monitoring Instrument (TROPOMI) satelliitti-instrumentin havaintoja. Hiilimonoksidin osalta satelliittihavaintoihin pohjautuva analyysi tehtiin ensimmäistä kertaa Suomeen. Tuloksista nähdään, että CO:n pitoisuus on Suomessa vuositasolla yleisesti matala ja alueelliset erot ovat pieniä. Myös typpidioksidipitoisuus on Suomessa yleisesti verrattain matala, mutta alueelliset erot ovat hieman selvemmin nähtävissä. Korkeimmat NO2-arvot havaitaan suurimmissa kaupungeissa. Käyttäen maanpintamittausten ja satelliittihavaintojen välistä riippuvuutta, satelliittihavaintojen koko ilmapilarin pitoisuuksista arvioitiin NO2:n ja CO:n maanpintapitoisuudet seuranta-alueille. Satelliittimittauksista arvioitu NO2:n vuosikeskiarvo pääkaupunkiseudulle on 28 μg/m3 ja muualla pääasiassa 10‒15μg/m3. Vastaavasti, CO:n vuosikeskiarvot Suomessa vaihtelevat pääasiassa välillä 160‒164μg/m3 eli olivat noin 0,16 mg/m3. fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Ilmatieteen laitos - Finnish Meteorological Institute fi
dc.relation.ispartofseries Raportteja - Rapporter - Reports 2021:6 fi
dc.subject ilmanlaatu fi
dc.subject seuranta-alue fi
dc.subject ilmanlaadun arviointi fi
dc.subject ilmanlaatumittaus fi
dc.subject satelliittihavainnot fi
dc.title Ilmanlaatu Suomessa ilmanlaatumittausten ja satelliittihavaintojen perusteella fi
dc.type Tutkimusraportti fi

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View Description
Ilmanlaatu_Suom ... avaintojen_perusteella.pdf 17.14Mb PDF View/Open Tutkimusraportti

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record